Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Miten löydän seurakunnassa oman paikkani ja tehtäväni

Vuosien karttuessa kuulomme heikkenee. Kuulemisen ongelmat voivat vaivata myös nuorella iällä. Esiintyy kovakorvaisuutta, valikoivaa kuuloa tai täydellistä korvien tukkimista.  Tärkeä kutsu voi jäädä kuulematta ja elämän tarkoitus toteutumatta. Kaiken lisäksi tällaiset ongelmat voivat vaivata kokonaisia seurakuntia.

 

Vanha mies epäili vaimonsa kuulon alkaneen heikentyä. Varmistautuakseen siitä, minkä verran vaimon kuulosta oli jäljellä, hän päätti tehdä kokeen.

 

Eräänä iltana hän hiipi nojatuolissa istuvan vaimonsa taakse ja sanoi pehmeällä äänellä: ”Rakkaani, kuuletko minua!”

 

Ei kuulunut minkäänlaista vastausta.

 

Mies  astuiotti pari askelta lähemmäksi vaimoaan ja toisti kysymyksen. ”Rakkaani, kuuletko minua?”

 

Edelleenkään ei vastausta.

 

Mies otti jälleen pari askelta ja seisoi nyt jo aivan tämän takana. ”Rakkaani, kuuletko minua?”

 

”Kolmannen kerran, kyllä!” kuului nojatuolista vaimon vastaus.

 

Mutta ei kuulon heikkeneminen ole vain meidän varttuneempien ongelma. Joskus voi kuulossa olla vikaa myös hyvin nuorella ihmisellä.

 

Oli siivouspäivä ja äiti huuteli avukseen 7-vuotiasta Maijaa, joka oli omissa touhuissaan talon toisesta päässä. Kun tyttö viimein saapui, äiti ihmetteli, miksi tyttö vastasi niin hitaasti. Tällöin Maija totesi: ”No kun mä kuulin vasta toisella kerralla.”

 

Myös Raamatusta löytyy kertomus, jossa oikea kuuleminen onnistuu vasta useamman yrityksen jälkeen.

 

On tärkeää tietää, kuka kutsuu

 

Samuel, joka oli tuolloin vasta pieni poika, kuuli yllä temppelissä vuoteellaan maatessaan Jumalan kutsun. Kokematon kun oli, niin hän luuli ylipapin Eelin kutsuvan itseään. Ja juoksi kiireesti tämän luo. Mutta Eeli vastasi: "En minä kutsunut; pane jälleen maata." Ja poika meni jatkamaan uniaan.

 

Sama toistui kolme uudelleen. Vasta, kun poika juoksi kolannen kerran Eelin luo, tämä oivalsi, että Samuelia kutsui itse Jumala. Eeli sanoi Samuelille: "Mene ja pane maata; ja jos sinua vielä kutsutaan, niin sano: 'Puhu, Herra; palvelijasi kuulee'." Samuel meni jälleen takaisin vuoteeseensa.

 

Niin Herra tuli ja seisoi ja huusi niin kuin edellisilläkin kerroilla: "Samuel, Samuel!"

 

Samuel vastasi: "Puhu, palvelijasi kuulee." Ja Herra sanoi Samuelille: "Katso, minä teen Israelissa sellaisen teon, että joka sen kuulee, sen molemmat korvat soivat.

 

 

Samuel, joka oli vasta pieni poika, sai Jumalalta väkevän sanan välitettäväksi Eelille ja koko Israelin kansalle. Tämä oli kuitenkin mahdollista vasta sen jälkeen, kun ei enää hakenut vastausta ihmiseltä vaan Jumalalta.

 

Raamatussa puhutaan paljon Jumalan kutsusta ja hänen äänensä kuulemisesta:

 

”Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen.” (1 Tim.6:12)

 

Jumalalla on myös sinulle tärkeää asiaa

 

Mitä asiaa Jumalalla on meille? Mitä hän haluaisi meille sanoa, jos vain kuulisimme hänen äänensä? Mihin hän on meitä kutsumassa?

 

Meitä kutsutaan yhteyteen Jumalan kanssa, yhteyteen toistemme kanssa ja yhteyteen oman sisimpämme kanssa.

Raamatun mukaan Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin.

 

Meitä kutsutaan palvelemaan ja palveltaviksi, lohduttamaan ja lohdutettaviksi, rohkaisemaan ja saamaan rohkaisua.

Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet, ja jos yksi jäsen saa osakseen kunniaa, iloitsevat kaikki muutkin sen kanssa.

 

Raamatussa seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi ja kaikkia hänen seuraajiaan tuon ruumiin jäseniksi. Sinun kannattaa lukea kokonaan 1 Kor.12:4-27, jossa tämä kerrotaan upealla tavalla.

 

Näin voit aloittaa oman paikkasi etsimisen

 

Voit aloittaa oman kutsumuksesi, paikkasi ja tehtäväsi etsimisen tällä tavalla:

 

1. Päätä aloittaa nyt, lähde liikkeelle varmana siitä, että olet ainutlaatuinen, arvokas ja luotu Jumalan ennalta valmistamia tekoja varten.

 

2. Aloita arvioimalla omat lahjasi ja kykysi. Missä olet hyvä ja missä et? Mieti, mitä teet mielelläsi, millaisista tehtävistä nautit. Kysele ystäviltäsi ja kuuntele saamaasi palautetta. Mieti, millaisissa asioissa olet saanut syntymään hedelmiä, jotka muut ihmiset ovat vahvistaneet.

 

3. Aloita pohtimalla palvelutehtävääsi eli tavallisia arkisia kykyjäsi ja taitojasi. Sinulle tarkoitetut hengelliset lahjat Pyhä Henki antaa, kun niiden aika on. Ja se aika tulee useimmiten vasta silloin, kun olet palvelemassa muita.

 

4. Kokeile. Yritä. Lähde mukaan. Jos et mene veteen, et voi tietää, osaatko uida. Meillä jokaisella on kymmeniä kätkettyjä kykyjä ja ominaisuuksia, joista emme tiedä, koska emme ole tulleet koskaan yrittäneeksi. Jos yritys ei suju hyvin, kutsu sitä ”kokeiluksi”, joka on vienyt sinut jälleen askelen lähemmäksi omien lahjojesi löytymistä.

 

5- Älä vertaile kykyjäsi ja lahjojasi muihin. Jos vertailet, löydät aina jonkun itseäsikin vielä etevämmän, ja masennut. Löydät vertailemalla aina myös jonkun itseäsi huonomman, ja ylpistyt.  Jumala haluaa sinut työhönsä omana itsenäsi.

”Kukin tutkikoon vain omia tekojaan. Silloin hän voi ylpeillä vain siitä, mitä hän itse on, vertaamatta itseään toiseen.” (Gal.6:4)

 

On lähdettävä Jumalan apuun luottaen liikkeelle toteuttamaan tekoja, jotka hän on meille ennalta tarkoittanut ja valmistanut.

 

”Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” (Ef.2:10).

 

”Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin, minä valitsin sinut. Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan, minä pyhitin sinut omakseni ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.  Mutta minä vastasin: ’Voi, Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!’ Silloin Herra sanoi: ’Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.’” (Jer.1:5-7)

 

Jmala on erikoistunut käyttämään heikkoja ja vajavaisia

 

Meidän ei pidä vetäytyä syrjään vikojemme, lankeemustemme tai inhimillisten puutteittemme takia. Jumala käyttää nimenomaan vajavaisia ihmisiä

 

Aabraham oli vanha

Jaakob epäluotettava

Mooses änkytti ja oli paimen ja murhaaja

Joosef oli orja

Gideon oli köyhä ja pelokas maanviljelijä

Jefta oli karkotettu porton poika

Ester oli orjatyttö

Simson oli moniriippuvainen

Rahab oli vailla moraalia

Daavid oli murhaaja ja avionrikkoja

Elia oli itsemurha-altis

Jeremia oli masentunut

Joona oli vastarannan kiiski

Pietari oli kiivasluontoinen

Matteus oli inhottu veronkerääjä

Tuomas epäili

Maria oli nuori maalaistyttö

 

Jumalan kutsu on luotettava ja hänen vakuutuksensa kattaa kaikki tilanteet

 

Usein vitsaillaan, että vakuutusehtojen loppuun on pienellä painettuna: "Ellei korvausta voida evätä minkään muun pykälän perusteella, tehtäköön se tämän pykälän perusteella."

 

Jumala toimii ttoisella tavalla. Hänen lupauksensa ovat aina voimassa. Niinpä sinun tei tarvitse pohtia, onko saamasi kutsu luotettava?  Uskallatko ottaa sen vastaan?

 

Näin vakuuttaa Raamattu: Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua. (Room.11:29). Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa. (2 Tes.2:4)

 

Jos ja kun kaikesta huolimatta joskus epäonnistumme, kuten Pietari veden päällä kävellessään, niin Jeesus kuulee avunhuutomme, ojentaa kätensä ja auttaa meidät takaisin veneeseen. (Matt.14:28-31)

 



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

10.2.2010 klo 10:35:04
Kolmas seurakuntalainen kirjoittaa

Kun muutin paikkakunnalle, kävin seurakunnassa esittäytymässä ja kertomassa, millaisissa vapaaehtoistehtävissä olin toiminut aiemmassa kotiseurakunnassani. Tarjouduin hommiin.
Pappi kuunteli kohteliaasti ja sanoi sitten, että otamme yhteyttä, jos jotain sopivaa ilmenee.
Ei ole tähän päivään menessä ilmennyt. Pari vuotta odotelin. Sitten erosin kirkosta ja liityin paikalliseen vapaakirkon seurakuntaan. Nyt minulla on muutakin käyttöä kuin olla penkintäytteenä ammattilaisten esityksiä ihastelemassa.



5.2.2010 klo 15:52:48
Ensimmäinen seurakuntalainen kirjoittaa

Voisiko olla niin, että seurakuntien työntekijät eivät luota jäsentensä hengellisyyteen vaan ajattelevat, että nämä ohjaavat laumaa väärille laitumille. Toisaalta, melko kuivia ne laitumet ovat olleet virallisten työntekijöidenkin perässä kulkiessa.
Yksi syy työn jakamattomuuteen voi olla pelko siitä, että kirkon työntekijän asema käy mitättömäksi jos/kun maallikotkin osaavat lukea, tulkita ja opettaa niinkuin kirjoitettu on.
Kahvinkeittäjiä ja kaatajia sen sijaan taidetaan vielä tarvita ja siihen kelpaa maallikkokin.



4.2.2010 klo 09:59:36
Toinen seurakuntalainen kirjoittaa

Kun muutin paikkakunnalle, kävin tarjoamassa apuani seurakunnalle. Pappi kuunteli kohteliaasti ja kiitti. Kertoi ottavansa yhteyttä, jos jotain ilmenee. Ei ole tähän mennessä ilmennyt mitään. Ei erityisosaamiseeni ja ammattiini liittyvää eikä mitään muutakaan. Olenkohan väärässä seurakunnassa?



3.2.2010 klo 11:39:16
Seurakuntalainen kirjoittaa

Ehkä yhtä suuri ellei suurempi ongelma on se, että vaikka me tunnistaisimmekin lahjamme ja haluaisimme laittaa leiviskämme jakoon, niin seurakunnasta ei löydy sopivaa tehtävää tai tilaa leivisköjen hyödyntämiseen.
Tottakai lahjojaan voi käyttää seurakunnan ulkopuolellakin.
Ovatko seurakunnat edelleen liian työntekijäkeskeisiä?





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin