Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Arvojärjestys, joka ei päästä vähällä

”Jos kristinusko ei pidä paikkaansa, se on merkityksetön, mutta jos se on totta, se on mittaamattoman tärkeä. Ainoa asia, mitä se ei voi olla on se, ettei se voi olla kohtalaisen tärkeä”, on C. S. Lewis todennut.  

 

Jeesus kirjoitti saman asian hieman eri sanoin Laodikean seurakunnalle: ”Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani.” (Ilm.:15-16)

 

Sekä Jeesus että C.S. Lewis laittavat asiat samaan, monien mielestä varmasti yllättävään järjestykseen. Vaikeimpia tapauksia ovatkin ne, jotka ovat välimaastossa. Keitä tähän joukkoon mahtaa kuulua?

 

Keitä ovat nuo puolivälin keskipaikkeilla pysyttelevät?

 

Voisivatkohan tällaisia ”puolivälin keskipaikkeilla” pysytteleviä olla sellaiset kulttuurikristityt, joilla on tavat ja ulkoiset menot hyvin hanskassa, mutta puuttuu henkilökohtainen suhde ja rakkaus Jeesukseen?

 

Sellaiset, joilla on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman (2.Tim.3:5), ja joita Paavali käski nuoren Timoteuksen karttaa?

 

Tai sellaiset, jotka sanovat, että kyllä minä Jumalaan uskon, mutta mihin sitä Jeesusta tarvitaan?

 

Tai sellaiset, jotka uskovat, että Jumalan luo on monta tietä, koska samaa jumalaahan kaikki uskonnot loppujen lopuksi palvelevat?

 

Jos Jeesuksen sanoissa kuumat tarkoittavat palavia uskovia, jotka laittavat toivonsa ja luottamuksensa Jeesuksen rakkauteen ja armoon, niin ketä ovat hänen mainitsemansa kylmät? Ne, jotka C.S. Lewisin sitaatissa pitävät kristinuskoa merkityksettömänä?

 

Olisivatko ne ateisteja, jumalankieltäjiä, epäjumalanpalvelijoita ja muuta sellaista porukkaa, joiden asenne kristinuskoon on jäätävän kylmää ja välinpitämätöntä? 

 

Inhimillistä olisi ajatella, että tuollaista porukkaa parempia ovat ne, jotka tunnustautuvat edes tapakristityiksi tai kulttuurikristityiksi.  Jeesuksen arvojärjestys on toinen. Hän pitää kylmiä ja piittaamattomiakin parempana kuin haaleita, joille kristinusko, usko ja Jeesus ovat ainoastaan kohtalaisen tärkeitä asioita.

 

Jumalan maailmassa ovat eri arvojärjestykset kuin tässä ihmisten maailmassa. Näin siksi, että Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Ei edes haalean kristityn herättäminen huomaamaan, että ilman Jeesusta meillä kellään ei ole pääsyä Isän luo.



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin