Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Moniko nyt eroaa kirkosta?

Suomen talous uhkaa Euroopan ahdingon mukana sakata. Niinpä päättäjät ovat viritelleet talvisodan henkeä ja työmarkkinajärjestöt yhteisvastuullisuutta. Vain yksi on joukosta poissa. Kirkko on äkkiä jämäköitynyt puolustamaan arkijuhlapyhiä. Monikohan mahtaa tämän takia erota kirkosta?

 

Opillisissa kysymyksissä kuten esimerkiksi uskontunnustuksen sisällössä lähes selkärangattomalla tavalla joustavaksi osoittautunut kirkko on äkkiä tullut ulos kaapista ja sanonut suorat sanat: arkipyhiin ei pidä koskea. Arkkipiispa Mäkinen on todennut, että kun 1970-1990 luvulla arkipyhiä vietettiin lauantaina, niiden merkitys himmeni. Olisipa mukava nähdä tutkimus siitä, kuinka monta prosenttia suomalaisista tiesi silloin tai tietää nyt, miksi kyseisiä pyhiä vietetään. Luulenpa, että tulos jäisi perin ”himmeäksi”, eikä se johdu juhlapyhän paikasta kalenterissa.

 

Työmarkkinajärjestöjen taholta on jo ehditty vedota kirkkoon, että se lähtisi keskustelemaan asiasta ja harkitsisi tarkoin kantaansa. Saman vetoomuksen voi jokainen työelämää vähänkään tunteva esittää.

 

Kirkon olisi syytä terhakoitua Raamattuun sitoutumisessa, evankeliumin julistamisessa, ihmisten kohtaamisessa sekä vaikeuksiin joutuneiden auttamisessa. Työaika- ja työmarkkinakysymykset sen olisi syytä jättää niille, jotka sen paljon paremmin osaavat. Tällaiset äkkinäiset ja harkitsemattomat ulostulot voivat saada monet pohtimaan opillisesti hataraan mutta muotojen osalta jähmeään kirkkoon kuulumisen mielekkyyttä.

 

Tässä muutamia lainauksia arkipyhien siirrosta käydystä keskustelusta. Mukana on ajatuksia puolesta ja vastaan sekä muutamia erittäin mielenkiintoisia näkökohtia koko asian uudelleen määrittelyn tarpeesta:

 

Minusta siirtäminen olisi kohtuullista. Tosiasia on, ettei ko. pyhillä ole enää monellekaan uskonnollista merkitystä. Siirtoa vastustaessaan kirkko takertuu nyt vaan sellaiseen valta-asemakorttiin, josta sillä ei oikeasti ole. (Kari Kuula)

 

Ei noiden siirtämisellä olisi juuri mitään käytännön merkitystä suurimmalle osalle kansaa, eikä sitä varmaan monikaan edes huomaisi. (Samuel Suihko)

 

Loppiainen ja helatorstai kuuluvat suomalaiseen elämänmuotoon, mutta ennen kaikkea ne kuuluvat kirkkovuoden kiertoon.
Loppiasen sijainti kalenterissa määräytyy joulun mukaan ja helatorstain sijainti pääsiäisen mukaan. Läntisessä kirkollisessa perinteessä näitä juhlia vietetään kaikkialla saman aikaisesti. Idän perinteessä käytetään Julianista kalenteria, ja siksi päivät ovat idän kirkossa eri aikaan.. (Jukka Kivimäki)

 

Kiitokset arkkipiispalle asiallisesta ja hyvästä kannanotosta.
Olennaisempana näen sen, miksi loppiaista ja helatorstaita juhlitaan. Ne ovat tärkeitä uskonnollisia juhlapyhiä kristitylle eivätkä vain suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmuotoon kuuluvia arkivapaita. Loppiaisen paikka on 6.1. "vanhana jouluna" ja idän viisaitten juhlapäivänä, oli se arkivapaa tai työpäivä, ja sama on myös helatorstain kohdalla: Kristus astui Taivaaseen 40 päivää pääsiäissunnuntaista. Sitä ei siirrä tai muuta mikään. (Ville Hassinen)

 

Aidosti sekulaari yhteiskunta voisi tosin elää omalla tavallaan välittämättä mistään kirkollisista juhlakalenterista. Arkena tehtäisiin kansantalouden eteen se, mikä on tehtävä, ja viikonloppuisin vietettäisiin vapaa-aikaa. Se kohtelisi kaikkia kansalaisia tasaveroisesti.
Kirkko ja kristityt - sekä muiden uskontojen edustajat - sitten puolestaan käyttäisivät lomapäiviään omiin juhliinsa. Niinhän on aina tehty. Ne, joille nämä juhlat eivät merkitse mitään (muuta kuin kansantalouden kasvun hidastumista), voisivat painaa duunia.(Jouni Turtiainen)

 

Olen samaa mieltä siinä, että suurimmalle osalle loppiainen ja helatorstai eivät ole kuin ilmainen vapaapäivä, joka toki otetaan kiitollisena vastaan, mutta jonka viettämisen syy ei ole tiedossa.
Meidän työpaikalla ihmiset tyypillisesti tulevat töihin helatorstaina ja pitävät vapaapäivän sen jälkeisenä perjantaina. Tämä ihan siitä syystä, että työnteon kannalta ei ole merkitystä kumpana päivänä vapaapäivän ottaa ja moni kokee mukavammaksi viettää 3 päivän viikonlopun kuin olla poissa yhden päivän keskellä viikkoa. (Jusu Vihervaara)



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

3.9.2013 klo 18:04:52
Balttis kirjoittaa

Yleisen maailmankirkon perustaja keisari Konstantinus I (suuri) uskoi saaneensa auringonjumalalta tehtäväkseen roomalaisen maailmanvallan rakentamisen: yhden ainoan valtiouskonnollisen impeuruimin rakentamisen (Christianum Romanum). Tästä syystä hän myös loi Roomaan uuden yleisen sekauskonnon, jossa hän yhdisti kaikia valtiouskonnollisen pakanuuden yhteen kristillisten vaikutteiden ja nimikkeiden kanssa - jolloin tämä keisarijohtoinen uskonto sai antikristillisen perusmuotonsa. Näin täyspakanudesta tehtiin ilman kääntymistä valekristillinen sekauskonto kun vain "kirstilliset" arvomerkitykset liitettiin, - ikäänkiun "teipattiin" täyspakanuuden päälle, ja juuri tällaisen sekauskonnon parissa elämme tänäkin päivän valtiouskonnollisen- ja yleisen nimikristillisyyden eli ns. kulttuurikritillisyyden keskellä.

Täsmenykseen tuli muutamia kirjoitusvirheitä, mutta toivon näiden kirjoitusten kuitenkin avaavan ihmisten silmiä, niiden sanottavan johdosta.



3.9.2013 klo 17:38:43
Täydennys kirjoittaa

Vuonna 274 aurinkokultti tehtiin Rooman valatiouskonnoksi, ja seuraavalla vuosisadalla kirkon perustajan toiminut Rooman keisari, ja itseään auringonjumalan ruumiilistumana pitänyt keisari Konstantinus I (suuri) muutti ja uudelleenimesi nämä kulttimenot, ja joka sunnutaiset uhrimessut saivat myös valekristillisiä ehtoollisen muodon tässä itseasiassa auringonjumalle omistetuissa uhreissa pakanallisene öylätteineen ja nämä pakanalliset uhripäivät valekristillisen ehtoollisen viettopäiviksi; siis sellaisiksi messuiksi joita harjoitetaan edelleenkin jälkikatolisessa pakanamaailassa tältä pohjalta.



3.9.2013 klo 13:51:51
Balttis kirjoittaa

Olisiko aika tarkastella kirkollisia juhlapyhiä kokonaan uudesta näkökulmasta: "uudenliiton näkökulmasta"- siis kaikkia vuotuisia kirkkovuoden juhlia, jotka ovat, alkaen joulusta ja pääsiäisestäkin, vuotuisina juhlina "auringonpyörän" = "Hjul" mukaista täyspakanuutta valekristillisissä käärepapereissa: Gal.4:8-11; Kol.2:16-23.

Oletko tutustunut esim. Joulun eli Chirtmass = Mass of Christ juhlan alkuperään? Kyseinen juhla sai valekristillisen muotonsa messuna jo 300-luvulla. Joulu sai alkunsa Rooman valtakunnan valtiouskonnoksi julistaman auringonjumalakultin "Sol Invictus" = "Voittamattoman Auringon" syntymäpäivän uudelleenmimeämisestä muka juutalaissen Jeesuksen syntymäpäiväksi. Tätä perinteistä auringon syntymäpäivää vietettiin siis talvipäivän seisauksen aikana, jolloin auringon uskottiin uudelleensyntyvän, ja siksi pakanalliset uhripapit ryhtyivät uhraamaan 24-25.12:sta pyöreää leipää auringonjumalan ruumiilistumana takaisin uhrimessuissa auringolle, esittäen tämän leipää ruumiilistuvan jumalan olevan "jumalan poika", nimeten hänet Jeesuksesksi. Häntä uhrattiin uhrimessuissa yhä uudestaan ja uudestaan muka elävien ja kuolleiden syntejä sovittavana uhrina ja Golgatan toisintona pakanapapistojen toimesta. Näin sai alkunsa kirkkojen pakanalliset ehtoolliset konsektrointeineen: muka syntejä muka sovittavina ateriona ja alati kirkkojen alttareilla toistetuina uhrimessuina. Tämä jo alkaen kolmasataa luvalta kun aurinkokultti muunnettin valekristinuskoksi öylätteineen; perustana kirkkojen pakanallisille ehtoollisille, ja kirkkovuoden avaavana juhlana nimeltää Hjua = JOULU, eli auringopyörän ensimmäinen pakanajuhla toisin sanoen: ja Chris-mass eli Kristuksen uudelleenuhramisen messu, joka Rooman valtiokirkollinen pakanuus naamiotiin. Korneita tässä on että tämä juhla yhdistettiin vanhaan "Asterte" kulttin viheriövine puineen ja planetaarisine palloineen koristeina vihreän puun oksilla, mutta se että tätä auringon syntymää edelsi yleinen "Saturnalia juhla" joka vietetään 23.12:sta sikauhria syöden on seurausta yleisten irstailujuhlien siitymisestä sikauhreineen juutalaisen Jeesuksen syntymäpäivään - joka on myös yksi hänen julkihäpäisemisensä muodoista. Katso myös uuspakanallisten messujen uhreja riivaajille:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tridentiinen_messu





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin