Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Väärin ymmärretty matka

Elettiin aikaa, jolloin Atlantin yli kuljettiin suurilla risteilyaluksilla. Saksalainen maantiedon opettaja päätti matkustaa katsomaan Amerikkaa, josta hän oli vuosikymmenet kertonut lapsille. Opettajan palkka oli pieni. Niinpä hän joutui vuosia säästämään lippua varten. Viimein rahat olivat koossa ja hän sai lunastettua lipun risteilijälle.

 

Lähes kaikki opettajan säästöt olivat menneet lippuun, joten opettajalla ei ollut varaa kovin hienoihin eväisiin. Hän pakkasi mukaansa suureen matkalaukkuun vain kuivaa leipää ja juustoa.

Joka päivä, kun muut matkustajat siirtyivät risteilijän upeaan ruokasaliin nauttimaan monenlaisista herkuista, opettaja vetäytyi syrjäiseen paikkaan, avasi matkalaukkunsa ja söi yksin vaatimattomia eväitään. Näin jatkui päivästä toiseen.

 

Kun merellä oli oltu jo monta vuorokautta, eräs matkustaja yllätti vanhan opettajan syömässä eväitään. Nähdessään kuivat leivät ja juustot tämä huudahti: ”Hyvänen aika, onpa teillä yksitoikkoiset eväät! Miksi ette tule meidän muiden mukaan ravintolaan? Siellä tarjoillaan kerrassaan upeita lounaita ja päivällisiä!”

 

”Asia on niin”, selitti opettaja nolona, ”että minulla ei ole varaa herkkuihin. Kaikki rahani menivät laivalipun ostamiseen.”

 

”Mutta hyvä mies”, matkustaja sanoi opettajalle. ”Aamiaiset, lounaat ja päivällisethän sisältyvät lipun hintaan. Kaikki on jo valmiiksi maksettu!”

  

Me jokainen olemme elämän mittaisella matkalla. Yhteisenä päämääränämme on iankaikkinen ilo ja loppumaton juhla taivaassa. Matkalippua sinne meidän ei tarvitse ostaa kovalla työllä tai ankaralla säästämisellä. Sen antaa meille Jeesus pelkästä armosta ja rakkaudesta.

 

Jeesuksen luo matkalaiset saapuvat monenlaisia teitä, mutta vain häneltä saadulla matkalipulla pääsee taivaaseen. Perillä Jumala on pyyhkivä silmistämme jokaisen kyyneleen ja pukeva meidät juhlapukuun. Siellä me saamme kaikista sairauksista ja vaivoistamme vapautettuina myös tavata ennen meitä kotiin kutsutut rakkaamme.

 

Moni meistä tekee matkaa rohkenematta ottaa vastaan kaikkia niitä lahjoja, jotka Herra on maksanut valmiiksi matkamme ajaksi. Vanhan opettajan tavoin me istumme omissa oloissamme pysyen loitolla matkatovereistamme.

 

Jos me tyydymme omiin vaatimattomiin eväisiimme, niin me jätämme käyttämättä kaikki ne mahdollisuudet, jotka Jumala on valmistanut meitä varten jo ennen syntymäämme. Ajatuksemme voivat olla niin tiiviisti perille pääsyssä, että unohdamme iloita matkaseurasta, ojentaa kätemme tukea tarvitseville ja opastaa niitä, jotka eivät vielä ole vastaanottaneet Jeesukselta matkalippua.

 

Jätetään omat kuivat leipämme ja vanhat juustomme. Nautitaan matkatovereittemme kanssa yhteisestä matkasta ja päämäärästä. Kiitetään ja ylistetään Jumalaa kaikesta siitä hyvyydestä ja rakkaudesta, jota Isä osoittaa lapsiaan kohtaan jo matkalla.

 

----- 

 

"Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi.” (Joh.15:11)

 

”Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.” (Joh.16:24)

 

 



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin