Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Nöyrä rukous Israelin valtion 70-vuotispäivänä

”Tunnustamme tänään, että monet sokeuden vuosisadat ovat muuranneet silmämme umpeen, niin että emme voi enää nähdä Sinun valitun kansasi kauneutta emmekä tunnista lastesi kasvoissa etuoikeutettujen veljiemme piirteitä.

 

Me tajuamme, että Kainin merkki on otsassamme. Vuosisatojen ajan veljemme Aabel on maannut veressä, jonka me panimme virtaamaan ja vuodattanut kyyneleitä, jotka me aiheutimme unohtamalla Sinun rakkautesi.

 

Anna meille anteeksi se kirous, jonka väärin liitimme heidän juutalaiseen nimeensä. Anna meille anteeksi, että olemme ristiinnaulinneet Sinut toisen kerran heidän lihassaan. Sillä, oi Herra, me emme tiedä, mitä olemme tehneet.”

Johannes XXIII (paavina 1958-1963)

 

Euroopan juutalaiset ovat peloissaan

 

Rukousta Jumalan valitun kansan puolesta on syytä jatkaa. Yhä edelleen on aihetta myös katumukseen. Äärioikeiston nousun, vasemmistossa virinneen antisionistisen puheen sekä radikaalin islamin kasvun takia moni eurooppalainen juutalainen tuntee turvattomuutta, kertoo nykypäivän juutalaisuuteen keskittyvän Tel Avivin yliopiston Kantor Centerin tutkimus, josta Kotimaa24 kertoo nettisivuillaan.

 

Tutkimus selvitti antisemitismiä Euroopassa, entisen Neuvostoliiton alueella, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Sen mukaan viime vuonna juutalaisiin ja heidän pyhiin paikkoihinsa kohdistui 327 kertaa huomattavaa väkivaltaa, vandalismia tai häpäisyä. Tapauksista 30 prosenttia kohdistui yksilöihin, 20 prosenttia hautausmaihin ja muistopaikoille ja 17 prosenttia synagogiin.

 

Jumalan silmäterästä on tullut maailman silmätikku

 

Lainasin väliotsikon Pasi Turusen erinomaisesta kirjasta Israel, Jumalan silmäterä, maailman silmätikku”. Kirjassa käsitellään vankoin tosiasioin ja lainauksin Israeliin kohdistuvaa painostusta ja hyökkäyksiä.

 

Kirja on erittäin perusteellinen, johdonmukainen ja selkeä yhteenveto siitä, miten media ja poliittiset päättäjät sekä kansainväliset järjestöt YK:ta myöten suhtautuvat Israeliin erittäin puolueellisesti ja tosiasioita vääristellen tai ne kokonaan unohtaen. Jos yksityinen kansalainen esittäisi lähimmäisistään vastaavaa, luvassa olisi vihapuhesyytös tai raastuvan reissu kunnianloukkauksesta. Kun saman tekevät valtiot ja mediatalot, kyse on vain poliittisesta korrektiudesta.

 

Myös meillä ja kansallamme on anteeksipyynnön ja parannuksenteon paikka myös suhteessamme ja asenteissamme juutalaisten valtioon Israeliin.

 

”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille." (1.Moos.12:3)

 

Paavali: ”Kysyn siis: ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki! Olenhan minäkin israelilainen, Abrahamin jälkeläinen, Benjaminin heimoa. Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltä käsin on valinnut. (Room.11:1-2)

 


Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin