Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Olenko ahdasmielinen ja suvaitsematon fundamentalisti, joka kärsii homofobiasta?

Klikkaamalla näet kuvan suurempana

Jokaisen niin sanotun pihasuden ampumiseen tarvitaan erikoislupa. Minkäänlaisia lupia ei sitä vastoin edellytetä niiltä, jotka kulkevat leimakirves kädessä iskemässä epäilyttävän kansalaisen leimoja toisella tavalla ajattelevien lähimmäistensä otsaan. Pelottavaksi asian tekee historian opetus siitä, että leimaamisesta on vain askel syrjintään ja siitä saman verran eri tavalla ajattelevien vainoamiseen.

 

 

YK:ssa ja Maailman evankelisessa allianssissa pari vuosikymmentä työskennelleen rovasti Johan Candelin leimaamista, syrjintää ja vainoamista käsittelevästä haastattelusta tehtyyn uutiseen pääset tutustumaan tämän linkin kautta: .

 

Asenteet jyrkkenevät

 

osoittaa, että kirkon työntekijäjoukon jakautuminen liberaaleihin ja konservatiiveihin on todellinen ja jakolinja on syventynyt. Samalla yhä useammat tavalliset kansalaiset peilaavat omia uskonkäsityksiään suhteessa liberaali-konservatiivi -akseliin.

 

- On aivan ilmeistä, että tällainen rajalinja on olemassa. Aikaisempiin tutkimuksiin nähden yhä useammat tavalliset suomalaiset kokevat, että he ovat joko konservatiiveja tai liberaaleja. Yhä useampi valitsee jommankumman näistä ryhmistä omaksi viiteryhmäkseen, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sanoo.

 

Konservatiiveiksi tai liberaaleiksi itsensä mieltäviä on tutkimuksen mukaan suunnilleen saman verran. Kummallakaan ei ole hallitsevaa asemaa seurakunnissa tai muutoin kirkon tehtävissä työskentelevien joukossa. Opillisissa kysymyksissä erot ovat selvät ja pikemminkin jyrkkenevät kuin tasoittuvat.

 

- Julkisessa kirkollisessa keskustelussa on hyvin paljon noussut esiin samaa sukupuolta olevien parisuhteita ja naispappeutta koskevat kysymykset jakavina teemoina, mutta jos katsotaan ihan uskontunnustuksessa olevia erilaisia väittämiä, niin näyttää siltä, että tämä jako ulottuu yhtä lailla uskonopin teemoihin, Hanna Salomäki sanoo.

 

- Erot ovat olemassa, ja jos verrataan sitä, miten suomalaiset uskovat, niin sieltä nousevat samat kysymykset esille. Kysymykset, jotka jakavat mielipiteitä konservatiivien ja liberaalien välillä, liittyvät siihen, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu: onko helvetti olemassa, onko saatana olemassa, onko olemassa persoonallinen Jumala, joka kuulee rukouksia, ovatko Raamatussa olevat ihmeet oikeasti tapahtuneet, Hanna Salomäki luettelee.

 

Leimaamisesta syrjintään

 

Monet vapaamielisyyden lippua liehuttavat liberaalit ovat jo pitkään olleet hanakoita leimaamaan toisin ajattelijoita fundamentalisteiksi, ahdasmielisiksi, suvaitsemattomiksi, homofobian vaivaamiksi sekä edistyksen ja tasa-arvon vihollisiksi. Keskustelu erilaisista mielipiteistä perusteluineen on taantunut leimaavaksi nimittelyksi, jossa epäilyttävän henkilön merkin saamiseen on riittänyt pelkästään eri mieltä oleminen.

 

Olenko minä siis ilman sen kummempia perusteluja ahdasmielinen ja suvaitsematon fundamentalisti, joka kärsii homofobiasta, jos haluan pitää kiinni Raamatusta Jumalan sanana ja uskosta sellaisena kuin Raamattu ja myös kirkkomme tunnustuskirjat sen ilmaisevat?

 

Onko minulla edelleen aito keskusteluyhteys muulla tavalla ajatteleviin, jos uskon, kuten kirkkomme uskontunnustuksessa yhdessä sanomme, pidän miehen ja naisen avioliittoa Jumalan tahdon mukaisena tai vastustan kepein perustein tapahtuvaa lasten murhaamista äitinsä kohtuun?

 

Ovatko tällaiset epämuodikkaat ajatukset enää sanan- ja uskonnonvapauden nimissä sallittuja, vai ovatko ne yhtä tuomittuja kuin kristilliset näkemyksen jossain sharia-lain hallitsemassa islamilaisessa maassa?

 

Tämän päivän Keski-Uusimaa lehdessä julkaistiin näitä kysymyksiä sivuava yleisönosastokirjoitus. Kirjoittaja oli huolissaan siitä, että sateenkaariväki on ryhtynyt julkaisemaan listoja henkilöistä, jotka ovat tohtineet olla heidän ajamistaan asioista eri mieltä ja myös käytännössä osoittaneet sen äänestämällä sen mukaisesti. Vastaavaa ”jos et ole meidän joukossamme, olet meitä vastaan” listaamista kerrotaan löytyneen etenkin ennen vaaleja myös seurakuntien sisältä, kun vapauden tuulien hullaannuttamat työntekijät ovat halunneet tiukata työtovereittensa henkilökohtaisia kantoja omiin liberaaleihin näkemyksiinsä.

 

Syrjinnästä vainoamiseen

 

Nimilistojen kokoaminen eri mieltä olevista on vaarallinen askel leimaamisen tiellä. Leimaavalle listalle joutuminen voi helposti johtaa syrjintään esimerkiksi työ- tai opiskelijapaikkaa haettaessa. Saksan juutalaisvainojen synty noudatteli samaa kolmen askeleen polkua, jonka rovasti Johan Candelin on Uusi Tie lehden haastattelussa mainiosti kuvannut. Kyse ei ole teoriasta vaan historian saatossa moneen kertaan nähdystä salakavalasta tavasta käyttää hyväksi.  ihmisluonnon heikkouksia. Ja kaikkien mestarillisin tämänkin aseen käyttäjä on se persoonallinen Paha, jonka olemassaolon monet haluavat vapauden ja edistyksen nimissä kiistää.

 

Väkevä evankelista ja Pelastusarmeijan perustaja William Booth profetoi hieman ennen kuolemaansa. Hän puhui 1900-luvusta, mutta mahtoiko hänen katseensa kantaa jopa hieman pidemmälle, tähän meidän aikaamme saakka:

 

”1900-luvun suurin vaara tulee olemaan

uskonto ilman Pyhää Henkeä,

kristityt ilman Kristusta,

anteeksianto ilman katumusta,

pelastus ilman uudestisyntymistä,

politiikka ilman Jumalaa ja

taivas ilman helvettiä.”

Wiliam Booth (1829-1912)

 

 

Lue myös: Johan Candelin:



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

2.11.2013 klo 01:19:39
MintMit kirjoittaa

Upea kirjoitus! :)





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin