Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23
EtusivuReijon blogiViikon tarinatKIRJABLOGI, kristilliset kirjatAIKAJÄRJESTYKSESSÄAAKKOSJÄRJESTYKSESSÄMiten löydän itselleni juuri sopivan kirjan?Millaista kirjaa voi sanoa kristilliseksi kirjaksi?Kristilliset kustantajatTV7 Kirja ohjelma vuosina 2006-2011Ville Auvinen 11.6.2011Valtter Luoto 21.5.2011Petri Ylenius 14.5.2011Jouko Jääskeläinen 23.4.Sanna Siltala 16.4.2011Pasi Turunen 26.3.Saara Kinnunen 19.3.Helena Lintinen 26.2.2011Antti Laato 19.2.2011Vesa Ollilainen 29.1.Erkki O. Auranen 22.1.2011Juha Marin 1.1.2011Lea Kranz 25.12.2010Pekka Harne 4.12.2010Heikki Linnavirta 27.11.2010Petri Mäkilä 6.11.2010Ilkka Puhakka 30.10.2010Johanna ja Juha Tanska 9.10.2010Hanna Ekola 2.10.2010Teuvo V. Riikonen 11.9.10Ari Puonti 4.9.2010Seppo Jokinen ja Leena Lehtinen 14.8. Salme Blomster 7.8.2010Valtter Luoto 20.6.2010Lauri Thurén 6.6.2010Riku Rinne 2.5.2010Tapio Puolimatka 25.4.10Hanna Ranssi-Matikainen 4.4.10Tommy Hellsten 28.3.2010Pekka Simojoki 28.2.2010Petri Välimäki 21.2.2010Eeva-Liisa Heroja 24.1.2010Riitta Lemmetyinen 17.1.2010Anna-Liisa Valtavaara 20.12.2009Valtter Luoto 13.12.2009Johanna Välimäki 22.11.2009Martti Falck 15.11.2009Sakari Orava 25.10.2009Eero Pokela 18.10.2009Pekka Sartola 27.9.2009Raimo Mäkelä 20.9.2009Hannu Vuorinen 23.8.2009Jaakko Heinimäki 16.8.09Mailis Janatuinen 21.6.09John Vikström 31.5.Jouko Ruohomäki 24.5.09Siiri Tuomi-Turtiainen 3.5.Pekka Eskelinen 26.4.09Tapani Suonto 5.4.09Leif Nummela 29.3.09Ahti Hirvonen 8.3.09Seppo S. Kosonen 1.3.09Ilkka Puhakka 8.2.09Eero Huovinen 1.2.09Pirkko Jalovaara 11.1.09Seppo Löytty 4.1.2009Teuvo Riikonen ja Thorleif Johansson 14.12.08Eero Junkkaala 7.12.2008Päivi Niemi 16.11.2008Tommy Hellsten 9.11.2008Pekka Sartola 19.10.08Merja Pitkänen 12.10.08Pekka Hämäläinen 21.9.Salme Blomster 14.9.08Pertti Repo 24.8.2008Maarit ja Timo Aro-Heinilä 17.8.2008Yrjö Sariola 27.7.2008Helena Rinne 20.7.2008Boris Salo 13.7.2008Tapio Puolimatka 6.7.08Martti Kallionpää 29.6.08Hanna Ekola 8.6.2008Kalevi Lehtinen, 1.6.2008Yrjö Sariola 11.5.2008Matti Vuolanne 4.5.2008Leena Kaartinen 13.4.08Markku Koivisto 6.4.2008Helena Rinne 16.3.2008Boris Salo 9.3.2008Tapio Puolimatka 17.2.08Kirsi Rostamo 10.2.2008Anna-Liisa Valtavaara 20.1.2008Martti Kallionpää 13.1.08Mirja ja Martti Ojares 23.12.2007Seppo Laakso 16.12.2007Erkki Ranta 25.11.2007Arto Antturi 18.11.2007Klaus Korhonen 28.10.07Riitta Lemmetyinen 21.10.2007Maija Nyman 21.10.2007Risto Santala 23.9.2007Keijo Rainerma 2.9.2007Jasu Markkanen 26.8.2007Pirjo Alajoki 27.5.2007Jukka Norvanto 20.5.2007Lea Kranz 13.5.2007Eero Huovinen 6.5.2007Maija Paavilainen 29.4.07Raimo Mäkelä 22.4.2007Riku Rinne 15.4.2007Petri Välimäki 8.4.2007Markku Koivisto ja Timo Aroheinilä 1.4.2007Päivi Räsänen 25.3.2007Christoffer Perret 18.3.07Timo Eskola 11.3.2007Hannu Haukka 4.3.2007Pia Perkiö 25.2.2007Pirkko Jalovaara 4.2.07Seikko Eskola 4.2.2007Salme Blomster 28.1.07Wille Riekkinen 21.1.2007Pekka Sartola 14.1.2007Seppo Jokinen 7.1.2007Jorma Laulaja 31.12.2006Timo Junkkaala 24.12.06Hannu Takkula 17.12.2006Olli Valtonen 10.12.2006Kirsti Ijäs 3.12.2006Valtter Luoto 26.11.2006Teuvo V. Riikonen 19.11.06Eero Junkkaala 12.11.06Tommy Hellsten 5.11.06Unna Lehtipuu 29.10.06Yrjö Niemi 22.10.2006Kati Kemppainen 15.10.06Pihlavan kanala - blogiPihlavan kuttula - blogiISRAELMISSIO JÄRVENPÄÄ     Kuvat kertovatTervetuloa TV7 Raamattukouluun!Mukavia muistojaYhteystiedot, esittelyt, CV, palaute

Helena Rinne 20.7.2008

Helena Rinne
 Viikon vieraana kesäuusinnassa 20.7.2008 klo 19.30 on Helena Rinne mukanaan kirjansa Käärmeen lumous. Ohjelman muut kirjat ovat C.S.Lewis, Paholaisen kirjeopisto, Risto Ahonen, Civitas Dei ja Pia Perkiö, Hyvä on elää.

 

Helena Rinne

Käärmeen lumous

Kuva ja Sana, 192 sivua

Juutalainen traditio puhuu mustasta ja valkoisesta tulesta. Mustalla tarkoitetaan pyhien kirjoitusten tekstejä. Valkoista tulta ovat rivien välit, jotka vain näyttävät tyhjiltä. Niiden sanoma muotoutuu lukijan päässä hänen omien kokemustensa ja asenteidensa pohjalta.

 

Musta tuli on kestävää ja ikuista. Valkoinen tuli muuttuu,. Sen viestit ”luetaan” eri aikoina ja eri kulttuureissa eri tavalla.

 

Helena Rinteen esikoiskirjan ”Käärmeen lumous, Arjan uskomaton tositarina” äärellä on syytä muistaa mustan ja valkoisen tulen ero. Muutoin varttuneempi lukija voi kompastella epäolennaisuuksiin, ja varsinainen sanoma jää löytymättä.

 

Arjan valoisa lapsuus kääntyi koulukiusaamisen myötä uhmaksi, kapinaksi ja lopulta myös päihteiden ja huumeiden käytöksi. Seurasi toinen toistaan pahempia sekoiluja, festareilla vietettyjä ryyppyjuhlia, seksuaalista holtittomuutta ja jopa kirjaimellista käärmeen lumovoiman valtaan joutumista.

 

Koko Arjan kahdenkymmenen vuoden harharetken ja alennustilan ajan hänen vanhempansa jaksoivat rukoilla tyttärensä puolesta. Ja rukoukset myös kuultiin. Tänään Arja elää tasapainoista elämää. Eikä siinä kaikki. Löydettyään Jeesuksen armon kautta elämälleen uuden vahvan pohjan hän jätti kaiken entisen ja ryhtyi kertomaan entisille ryyppy- ja huumeystävilleen Jeesuksesta. Arja tutustui Israelissa Michaeliin, meni runsas vuosi sitten hänen kanssaan naimisiin ja elää nyt Ariela nimisenä Israelissa.

 

Käärmeen lumous on hyvin kirjoitettu. Kirja ei mässäile Arjan lankeemuksilla mutta ei liioin silottele eikä kaunistele asioita. Niinpä kirja on erinomaisen hyödyllistä luettavaa sekä nuorille että heidän vanhemmilleen. Kirja on myös vakavasti otettava varoitus nuoria uhkaavista vaaroista. Samalla se on väkevä todistus evankeliumin voimasta silloinkin, kun kaikki jo näyttää inhimillisesti katsoen täysin toivottomalta.

 

 

OHJELMAN MUUT KIRJAT:

 

C.S.Lewis

Paholaisen kirjeopisto

Kirjapaja, 213 sivua

Ainakin meille varttuneemmille kristillisten kirjojen ystäville on tuttu C.S. Lewisin kirja ”Paholaisen kirjeopisto”. Teos ilmestyi suomennoksena ensimmäisen kerran jo vuonna 1950. Silloin sen kustantajana oli WSOY.  Seuraavan kerran kirja ilmestyi vuonna 1980 Kirjaneliön kustantamana. Kolmannen kerran ”Paholaisen kirjeopiston” kustansi viime vuoden puolella Kirjapaja. Uudelleen käännetyssä kirjassa on mukana myös aiemmin julkaisematonta aineistoa.

 

Näyttää siltä, että tämä kristillisten kirjojen klassikkoihin kuuluva kirja kokee uuden tulemisen aina noin kolmenkymmenen vuoden välein. Tämä onkin paikallaan, sillä tuona aikana on aina ennättänyt kasvaa sukupolvi, jolle ”Paholaisen kirjeopisto” ja sen kirjoittaja ovat vieraita.

 

Paljon kristillistä kirjallisuutta kirjoittanut ja Narnia-sarjallaan kuuluisaksi tullut C.S. Lewis omisti tämän kirjansa ystävälleen J. R. R. Tolkienille, joka tunnetaan kautta maailman fantasiaromaanistaan ”Taru sormusten herrasta”.

 

Ellet vielä kirjaa tunne, niin sinun kannattaa tutustua siihen. ”Paholaisen kirjeopisto” on taitavasti kirjoitettu teos, jossa kaiken kokenut ja nähnyt setäpiru Pora yrittää kirjeitse opastaa kovapäistä veljenpoikaansa pikkupiru Koiruohoa suistamaan ihmisiä pois kaidalta polulta. C.S. Lewis on osannut hauskalla ja opettavaisella tavalla kääntää asiat päälaelleen. Lukija saa huomata, että vakavistakin asioista on mahdollista kirjoittaa mukaansatempaavasti ja jopa leikkisästi.

 

Risto Ahonen

Civitas Dei

Suomen Lähetysseura, 267 sivua

Mitä sinulle nousee mieleen, kun kuulet puhuttavan Jumalan valtakunnasta? Mikä ja mitä on Jumalan valtakunta, jonka tulemisesta Jeesus usein puhui?

Teologian tohtori, dosentti ja kansainvälisesti tunnettu missiologi Risto Ahonen piirtää kirjansa ”Civitas Dei” takakannessa Jumalan valtakuntaa seuraavin sanoin:

”Jumalan valtakunta –käsite yhdistää kaiken sen, mikä on kristillisessä uskossa keskeistä: se sisältää lupauksen hyvyyden, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ja pahan vallan ja kärsimyksen kukistumisesta. Se kiinnittää huomion tulevaan täyttymykseen ja antaa toivon.”

 

Kirjan nimen ”Civitas Dei” eli ”Jumalan valtakunta” jatkona on alaotsikko, joka kertoo Jumalan valtakunnan murtautumisesta maailmaan. Risto Ahonen käy kirjassaan tiedemiehen täsmällisyydellä läpi teeman historiaa ja ulottuvuuksia. Kirjan kiinnostavimmat osat taitavat kuitenkin olla ne, joissa hän laajasta kansainvälisestä kokemuksestaan ja asiantuntemuksestaan käsin tarkastelee kristinuskon asemassa tapahtuvia suuria ja suorastaan dramaattisia muutoksia.

 

Kristinuskon painopiste on siirtynyt pohjoiselta pallonpuoliskolta etelään ja itään. Euroopan ja Pohjois-Amerikan kirkkojen kärsiessä vähenevistä jäsenmääristä Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kirkot ja seurakunnat kasvavat valtavalla vauhdilla. Yhteisenä tekijänä tälle nopealle kasvulle näyttää kaikkialla olevan karismaattisuus. Käytännössä se merkitsee Pyhän Hengen työn merkityksen tunnustamista sekä tunteiden ja kokemuksen merkityksen hyväksymistä oikean opin ja tiedon rinnalle. Myös parannuksenteosta ja pyhityksestä noissa kirjoissa puhutaan paljon enemmän ja luontevammin kuin esimerkiksi meidän luterilaisessa kirkossamme.  Tämän kehityksen keskellä Risto Ahonen pohtii, pirstoutuuko kristinusko ja kadotammeko me yhteisen tunnustuksellisen perustan, vai säilyykö yhteys?

 

”Civitas Dei” on tiivistä luettavaa, joka palkitsee antamalla tavattoman määrän tärkeää asiatietoa ja avaamalla meille Pohjolan lintukodossa asuville tärkeitä näköaloja kristinuskon kansainväliseen kehitykseen, joka vaikuttaa ja tulee yhä enemmän vaikuttamaan myös meidän kirkkojemme ja seurakuntiemme elämään.

 

Pia Perkiö

Hyvä on elää

Katharos, 47 sivua

 

Pia Perkiön runoissa on herkkyyttä ja kotoista lämpöä. Niissä maistuu eletty elämä ja niitä valaisevat luottamus Jumalan rakkauteen.

Pia Perkiön tuore kirja ”Hyvä on elää” ei tee tässä poikkeusta. Hänen runonsa yhdessä Ritva Kososen kauniin ja hienostuneella tavalla vanhanaikaisen kuvituksen kanssa saavat mielen rauhoittumaan ja katseen ojentumaan luottavaisemmin kohti tulevaa. Elämä on täynnä yllätyksiä. Tummatkin päivät kuuluvat ihmisen osaan, mutta myös niiden aikana mukanamme vaeltaa Jumala, joka tietää, millaista tekoa me olemme. Niinpä me saamme turvallisesti katsoa sekä taaksemme elettyihin päiviin niiden iloista voimaa ammentaen ja tulevaisuuteen vastassa olevia päiviä pelkäämättä.

”Hyvä on elämä” on kuin pilvisen päivän keskelle tunkeutuva auringonpaiste, jonka kohdattuaan on jälleen kevyempi jatkaa matkaa.



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin