Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Synti, jota ei voi saada anteeksi

Pyhän Hengen toimintaa ja ominaisuuksia on kuvattu mm. tulella, vedellä, tuulella, öljyllä ja kyyhkysellä

Moni kristitty kyselee arkana itseltään, ei kai vain hän ole joskus pilkannut Pyhää Henkeä? Ei kai hän ole tahallaan tai vahingossa syyllistynyt syntiin, jota ei Raamatun mukaan voi saada anteeksi tässä ajassa eikä iankaikkisuudessa? Mistä Raamattu tuossa puhuu? Kuka ja miten voi syyllistyä syntiin, jota ei voi saada anteeksi?

 

Aloitetaan vastauksen hakeminen tutkimalla raamatunkohtaa, jossa Jeesus noin vakavan synnin mainitsee:

 

Matteuksen evankeliumissa (Matt.12:31-32) Raamattu kertoo, miten Jeesuksen luo tuotiin sokea ja mykkä mies, jota vaivasi paha henki. Jeesus paransi hänet. Mies näki, puhui ja oli vapaa pimeyden hengistä. Paikalla ollut kansa ihmetteli Jeesuksen voimaa ja alkoi kysellä, oliko Jeesus odotettu Daavidin Poika?

 

Väkijoukossa olleille ja Jeesuksen toimintaa kyräillen seuranneille fariseuksille ja kirjanoppineille moinen ei sopinut. Niinpä he sanoivat, että Jeesus ajaa pahoja henkiä ulos Belsebulin, pääpaholaisen voimalla.

 

Jeesus torjui syytöksen sanomalla, että jokainen valtakunta, joka taistelee itseään vastaan, tuhoutuu. Jos Saatana ajaa ulos saatanan, niin se on noussut itseään vastaan. Sen jälkeen Jeesus ilmoittaa ajavansa pahoja henkiä ulos Jumalan Hengen voimalla merkiksi siitä, että Jumalan valtakunta on tullut ihmisten luo.

 

Pyhä Henki, Ormo Rauhalan maalaus Pyhän Olavin kirkossa SastamalassaPian tämän jälkeen tulevat Jeesuksen sanat, joiden takia moni on vavisten tutkinut vaellustaan ja pelännyt jääneensä pelastuksen ulkopuolelle ja olevansa matkalla helvettiin:

 

"Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen herjaamista ei anteeksi anneta. Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa. (Vastaava jae löytyy Mark.3:28-29).

 

Pyhästä Hengestä puhutaan Uudessa testamentissa paljon. Pyhä Henki osoittaa ihmisessä hänen syntisyytensä, ohjaa Jeesuksen ristin luo, sytyttää uskon ja auttaa Jeesusta seuraamaan lähtenyttä opettamalla, lohduttamalla, rohkaisemalla ja virvoittamalla. Pyhä henki varustaa uskovia armolahjoilla, joiden joukossa on myös terveeksi tekemisen lahja.

 

Edellä kerrotussa raamatunkohdassa fariseukset ja kirjanoppineet kiistivät Pyhän Hengen olleen asialla, kun Jeesus paransi ja ajoi ulos pahan hengen. He väittivät Jeesuksen toimineen Saatanan voimalla.

 

Pyhän Hengen herjaaminen tarkoittaa, sitä, että ihminen kiistää Pyhän Hengen merkityksen ja toiminnan. Ihminen kiistää oman syntisyytensä. Hän ei tunnusta olevansa tuomion alainen ja tarvitsevansa Jumalan armoa. Hän ei pyri tekemään parannusta eikä halua seurata Jeesusta. Hän valitsee oman tiensä, jolla ei ole tilaa evankeliumille.

 

Jos pelkäät tehneesi syntiä Pyhää Henkeä vastaan, voit olla rauhallisella mielellä. Synnintunto ja oman syntisyyden tajuaminen ovat merkkejä siitä, että Pyhä Henki tekee edelleen työtään sinussa ja on apuna vaelluksellasi.

Koptikirkon ikoni, Pyhän Hengen laskeutuminen 

Saatana sitä vastoin yrittää syytöksin lamauttaa uskosi. Se sanoo sinun olevan jo armon ulkopuolella, liian syntinen ja kadotukseen tuomittu.

 

Pyhän Hengen pilkkaaminen on esillä myös Heprealaiskirjeessä. Siellä olevat sanat selventävät edellä sanottua:

 

Jos joku kieltää Mooseksen lain, hänet tuomitaan säälittä kuolemaan; siihen riittää kahden tai kolmen todistajan sana. Kuinka paljon ankaramman rangaistuksen ansaitseekaan mielestänne se, joka polkee jalkoihinsa Jumalan Pojan, pitää epäpyhänä liiton verta, jolla hänet itsensä on pyhitetty, ja häpäisee armon Henkeä! (Hepr.10:28-30)

 

Tuossa raamatunkohdassa Pyhän Hengen pilkkaaminen yhdistetään Jeesuksen sovitustyön ja hänen Golgatalla vuotaneen verensä halpana pitämiseen ja jopa jalkoihin polkemiseen. 

 

”Kyllä minä Jumalaan uskon, mutta mihin sitä Jeesusta tarvitaan?”

 

Noin ajatteleva ihminen torjuu evankeliumin, ei katso tarvitsevansa Jeesusta eikä Jumalan armoa eikä halua ottaa vastaan Jumalan tarjoamaa pelastusta. Hän pitää armoa halpana, lokaan poljettavana. 

 

Pyhän Hengen pilkka on siis pelastuksen torjumista. Sokeutta ja kuuroutta sille pelastavalle työlle, jota Pyhä Henki tekee. Jos ei usko voivansa saada Pyhän Hengen toiminnan tuloksena syntejä anteeksi Jeesukselta, ei tietenkään saa syntejä anteeksi.

 

Jumala ei pelasta ketään väkisin. Sellainen, joka torjuu Jeesuksen ja hänen armonsa, saa oman valintansa mukaisesti vaeltaa kohti kadotusta.

 

Asia on niin tärkeä, että kerrataan se vielä tiiviissä muodossa: 

 

Pyhän Hengen pilkka tarkoittaa sellaista tottelemattomuutta ja paatumusta, joka vie ihmisen yhä kauemmaksi Jumalasta ja viimein lopulliseen eroon hänestä. Jos tunnet edelleen syyllisyyttä ja häpeää synneistäsi, sinulla on toimiva omatunto ja haluat seurata Jeesusta, et ole syyllinen Pyhän Hengen pilkkaan. Armo ja pelastuksen tie ovat edelleen Jeesuksen tähden avoinna edessäsi. Hyvyydessään ja rakkaudessaan Jumala haluaa ohjata ja tukea sinua tuolla tiellä.

 

Entä mitä on kuolemansynti?


Raamatussa puhutaan myös synnistä, joka on kuolemaksi. Miten meidän tulisi ymmärtää Johanneksen ensimmäisen kirjeen sanat:

 

”Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei johda kuolemaan, hän rukoilkoon ja siten antakoon hänelle elämän; tarkoitan niitä, joiden synti ei ole kuolemaksi. Mutta on myös syntiä, joka johtaa kuolemaan, ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan.”. (1.Joh. 5:16)

 

Keskiajalla Rooman kirkko julisti ja opetti kuolemansynneistä. Niitä katsottiin olevan seitsemän: ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo. Edellä olevaan raamatunkohtaan vedoten sanottiin, että kuolemansyntejä ei voinut saada anteeksi. Ja jos sai, niin ainakin se oli hyvin vaikeaa. Kuolemansyntien anteeksi saamiseksi tarvittiin aneita, pyhimysten ja neitsyt Marian rukouksia sekä monenlaisia hyvitystekoja.


Hieronymus Boschin maalaus seitsemästä kuolemansynnistä vuodelta 1450

 

Syntien listaaminen ja luettelointi on aina kiehtonut ihmisiä. Onko se tai tuo asia syntiä? Onko valheiden lisäksi olemassa myös valkoisia valheita ja katsooko Jumala niitä läpi sormiensa?

 

”Ainahan sitä jossakin tulee hieman lipsuttua, mutta en minä mikään suuri syntinen ole”, selittää moni omaa nuhteettomuuttaan.

 

Tässä ihmisten maailmassa murha on toki raskaampi rikos kuin vaikkapa valehteleminen. Jumalan silmissä jokainen synti, vaikka miten vähäiseltä tuntuva, on rikos Jumalaa vastaan, ja ilman Jeesuksen sovitusta vie kuolemaan. Jumalalle ei ole pieniä tai suuria syntejä. Ilman Jeesuksen rakkautta ja armoa jokainen synti on kuolemansynti.

 

Miksi Johannes sitten kirjoitti edellä olevan kohdan kuolemaan johtavasta synnistä? Selitys on yksinkertainen ja hyvin käytännöllinen.

 

Jo Johanneksen aikana seurakuntiin oli päässyt tunkeutumaan harhaoppeja. Jotkut niistä kielsivät Jeesuksen syntymisen ihmiseksi. Toiset opettivat, että Jeesus oli vain ihminen siinä missä kuka muu tahansa, joten hän ei voinut olla Jumalan Poika.  Jotkut harhaopettajat sanoivat, ettei maallisten asioiden takia kannattanut kantaa huolta, koska vain hengellinen oli todellista. Lakien rikkominen, hurjat juhlat, vapaa seksi, epäjumalille uhratun lihan syöminen ja monet muut asiat koskivat vain arvotonta ruumista, eivätkä ne voineet vahingoittaa arvokasta henkeä.

 

Kirjeessään Johannes sanoo, että tällaisia Jumalan Pojan hylkääviä harhaopettajia sekä heidän seuraajiaan odottaa tuomio. Jos he eivät tee parannusta ja luovu harhaopeistaan, heillä on edessä helvetti.

 

Tällaisille harhaopettajille ei tule rukoilla menestystä eikä heidän työtään tule siunata. Heidät on jätettävä Jumalan koeteltaviksi, jos ehkä kääntyisivät väärältä tieltään. Myös Paavali kirjoittaa Johanneksen tavoin  tilanteista, joissa paatunut synnintekijä on jätettävä saatanan kuritettavaksi, että hänen sielunsa kenties pelastui. (1.Kor.5:5, 1.Tim.1:20)

 

Johanneksen kirjeen teksti ei anna meille oikeutta lopettaa yhdenkään ihmisen puolesta rukoilemista. Se ei anna meille lupaa tuomita ketään toivottomaksi tapaukseksi, joka joutuu kadotukseen. Meitä ei ole kutsuttu tuomitsemaan vaan kertomaan evankeliumia myös ”toivottomille tapauksille”.

 

Tuomion sanojen lausumisen sekä vuohiin ja lampaisiin jakamisen me onneksi saamme jättää Jeesukselle. Hän haluaa ja voi pelastaa myös ”toivottomia tapauksia” samalla tavalla kuin hän vei ristillä rinnallaan olleen ryövärin mukanaan paratiisiin.

 

Tässä maailmassa vehnä ja rikkavilja kasvavat rinnakkain. Jeesus varoittaa meitä ryhtymästä erottelemaan vehnää ja rikkaviljaa, koska silloin tallaisimme koko viljavainion. Erottelun me saamme jättää Jumalan ja hänen enkeleittensä tehtäväksi viimeisenä päivänä. (Matt.13:24-30)

 

Näin on hyvä, sillä, jos seulonta tehtäisi nyt, niin kukaan meistä ei selviäisi ilman iankaikkista rangaistusta. Kirjeessä, jota Paavali ei suinkaan kirjoittanut synnissä rypeville roomalaisille vaan kristillisen seurakunnan uskoville, sanotaan:

 

”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (Room.2:23)

 

Kristinopin mukaan synti on sydämen luopumista Jumalasta. Se on sitä, ettei uskota Jeesukseen (Joh.16:9). Ja jos tämäkin tuntuisi vielä saavutettavissa olevalta eli oma usko kovin vahvalta, niin siinöä tapauksessa kannattaa lukea Jeesuksen Vuorisaarna (Matt.5:1- 7:27). Sen edessä jokainen ihminen joutuu painamaan päänsä ja rukoilemaanelämänsä jokaisena päivänä rukouksen, jota on kaikkialla rukoiltu alkuseurakunnan ajoista asti:

 

”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä!”

 

Tässä Jeesuksen rukoukseksi kutsutussa rukouksessa ihminen tunnustaa Jeesuksen Herrakseen, kertoo oman syntisyytensä ja jättäytyy täysin armon varaan. Eikä rukoilija jää vaille vastausta. Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumissa ovat Isän kädet, jotka ojentuvat taivaasta alas kohti syntistä. 

 

“Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan” (Joh. 14:23).

 

*************

 

Teksti on Reijon alustus Mettämaan majatalokahveilla Pihlavan pirtissä 29.1.2017

Seuraavalla kerralla sunnuntaina 12.2.2017 klo 14 Majatalokahveilla on aiheena:

 

Miksi jotkut joutuvat helvettiin, vaikka Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä?


Tietoa Majatalokahveista sekä kaikkien tilaisuuksien ajankohdat, teemat sekä jo pidettyjen alustusten tekstit


Viimeinen tuomio, Hans Memling, v.1467-71



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

17.3.2017 klo 11:34:01
Reijo kirjoittaa

Kiitos, perille tuli. Vastaan sinulle mieluummin yksityisesti sähköpostilla. Teen sen heti, kun saan sinulta sähköpostiosoitteesi. Laita se suoraan minun sähköpostiini .



17.3.2017 klo 10:48:08
Huolestunut kirjoittaa

Lähetin sen sinulle sähköpostiisi



17.3.2017 klo 07:57:53
Reijo kirjoittaa

Hei, nimimerkki Huolestunut,
Laittaisitko sähköpostiosoitteesi minun sähköpostiini, niin vastaan kysymykseesi sitä kautta.



16.3.2017 klo 11:01:40
Huolestunut kirjoittaa

Lähetin sinulle Reijo eilen sähköpostiisi linkin erääseen kirjoitukseen joka koskee tätä aihetta. Arvostaisin suuresti jos arvioisit sen.

ja kysymys vielä perään. Onko mitään 100 % varmaa todistetta siitä että PH ei ole minua jättänyt. Minua pelottaa kamalasti koska eilen taisin lipsauttaa ajatukseni ääneen kun pelkään niin kamalasti ja ne Matteuksen evankeliumin jakeet kaikuvat päässäni.



15.3.2017 klo 08:18:37
Reijo kirjoittaa

Jumala kutsuu meitä yhteyteensä. Hän vetää meitä puoleensa hyvyydellään, joskus myös vaikeitten koettelemusten kautta. Meillä on vapaus valita, otammeko me kutsun vastaan, vai käännämmekö hänelle selkämme. Jos otamme kutsun vastaan, Pyhä Henki alottaa meissä myönsä vetäen yhä lähemmäksi. Paljastamalla syntisyytemme, hän osoittaa meille, että me tarvitsemme Jeesusta ja armoa ja jatkuvaa paranuksen tekemistä voidaksemme päästä Jumalan luo iankaikkiseen elämään. Ottaessamme Jumalan kutsun vastaan ja jättäesäämme elämämme Jeesuksen aarmon ja rakkauden varaan, me olemme JUmalan lapsia. KOmapstellessamme olemme kompastalevia Jumalan lapsia, eli saamme synnit anteeksi ja voimme jatkaa Jeesuksen seuraamista. "Joka aamu on armo uus..." lauletaan viisaasti eräässä laulussa.



15.3.2017 klo 08:11:41
Huolestunut kirjoittaa

Kiitos Reijo. Et arvaakaan kuinka paljon nuo jakeet helpottavat mieltä.
Olin varma että olen ajatuksillani ja mahdollisesti puheillani suututtanut Jumalan ettei minulla enää olisi mahdollisuutta pelastukseen.

Osaatko kertoa mitä Jeesus tarkoitti sillä että "ei kukaan voi koskaan tulla hänen luokseen ellei isä häntä vedä"?



15.3.2017 klo 07:34:55
Reijo kirjoittaa

Raamattu vakuuttaa moneen kertaan sen, minkä Jeesus puki sanoiksi: "sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois". Tässä vielä pari vastaavaa Raamatun kohtaa:

"joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu." (Ap.t.2:21)
"Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." (Room.10:13)

"Mitä voimme tästä päätellä? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala - mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus - mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!" (Room.8:31-34)

Toivotan elämääsi Taivaallisen Isämme Siunausta, rohkeutta mennä turvassa eteenpäin, uskoa Raamatun lupauksiin ja vahvaa luottamusta Jeesuksen rakkauteen!

Reijo



14.3.2017 klo 20:02:00
Huolestunut kirjoittaa

kiitos vastauksesta. Eli siis kyseessä ei ole vahingossa lausutut sanat jotka pyörivät jatkuvasti päässä ahdistuneisuushäiriön takia?

Olen kuullut sellaista opetusta että jos ihminen sanoo jotain pilkkaavaa asiaan liittyen Jumala ottaisi pelastuksen pois ja tuomitsee helvettiin

Onko se tosiaan niin että Jeesus ei hylkää ketään joka hänen luokseen tulee ja haluaa kuulua hänelle?



14.3.2017 klo 08:10:15
Reijo kirjoittaa

Hyvää homenta, nimimerkki Huolestunut!

Kiitos kirjoittamastasi kommentista. Olen varma, ettei sinun tarvitse olla huolissasi Jeesuksen rakkaudesta eikä syntiesi saamisesta anteeksi. Perusteluksi kokoan tähän pari lainausta edellä olevasta omasta kirjoituksestani:

------

Pyhän Hengen pilkka on pelastuksen torjumista. Sokeutta ja kuuroutta sille pelastavalle työlle, jota Pyhä Henki tekee. Jos ei usko voivansa saada Pyhän Hengen toiminnan tuloksena uskoa ja Jeesukselta syntejä anteeksi, ei tietenkään saa syntejä anteeksi.

Jumala ei pelasta ketään väkisin. Sellainen, joka torjuu Jeesuksen ja hänen armonsa, saa oman valintansa mukaisesti vaeltaa kohti kadotusta.

Asia on niin tärkeä, että kerrataan se vielä tiiviissä muodossa:

Pyhän Hengen pilkka tarkoittaa sellaista tottelemattomuutta ja paatumusta, joka vie ihmisen yhä kauemmaksi Jumalasta ja viimein lopulliseen eroon hänestä. Jos tunnet edelleen syyllisyyttä ja häpeää synneistäsi, sinulla on toimiva omatunto ja haluat seurata Jeesusta, et ole syyllinen Pyhän Hengen pilkkaan. Armo ja pelastuksen tie ovat edelleen Jeesuksen tähden avoinna edessäsi. Hyvyydessään ja rakkaudessaan Jumala haluaa ohjata ja tukea sinua tuolla tiellä.
---------
Jos meillä on maintsemiasi pakkoajatuksia, niin kuten jo nimityskin sanoo, niin ne ovat jotain sellaista, mitä me emme haluaisi ajatuksimme nousevan.

Jumala katsoo sydämeemme ja sen kaipauksiin, asenteisiin ja toiveisiin. Hän ei pisteytä tekemisiämme vaatien suorituksia, joihin meillä ei ole sairauden tai jonkun muun syyn takia edellytyksiä.

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta." Jesaja 42:3

Jeesuksen sanoja lainaten julistan sinulle kaikkien syntiesi täydellisen anteeksiantamisen: "Ole turvallisella mielellä, sillä sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi."

Reijo

PS Jos haluat jatkaa keskustelua tai sinulla on kysyttävää, voit käyttää sähköpostiosoitettani
R



14.3.2017 klo 06:34:16
Huolestunut kirjoittaa

Moi Reijo minä pelkään että olen syyllistynyt tähän anteeksiantamattomaan syntiin. Minulla on todettu ahdistuneisuushäiriö ja Matteuksen evankeliumin tapaiset pilkkaavat pakkoajatukset kaikuvat päässäni. Pelkään myös että mitä jos olen vahingossa sanonut ääneen näitä ajatuksia. Ymmärtääkö jumala että minä en halua ajatella enkä sanoa niitä? Olen rukoillut anteeksiantoa mutta pelkään että Jeesus hylkää minut näiden pakko-oireiden takia.

Onko olemassa niin suurta syntiä että katumalla, anteeksipyytämällä ja Jeesuksen luo tulemisella ei saisi anteeksi?





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin