Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Moneenko ihmiseen päivässä sinä jätät jäljen?

Montako ihmistä tapaat päivässä? Miten merkityksellisiä nuo tapaamiset ovat sinulle? Entä mitä arvelet niiden merkitsevän tapaamillesi ihmisille? Jos tapaat kolme ihmistä päivässä, kohtaamisia tulee vuodessa yli tuhat. Jokainen niistä jättää teihin molempiin jäljen ja voi olla joko tyhjänpäiväinen tai merkityksellinen.

 

Jos käytät yhden ihmisen tapaamiseen esimerkiksi viisi minuuttia, niin siitä kertyy päivässä yhteensä 15 minuuttia.  Vuodessa näistä minuuteista tulee 90 tuntia.

 

Sähköpostien, Internetin ja tekstiviestien keskellä henkilökohtaisesta tapaamisesta on tullut aiempaa harvinaisempi mutta samalla yhä tärkeämpi asia. Tämä näkyy myös syyskuussa pääkaupunkiseudulla käynnistyvässä kaupunkimissiossa, jossa ihmiset halutaan tavoittaa suurten stadiontapahtumien sijasta henkilökohtaisilla keskusteluilla ja tapaamisilla.  

 

Kuinka me voisimme oppia myös arjen keskellä kohtaamaan lähimmäisemme samalla luontevuudella, rakkaudellisuudella ja aidolla kiinnostuksella, jolla Jeesus suhtautui kaikkiin tapaamiinsa ihmisiin? Miten voisimme jättää kohtaamisistamme pois pelkistä ilmoista ja joutavuuksista puhumisen ja käyttää hetket todelliseen toistemme kohtaamiseen?

 

Miten osaisimme kysyä toisen kuulumisia niin, että olemme myös oikeasti kiinnostuneita vastauksesta? Tai miten rohkenisimme vastata kysymykseen niin, että kerromme enemmän kuin vain ongelmiemme suojaksi levittämämme savuverhon?

 

Mistä todellinen kohtaaminen sinun mielestäsi syntyy? Millainen on mielestäsi hyvä ja aito kohtaaminen? Jos olet kokenut sellaisen, niin millainen merkitys tuollaisella kohtaamisella on sinulle ollut?



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

17.10.2011 klo 19:53:24
Leena Lammentausta kirjoittaa

Eräs ihminen kerran sanoi, että sinä olet sataprosenttisesti läsnä, kun sinulle puhuu. Pidän sitä parhaana saamistani todistuksista. Kunpa se olisi totta joka päivä!



17.9.2011 klo 11:06:55
Lähtemätön jälki kirjoittaa

Sain lapsena kokea, etten ollut toivottu, en osannut mitään vanhempieni toivomalla tavalla ja tein aina heidän mielestään vääriä valintoja. Tuo arvottomuuden ja epäonnistumisen tunteen jättämä jälki on ollut syvä haava läpi vuosikymmenten. Paraneekohan koskaan?





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin