Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Verta käsissämme

- Meidän poliitikoillamme ja virkamiehillämme on verta käsissään, pastori saarnasi seurakunnalleen sormeaan heristäen ja ääni väristen.

 

-  Kansamme päättäjät ovat pykälien ja korulauseiden taakse piiloutuen kääntäneet selkänsä meiltä apua ja turvaa hakemaan tulleille ja kotimaassaan hengenvaarassa oleville muukalaisille. Sääliä tuntematta he lähettävät lapsia ja naisia raakojen jihadistien sekä keskenään taistelevien muslimien tapettaviksi, pastori jatkoi.

 

- Päättäjät puhuvat tulossa olevasta työvoimapulasta, mutta samaan aikaan he lähettävät ahkeria, opiskelleita ja maahamme jo juurtuneita miehiä, naisia, nuoria ja kokonaisia perheitä takaisin sinne, missä ihmisen hengellä ei ole mitään arvoa. Sen sijaan, että seulottaisiin pois jihadistit ja muut turvallisuusuhat, häädetään hyvin jo kotoutuneita kelpo ihmisiä! pastori julisti niska punaisena ja ääni jo hieman kohoten.

 

- Jumalan silmissä tuollainen on synti ja kauhistus, pastori huusi. Sanojensa vakuudeksi hän luki Raamatusta: ”Jumalaa palveltaessa koskevat teidän keskuudessanne asuvia muukalaisia samat säädökset kuin teitäkin. Teidän on sukupolvesta toiseen aina noudatettava tätä määräystä: Herran edessä nämä muukalaiset ovat samassa asemassa kuin te.” (4. Moos. 15:15).

 

- Jumala antaa meille Vanhassa testamentissa moneen kertaan käskyn auttaa muukalaisia. Hän myös sanoo, että jos me niin teemme, hän siunaa meitä (5.Moos.24:19). Myös kirkon ja seurakunnan herra Jeesus puhuu samasta asiasta. Hän käskee meitä rakastaa kaikkia ihmisiä (Matt. 5:40-47). Lisäksi hän lupaa viimeisenä päivänä kovan tuomion niille, jotka kääntävät selkänsä apua tarvitseville:”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.”

 

- Jumala antaa meille Vanhassa testamentissa moneen kertaan käskyn auttaa muukalaisia. Hän myös sanoo, että jos me niin teemme, hän siunaa meitä (5.Moos.24:19). Myös kirkon ja seurakunnan herra Jeesus puhuu samasta asiasta. Hän käskee meitä rakastaa kaikkia ihmisiä (Matt. 5:40-47). 

 

- Kansamme on aika tehdä parannusta itsekkyydestään ja kovasydämisyydestään. Kirkkomme on aika vapautua itse takomistaan perinteiden kahleista. Ei Jumala kaipaa hurskaita saarnojamme kirkkovuoden teksteistä silloin, kun vääryys saa vallan. Jumala sanoo: ”Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja” (Hoos.6:6). Hän on asettanut meidät julistamaan pelotta syntiä, vääryyttä ja epäinhimillisyyttä vastaan ja auttamaan kaikkia apuamme tarvitsevia, pastori sanoi tulisen saarnansa lopuksi. Kuulijoiden taputtivat innoissaan käsiään.

 

Myöhemmin joku kuulijoista väitti, että alttaritaulussa kuvatun ristiinnaulitun Jeesuksen kärsijä ilme olisi saarnan aikana vaihtunut hymyksi. - Ehkä hän olisi myös taputtanut käsiään, mutta ei voinut, kun ne olivat nauloilla kiinni ristillä, toinen kuulija kuului pohtineen.

 

Yksi pastori yhdessä kirkossa kuulijoinaan kirkon kokoon nähden kovin pieni joukko. Voiko sillä olla mitään merkitystä, kun samaan aikaan kymmenissä ja sadoissa kirkoissa saarnoissa käännetään selkä apua tarvitseville? Varsinkin kun jopa tuo yksi ainoa verisistä käsistä puhuva saarna on pidetty ainoastaan tämän blogini tekstissä. Onko peli siis menetetty ja kaikki toivo turhaa?

 

Ei ole. Kirkolla on kaikki mahdollisuudet luoda paineita, jotka saavat muutoksia aikaan. Jos kirkko haluaa olla Jumalan kirkko, joka elää kirkon pään Jeesuksen opetusten mukaan, niin silloin kaikissa kirkoissa saarnataan pelotta syntiä ja vääryyttä vastaan. Silloin saarnatuoleista kehotetaan päättäjiä tekemään parannusta ja puhdistamaan sekä kätensä että sydämensä synnistä ja vääryydestä. Sellaisella julistuksella olisi voimaa, joka voisi vaikuttaa asioihin.

 

Kirkko, joka pelokkaasti myötäilee yhteiskuntaa ja saarnaa korvasyyhyyn, haalistuu pelkäksi todellisen tehtävänsä irvikuvaksi. Saamansa tehtävän unohtaneena se kutistuu omaan napaansa tuijottavaksi hengellisen elämän perinneliikkeeksi.

.... 

P.S. Toivon, että ennätät kommentoida kirjoitustani keskustelun käynnistämiseksi tärkeästä aiheesta  Kiitos!

  


Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

5.3.2018 klo 10:42:15
pieni paimenpoika kirjoittaa

Kiitos, että joku vielä uskaltaa kirjoittaa asiasta. Meillä taitaa olla verta käsissämme jo ennestään, koska olemme surmanneet viattomia lapsia äidinkohtuun jo valtavan määrän ja edelleen noin yhden alakoulun luokallisen päivävauhtia
ilm. joka päivä. Voi meitä! meidän täytyisi kansana tehdä parannus ja armahtaa myös muukalaisia eikä lähettää heitä varmaan kuolemaan varsinkaan täällä uskoon tulleita, jotka saavat lähes varman väkivaltaisen kuoleman kotimaassaan.



2.3.2018 klo 19:57:57
Reino Toikka kirjoittaa

Täyttä asiaa tuo on. Tuota Mt 25 tekstiä olisi tietysti voinut enemmänkin käsitellä ja vaikka kysyÄ haluatko sinä olla siinä joukossa, jonka käsketään mennä pois.. Varsinkin, jos tuo pidettäisiin seurakunnan messussa



1.3.2018 klo 09:09:18
kirjoittaa

Kiitos Reijo. Vihdoin joku uskova uskaltaa avata suunsa. Ajattelin jo että kaikki uskovaiset olivat unohtaneet Raamatun sanoma.



28.2.2018 klo 13:56:04
sirpa kaajas kirjoittaa

Olen samaa mieltä, odotan sitä hetkeä, että jotain merkittävää saadaan aikaan . Asialla on kiire!





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin