Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Muistokirjoitus, joka järkytti 

Ruotsalaisella keksijällä ja liikemiehellä Alfred Nobelilla (1833–1896) oli eräänä aamuna mennä aamukahvi väärään kurkkuun. Avatessaan aamiaispöydässä sanomalehden, hän näki siinä oman muistokirjoituksensa.  Moni olisi naureskellut koko asialle, mutta Alfred Nobelia se ei edes hymyilyttänyt. Toimituksen laatima kirjoitus järkytti hänet perusteellisesti.

 

Alfred Nobel (1833-1896)Toimittaja oli kuullut Alfred Nobelin veljen kuolemasta ja sekoittanut veljekset keskenään. Niinpä Alfred Nobel pääsi lukemaan oman muistokirjoituksensa. Eikä se ollut hänen mielestään lainkaan mieluisaa luettavaa. Tekstissä häntä kutsuttiin ”dynamiitin kuninkaaksi”. Hänen kerrottiin olleen mahtava teollisuusmies, joka oli tehnyt räjähdysaineilla suunnattoman omaisuuden. Lehden mukaan Alfred Nobelin koko elämäntyö ja tarkoitus oli ollut vain kehittää ja myydä yhä tehokkaampia räjähteitä ja koota mahdollisimman paljon rahaa.

 

Alfred Nobelin pyrkimyksille rakentaa yhteyksiä eri ihmisten ja kansojen välille sekä luoda tätä kautta rauhaa ylläpitäviä rakenteita artikkelissa ei ollut riittänyt tilaa. Niinpä hänet tultaisiin muistamaan vain hyvin menestyneenä ja rahanahneena kuoleman kauppiaana.

 

Luettuaan muistokirjoituksensa Alfred Nobel halusi korjata asian. Hän määräsi testamentissaan, että hänen suunnattomalla omaisuudellaan jaettaisiin vuosittain viidellä eri tieteen alalla Nobel-palkinnot. Noiksi palkinnoiksi hän nimesi fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan Nobel-palkinnon. Kuudes, talouden Nobel-palkinto lisättiin mukaan myöhemmin. Suurimman julkisuuden niin lehdistössä kuin sähköisessäkin mediassa on näistä vuodesta toiseen saanut Nobelin rauhanpalkinto.

 

Ilman sanomalehden toimituksessa sattunutta lipsahdusta Alfred Nobelin nimi olisi useimmille meistä täysin tuntematon. Tieteen ja rauhan, koko ihmiskunnan hyväksi laaditun testamentin ansiosta Alfred Nobelin nimi nousee yhä vuodesta toiseen arvostettuna ja kunnioitettuna tiedotusvälineiden etusivuille.

 

Vuonna 1933 Norman Angellille annettu Nobelin rauhanpalkinto.Jeesus antoi seuraajilleen samanlaisen koko ihmiskuntaa palvelevan tehtävän. Hän lähetti opetuslapsensa jatkamaan itse aloittamaansa tehtävää, jonka hän oli kertonut Nasaretissa synagogassa: Julistamaan köyhille hyvää sanomaa, vangituille vapautta, sokeille näkönsä saamista, sairaiden paranemista ja sorrettujen vapauteen pääsyä. (Jesaja 61:1-3, Matt.10:8, Luuk.4:18)

 

Vaikka sekä Nobelin palkinnoissa että Jeesuksen opetuslapsilleen antamassa tehtävässä on paljon yhteistä, niin tärkeä erokin löytyy. Nobelin palkinnot tuottavat kunniaa Alfred Nobelin nimelle sekä tämän arvostetun palkinnon saajien nimille. Jeesus kehotti omiaan tekemään hyvää, jotta se tuottaisi kunniaa Jumalalle. Että ihmiset hyvät teot nähdessään ylistäisivät niistä Jumalaa, joka on taivaissa (Matt.5:15).

 

Me emme pyri palvelemaan ja tekemään hyvää siksi, että me hyvien tekojemme ansiosta pelastuisimme tai edes pääisimme lähemmäksi Jumalaa. Me emme liioin tee hyviä tekoja siksi, että meidän oma maineemme kasvaisi ja julkisivumme kiillottuisi kauniiksi ja ihailluksi. Me emme tee hyviä tekoja saadaksemme hienossa juhlatilaisuudessa arvostetun Jeesus palkinnon.

 

Me teemme hyviä tekoja kiitollisuudesta meidät synnin kahleista ja tuomiosta vapauttamaa Jeesusta kohtaan ja rakkaudesta muihin hänen lunastamiinsa. Me rakastamme ja palvelemme, koska Jeesus on ensin rakastanut ja palvellut meitä.

 

Eräs Raamatun suurista aarteista on kirjoitettu Efesolaiskirjeen toisen luvun jakeisiin 8 ja 9:

 

”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. (Ef.2:8-9)

 

Myös seuraava jae kannattaa lukea huolella. Siinä viitataan Jeesuksen omilleen antamaan tehtävään toimia hänen rauhansa välikappaleena, tuoda rakkautta sinne missä on vihaa, anteeksiantoa sinne, missä on loukkausta ja katkeruutta, uskoa sinne, missä on epäuskoa ja Jeesuksen Kristuksen valoa, sinne, missä on pimeää.

 

Näin tuo tärkeä jae, Efesolaiskirjeen 2. luvun 10, jae kuuluu:

 

”Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” (Ef.2:10)

 

Jumalan rauhaa ja palvelevaa rakkautta elämääsi, rakas ystäväni!



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

12.9.2019 klo 09:44:43
Utelias kirjoittaa

Milloin tuo väärä muistokirjoitus kirjoitettiin, ja missä lehdessä se ilmestyi ?

Kiitos.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin