Kuuntelin helluntaina radiosta Tuomasmessun. Piispa Irja Askola puhui maailmoja syleilleessä saarnassaan kirkon syntymäpäivästä. Kirkon Herraksi kutsuttua Jeesusta ei saarnassa mainittu kertaakaan. Päivän toinen ”päähenkilö” Pyhä Henki vilahti vain kerran sivulauseessa ”Jumalan Henkenä”. Mutta vietimmekö me helluntaina kirkon vai seurakunnan syntymäpäivää?
Sana ”kirkko” tuonee useimmille ensimmäiseksi mieleen keskeisellä paikalla seisovat suuret kirkkorakennukset. Sana voi synnyttää myös kuvan pönäkästä laitoksesta raskaine hallintoineen ja runsaine työntekijöineen.
Sanalla ”seurakunta” on toisenlainen sointi. Se piirtää kuvaa ihmisistä, paikallisesta seurakunnasta, sellaisista kokoontumisista, joihin osallistuu myös ”sekalaista seurakuntaa”.
Ensimmäisenä helluntaina lukittujen ovien takana oli koolla joukko ihmisiä, Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen lupauksen mukaisesti ja syntyi seurakunta. Vai syntyikö ehkä kirkko?
Meillä on Suomen evankelis-luterilainen kirkko mutta esimerkiksi Järvenpään evankelis-luterilainen seurakunta. Kun englanninkielessä käytetään sanaa ”church”, niin se käännetään suomeksi tilanteesta ja kääntäjän hengellisestä taustasta riippuen joko kirkoksi tai seurakunnaksi.
Luterilaisen kirkon piirissä puhutaan paljon ja usein jopa korostetusti kirkosta. Ei ole kauaa siitä, kun esimerkiksi luin jostain, että ”kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta”. Jälleen yksi osoitus vähittäisestä liukumisestamme takaisin Rooman kirkon suuntaan?
Niin sanotuissa vapaissa suunnissa vierastetaan edellä mainituista syistä sanaa kirkko. Ellei kyse ole rakennuksesta, puhutaan seurakunnasta.
Itse olen aina ajatellut, että helluntaina syntyi seurakunta. Syntyi Jeesuksen Kristuksen seuraajien maailmanlaajuinen seurakunta, johon kuuluvat tasapuolisesti ja erottelematta kaikki Hänen seuraajansa. On vain yksi lauma ja yksi Paimen, vaikka lampailla on maantieteellisistä ja kulttuurisista syistä omia karsinoitaan.
Kirkko syntyi mielestäni vasta paljon myöhemmin. Olisikohan se tapahtunut silloin, kun vainotusta kristinuskosta tuli Rooman valtakunnassa hyväksytty ja pian myös ainoa sallittu uskonto? Kun ryhdyttiin organisoimaan virkapapistoa ja piispanvirkoja, rakentamaan mahtipontisia kirkkoja ja käyttämään uskontoa kansan hallitsemisen välikappaleena.
Mitä tähän sanoo Raamattu?
Entä Raamattu? Jos tässäkin luotamme sen ilmaisuihin, niin pitäisikö meidän puhua helluntaina seurakunnan vai kirkon syntymäpäivästä?
Seurakunta
Vanhassa 1933/38 raamatunkäännöksessä sana seurakunta esiintyy peräti 60 kertaa. Uudessa 1992 käännöksessä sana seurakunta mainitaan 26 kertaa.
Kirkko
Vanhasta käännöksestä hakuohjelma ei löytänyt sanaa kirkko lainkaan. Uudemmasta käännöksestä se löytyi 6 kertaa. Näistä kaksi (Matt.16:18 ja Ap.t.9:32) ovat tekstissä. Neljä muuta (Ef.1:15, 2:11, 4:1 ja Kol.1:24) ovat tekstin joukkoon liitetyissä otsikoissa eli lisäyksiä Raamatun varsinaiseen tekstiin.
Seurakunta vai/ja kirkko?
Vanhassa käännöksessä Jeesus sanoo: ”Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle* minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.” (Matt.16:18)
Uudessa käännöksessä Jeesus sanoo: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.” (Matt.16:18)
Vanhassa käännöksessä siis perustetaan seurakuntaa, uudessa kirkkoa. Tästä huolimatta uudessa käännöksessä puhutaan seurakunnasta, kun Jeesus antaa seuraajilleen käytännön toimintaohjeita (Matt.18). Sanaa seurakunta käytetään uudessakin käännöksessä myös silloin, kun Apostolien teoissa kerrotaan Pietarin helluntaisaarnan synnyttämän seurakunnan yhteiselämästä (Apt.2:42)
Kirkkoja on monenlaisia niin opin tulkinnaltaan, menoiltaan kuin arkkitehtuuriltaankin. Siksi tuntuu hyvin turvalliselta, että kaiken tämän kirjavuuden ja eriseuraisuuden keskellä on olemassa vain yksi Jeesuksen Kristuksen seuraajien maailmanlaajuinen seurakunta. Siihen on hyvä kuulua. Sen syntymäpäivää me helluntaina saimme viettää.