Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23
EtusivuReijon blogiViikon tarinatKIRJABLOGI, kristilliset kirjatAIKAJÄRJESTYKSESSÄAAKKOSJÄRJESTYKSESSÄMiten löydän itselleni juuri sopivan kirjan?Millaista kirjaa voi sanoa kristilliseksi kirjaksi?Kristilliset kustantajatTV7 Kirja ohjelma vuosina 2006-2011Ville Auvinen 11.6.2011Valtter Luoto 21.5.2011Petri Ylenius 14.5.2011Jouko Jääskeläinen 23.4.Sanna Siltala 16.4.2011Pasi Turunen 26.3.Saara Kinnunen 19.3.Helena Lintinen 26.2.2011Antti Laato 19.2.2011Vesa Ollilainen 29.1.Erkki O. Auranen 22.1.2011Juha Marin 1.1.2011Lea Kranz 25.12.2010Pekka Harne 4.12.2010Heikki Linnavirta 27.11.2010Petri Mäkilä 6.11.2010Ilkka Puhakka 30.10.2010Johanna ja Juha Tanska 9.10.2010Hanna Ekola 2.10.2010Teuvo V. Riikonen 11.9.10Ari Puonti 4.9.2010Seppo Jokinen ja Leena Lehtinen 14.8. Salme Blomster 7.8.2010Valtter Luoto 20.6.2010Lauri Thurén 6.6.2010Riku Rinne 2.5.2010Tapio Puolimatka 25.4.10Hanna Ranssi-Matikainen 4.4.10Tommy Hellsten 28.3.2010Pekka Simojoki 28.2.2010Petri Välimäki 21.2.2010Eeva-Liisa Heroja 24.1.2010Riitta Lemmetyinen 17.1.2010Anna-Liisa Valtavaara 20.12.2009Valtter Luoto 13.12.2009Johanna Välimäki 22.11.2009Martti Falck 15.11.2009Sakari Orava 25.10.2009Eero Pokela 18.10.2009Pekka Sartola 27.9.2009Raimo Mäkelä 20.9.2009Hannu Vuorinen 23.8.2009Jaakko Heinimäki 16.8.09Mailis Janatuinen 21.6.09John Vikström 31.5.Jouko Ruohomäki 24.5.09Siiri Tuomi-Turtiainen 3.5.Pekka Eskelinen 26.4.09Tapani Suonto 5.4.09Leif Nummela 29.3.09Ahti Hirvonen 8.3.09Seppo S. Kosonen 1.3.09Ilkka Puhakka 8.2.09Eero Huovinen 1.2.09Pirkko Jalovaara 11.1.09Seppo Löytty 4.1.2009Teuvo Riikonen ja Thorleif Johansson 14.12.08Eero Junkkaala 7.12.2008Päivi Niemi 16.11.2008Tommy Hellsten 9.11.2008Pekka Sartola 19.10.08Merja Pitkänen 12.10.08Pekka Hämäläinen 21.9.Salme Blomster 14.9.08Pertti Repo 24.8.2008Maarit ja Timo Aro-Heinilä 17.8.2008Yrjö Sariola 27.7.2008Helena Rinne 20.7.2008Boris Salo 13.7.2008Tapio Puolimatka 6.7.08Martti Kallionpää 29.6.08Hanna Ekola 8.6.2008Kalevi Lehtinen, 1.6.2008Yrjö Sariola 11.5.2008Matti Vuolanne 4.5.2008Leena Kaartinen 13.4.08Markku Koivisto 6.4.2008Helena Rinne 16.3.2008Boris Salo 9.3.2008Tapio Puolimatka 17.2.08Kirsi Rostamo 10.2.2008Anna-Liisa Valtavaara 20.1.2008Martti Kallionpää 13.1.08Mirja ja Martti Ojares 23.12.2007Seppo Laakso 16.12.2007Erkki Ranta 25.11.2007Arto Antturi 18.11.2007Klaus Korhonen 28.10.07Riitta Lemmetyinen 21.10.2007Maija Nyman 21.10.2007Risto Santala 23.9.2007Keijo Rainerma 2.9.2007Jasu Markkanen 26.8.2007Pirjo Alajoki 27.5.2007Jukka Norvanto 20.5.2007Lea Kranz 13.5.2007Eero Huovinen 6.5.2007Maija Paavilainen 29.4.07Raimo Mäkelä 22.4.2007Riku Rinne 15.4.2007Petri Välimäki 8.4.2007Markku Koivisto ja Timo Aroheinilä 1.4.2007Päivi Räsänen 25.3.2007Christoffer Perret 18.3.07Timo Eskola 11.3.2007Hannu Haukka 4.3.2007Pia Perkiö 25.2.2007Pirkko Jalovaara 4.2.07Seikko Eskola 4.2.2007Salme Blomster 28.1.07Wille Riekkinen 21.1.2007Pekka Sartola 14.1.2007Seppo Jokinen 7.1.2007Jorma Laulaja 31.12.2006Timo Junkkaala 24.12.06Hannu Takkula 17.12.2006Olli Valtonen 10.12.2006Kirsti Ijäs 3.12.2006Valtter Luoto 26.11.2006Teuvo V. Riikonen 19.11.06Eero Junkkaala 12.11.06Tommy Hellsten 5.11.06Unna Lehtipuu 29.10.06Yrjö Niemi 22.10.2006Kati Kemppainen 15.10.06Pihlavan kanala - blogiPihlavan kuttula - blogiISRAELMISSIO JÄRVENPÄÄ     Kuvat kertovatTervetuloa TV7 Raamattukouluun!Mukavia muistojaYhteystiedot, esittelyt, CV, palaute

Martti Kallionpää 13.1.08

Martti Kallionpää
Viikon vieraana 13.1. ja 27.1.2008 Päivi Rinteen kirjan Sateet lähetä ”päähenkilö” Martti Kallionpää. Ohjelman muut kirjat Immaculée Ilibagiza, Elossa kertoakseen, Anna-Mari Kaskinen (toim.), Sinua siunata tahdon, Siunauksia, rukouksia ja ajatelmia, Heikki Tervonen, Arvo Survon matkassa – Viipurista Volgan mutkaan.

 

Päivi Rinne,

Sateet lähetä ,

Aikamedia

”Ei ole mitään paikallisseurakunnan veroista silloin kun se toimii oikein. Sen kauneus on sanoinkuvaamaton. Sen voima on henkeäsalpaava. Sen mahdollisuudet ovat rajattomat. Se lohduttaa surevia ja parantaa särkyneitä yhteisöllisyyden avulla. Se rakentaa siltoja etsiville ja tarjoaa totuuden hämmentyneille. Se antaa voimavaroja puutteessa oleville ja avaa sylinsä unohdetuille, sorretuille ja pettyneille. Se murtaa riippuvuuksien kahleet, vapauttaa ahdistuneet ja tarjoaa hyväksymistä tästä maailmasta syrjäytyneille. Mikä tahansa onkaan inhimillisen kärsimyksen suuruus, seurakunnalla on suurempi voima parantaa ja eheyttää.”

Tuo lainaus on viime vuonna ohjelmassamme olleesta Bill Hybellsin kirjasta ”Rohkea johtajuus”. Teksti nousi elävänä mieleeni, kun luin Päivi Rinteen kirjoittaman kirjan ”Sateet lähetä”. Teksti kun voisi olla kirjoitettu Seinäjoen helluntaiseurakunnasta.

”Sateet lähetä” kertoo siitä kasvusta ja niistä löydöistä, joita Seinäjoen helluntaiseurakunta on saanut kokea. Kuusisataajäsenisen seurakunnan pastoripariskunnaksi saapuivat vuonna 1989 Martti ja Marjatta Kallionpää. Alkoi voimakkaan kasvun ja uudistumisen aika. Nyt yli tuhatjäsenisen ja monin verroin laajemman joukon tilaisuuksillaan tavoittavan seurakunnan vaikutukset yltävät koko Suomeen ja jopa maamme rajojen ulkopuolelle.

Mitä tapahtui? Kuinka yksi seurakunta voi kasvaa ja vahvistua samaan aikaan, kun muualla murehditaan jäsenkatoa, kirkosta eroamista ja toiminnan taantumista?

”Sateet lähetä” pyrkii antamaan vastauksen tähän kysymykseen. Seinäjokelainen toimittaja ja kirjailija Päivi Rinne on koonnut kirjansa materiaalin laajoin haastatteluin ja käyttämällä tukena seurakunnassa tehtyjä tutkimuksia sekä syventymällä mahtavaan määrään taustamateriaalia. Tuloksena on jokaisen seurakunnan johtajan, työntekijän ja aktiiviseurakuntalaisen kannalta erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen kirja.

Seinäjoen helluntaiseurakunta on halunnut panna löytönsä kierrätykseen. Kirjassa kerrotaan yksityiskohtaisesti ja peittelemättä myös asioita, jotka missä tahansa yrityksessä julistettaisiin välittömästi liikesalaisuuksiksi.

”Sateet lähetä” on historiikki tapahtuneesta, opaskirja seurakunnan kasvusta kiinnostuneille ja vahva hengellinen todistus siitä, mitä Pyhä Henki voi tehdä sekä yksilöiden että seurakuntien elämässä silloin, kun hänelle annetaan siihen mahdollisuus.

 

 

OHJELMAN MUUT KIRJAT:

 

Immaculée Ilibagiza,

Elossa kertoakseen,

Kuva ja Sana

Hyvienkin kirjojen joukossa on sellaisia, jotka jättävät lukijaansa tavallista syvemmän jäljen. Kun kirjan tarjoamat näkymät ovat riittävän järisyttäviä tai muutoin syvältä koskettavia, luettu palaa mieleen vielä pitkienkin aikojen kuluttua.

Steve Erwinin kirjoittama kirja ”Elossa kertoakseen” on eräs tällainen kirja. Immaculée Ilibagizan uskomaton selviytymistarina ei sisällä vain kuvausta siitä, miten hutut teurastivat viidakkoveitsin ja ampuma-asein noin 800.000 tutsia, suurin osa heistä naisia ja lapsia. Vielä tätäkin väkevämpi juonne kirjassa on Jumalan ilmestyminen kaikkien näiden kauheuksien keskellä Immaculéen elämään. Olosuhteissa, joissa inhimillisesti katsoen vahvankin uskon olisi luullut sortuvan, Jumala kasvatti nuoresta naisesta, joka piileskeli kolme kuukautta ahtaassa kylpyhuoneessa seitsemän muun naisen kanssa, väkevän todistajan. Jumalan koulussa hän sai oppia jopa antamaan anteeksi niille, jotka olivat säälimättä murhanneet hänen veljensä ja vanhempansa. Kaikessa karmeudessaan ”Elossa kertoakseen” onkin hengellisesti väkevästi puhutteleva ja evankeliumin voimasta todistava kirja, jota on helppo suositella aikuisen lukijan käteen.

 

Anna-Mari Kaskinen (toim.), Sinua siunata tahdon, Siunauksia, rukouksia ja ajatelmia, , Kustannus Arkki

Anna-Mari Kaskisen toimittamassa kirjassa ”Sinua siunata tahdon - Siunauksia, rukouksia ja ajatelmia kristinuskon vuosituhansien varrelta” puhutaan tärkeästä asiasta. Siunauksen toivottaminen ei ole vain kaunis tapa. Siunaus on jotain paljon enemmän, sillä siinä me vetoamme Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, jonka varastoista riittää hyvyyttä ja rakkautta kaikkein heikoimpiakin ihmisiä kohtaan. Tai erityisesti juuri heille.

Kirjan alussa on mainio luku siunauksesta Raamatun perinteessä. Näiden lukijalle tarjoiltujen ja myös lyhyillä teksteillä selitettyjen raamatunkohtien jälkeen kirjassa siirrytään siunaukseen erilaisissa elämän vaiheissa. Raamatunkohtien, virren säkeistöjen, runojen ja ajatelmien lomassa on siunauksen merkitystä selittävää ja taustoja avaavaa tekstiä.

”Sinua siunata tahdon” on samaan aikaan siunauksen rukouskirja, mietiskelyyn johdattava hengellisten aarteiden kokoelma ja siunauksen merkityksestä ja tärkeydestä erilaisissa elämäntilanteissa kertova opas.

 

Heikki Tervonen,

Arvo Survon matkassa

Viipurista Volgan mutkaan,

Kirjapaja       

Heikki Tervonen on pappi ja Kotimaa-lehden pitkäaikainen toimittaja. Mies on julkaissut jo useita kirjoja, joissa hänen notkea kynänsä ja perusteellisuutensa ovat tuottaneet hyvää tulosta.

Heikki Tervosen uusin kirja ”Arvo Survon matkassa – Viipurista Volga mutkaan” on monenlaiset kasvot. Kirjaa voi lukea perusteellisena ja elävänä yhteenvetona inkeriläisten ja muiden itäisten sukukansojemme vaiheista Stalinin vainoissa ja kommunismin puserruksessa. Toisaalta kirja piirtää elävän ja mielenkiintoisen kuvan sanavalmiista ja koko sydämensä työhönsä laittaneesta pastori Arvo Survosta, jota on usein sanottu Jumalan trubaduuriksi.

Heikki Tervosen lehtimiestaidot pääsevät oikeuksiinsa, kun hän kertoo värikkäitä yksityiskohtia vilisevästä legendasta, jonka mukaan Jeesuksen ensimmäinen opetuslapsi Andreas kulki aikoinaan Venäjän jokia pitkin aina Laatokalle saakka tutustuen jopa saunaan. Tai kun Heikki Tervonen kuvailee erilaisten herätysten ja hurmosten vaikutuksia Venäjällä ja varsinkin Karjalan kannaksella. Tai kun hän Venäjän kehitystä valottaessaan kuljettaa lukijaansa ajallisesti jääkaudesta meidän aikaamme liittäen mukaan sekä traagisia että hupaisia ihmiskohtaloita kuin monen värisiä helmiä pitkään nauhaan.

”Arvo Survon matkassa” yhdistää historian pitkät kehityskaaret ja tavallisen ihmisen elämänkohtalot kiinnostavaksi kokonaisuudeksi, joka antaa paljon kaikille Inkerin ja Karjalan kansojen vaiheista kiinnostuneille. Lukija ei voi kuin ihailla sitä sitkeyttä, jolla sorrettu kansa piti vapauden ja jopa hengen menettämisen uhallakin kiinni uskostaan ja sen myötä myös paremman tulevaisuuden toivosta. Olisikohan meillä helppoon ja yltäkylläiseen elämään tottuneilla heiltä jotain opittavaa?

 

 

 



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin