Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Aika kulkee sittenkin vain eteenpäin

Kristittyjen yhteinen juhla kokosi Arkkiin ja myös agape-aterialle runsaat kaksisataa osallistujaa.

 

Järvenpään seurakunnan vs. seurakuntapastori Antti Kurkola on julkisuudessa arvostellut varsin kärjekkäällä tavalla Missio Järvenpäätä, Arkissa 22.5. vietetyn Kristittyjen yhteisen juhlan järjestelyjä sekä minua ja toimintaani Missio Järvenpään toiminnanjohtajana. Kyseiset kannanotot on julkaistu Kotimaa24 blogissa 19.5. ja Keski-Uusimaa lehdessä 22.5.

 

Yllättävän kovat syytökset ja jopa kehotus Missio Järvenpäälle oman seurakunnan perustamiseen sekä erikoiset aikalaskelmat on esitetty laajasti ja laveasti median välityksellä. Itse vierastan kirkon ja seurakunnan asioiden puimista niin sanotussa maallisessa mediassa. Niinpä tyydyn vastaamaan vain tässä blogissani, jota lukevat lähinnä vain kirkon ja seurakuntien asioista muutenkin jo kiinnostuneet.

 

Huomasin sunnuntaina, että Antti Kurkolalle oltiin jo netissä ja sen keskustelupalstoilla antamassa kunniaa yhteisen ja kirkkokuntien rajat ylittävän ehtoollisen muuttumisesta ekumeeniseksi agape-ateriaksi. Ennen kuin asianomaisen päähän ryhdytään sovittelemaan opillisen kurinpalauttajan laakeriseppelettä, kannattanee kerrata, miten ja missä järjestyksessä asiat tapahtuivat:

 

Olin 9.5. ja 10.5. yhteydessä piispaan suunnitteilla olleesta Missio Järvenpään ja Järvenpään vapaaseurakunta Arkin yhteisestä tilaisuudesta. Kerroin hänelle haaveenani olleen yhteisen ekumeenisen ehtoollisen.  Ajatustenvaihdossamme päädyimme kuitenkin piispan ehdottamaan ratkaisuun, jossa yhteisessä tilaisuudessa vietettävä ehtoollinen on vapaaseurakunnan ehtoollinen ja Missio Järvenpää luterilaisine jäsenineen järjestää sen jälkeen kaikille kristityille yhteisen agape-aterian.

 

Perjantaina 13.5. klo 14 tapasin Timo Lehtikarin kanssa Järvenpään kirkkoherran Vesa Koiviston ja kirkkovaltuuston puheenjohtajan Jouko Porkan. Tuolloin kerroin heille edellä mainitusta tavasta hoitaa tilaisuuden ohjelma kaikkia tyydyttävällä tavalla eli luterilaisen kirkon kannalta kovin herkkää ehtoollisasiaa liian kireälle jännittämättä. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että tämä on paras tapa edistää rakentavalla tavalla kristittyjen yhteyden vahvistumista.

 

Kirkkoherra Vesa Koivisto lähetti vielä samana päivänä eli 13.5. kaikille Järvenpään seurakunnan papeille sähköpostin, jossa hän kertoi, että sunnuntain 22.5. tilaisuudessa on yhteinen agape-ateria, eikä yhteistä ehtoollista. Samalla hän kertoi, että asiasta on sovittu piispan kanssa. Viestissään kirkkoherra myös totesi ongelman näin ollen ratkenneen ja asiasta sovitun hyvässä yhteisymmärryksessä.

 

Kaiken edellä kerrotun jälkeen eli lähes viikkoa myöhemmin eli torstaina 19.5. Kotimaa24 blogina julkaistu aggressiivinen ja myös henkilööni varsin vahvasti puuttunut pastori Antti Kurkolan kirjoitus oli minulle melkoinen yllätys. Vielä enemmän ihmettelin, kun sama teksti ilmestyi sunnuntaina 22.5. Keski-Uusimaa lehdessä. Pohdiskelin, miten vs. seurakuntapastori voi lähteä esimiestensä kirkkoherran ja kirkkovaltuuston puheenjohtajan selkeistä kannoista piittaamatta ja heitä asiasta ennalta edes informoimatta mediassa noin räväkälle ristiretkelle kristittyjen yhteyden vahvistamista ja seurakuntansa yhtä jäsentä vastaan?

 

Myönteistä kummallisessa operaatiossa oli se, että mediassa runsaasti julkisuutta saanut ”lempeä ehtoollisprotestimme” nosti laajasti keskusteltavaksi kristittyjen keskinäisen yhteyden puutteen sekä ihmisten rakentamien ja Raamatun vastaisten raja-aitojen purkamisen välttämättömyyden. Onnistunut tilaisuus sekä mediassa käyty vilkas keskustelu ovat osoittaneet teologisen kuoren alla olevan runsaasti paineita kaikkien kristittyjen veljien ja sisarten välisen todellisen yhteyden rakentamiseksi.

 

Netissä ja keskustelupalstoilla pyörivät puheet siitä, että 19.5. julkaistut kannanotot saivat aikaan muutoksen runsasta viikkoa aikaisemmin eli 10.5. kiinni lyötyihin ja sellaisenaan toteutettuihin suunnitelmiin, on kuitenkin kalenterin lukemista takaperoisesti. Aika kun edelleenkin kulkee opillisissakin asioissa vain eteenpäin.

-------

PS Jos haluat nähdä, millainen Arkissa vietetty Kristittyjen yhteinen juhla oli, niin kuvakertomuksen sekä tietoa agape-aterian rakenteesta ja vietosta löydät .



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

14.4.2012 klo 14:53:22
kirjoittaa

Reijo olet tehnyt oikein ja kiitos selvennöksestäsi. On kypsymätöntä lähteä puremaan yhtä ihmistä oikein lehteen saakka. Se osoittaa sitä, ettei pysty kohtaamaan ihmistä kasvotusten, vaan hakee suurten kansanjoukkojen kuviteltua suosiota itselleen. Älä nyt Antti K. pahastu tästä, vaan ota ystävällisesti opiksesi, koska seurakuntien suhteet ovat herkkiä ja seurakunnan ekumeniaa täytyy kunnioittaa.

Rakkautta kehiin!



2.6.2011 klo 11:37:39
Waari kirjoittaa

Jumalan valtakunnan rajat kulkevat täällä maan päällä sydämestä sydämeen. Jokainen uudestisyntynyt Jumalan lapsi, on tämän näkymättömän valtakunnan jäsen. Jäsenten kesken on olemassa Hengeen yhteys ja keskinäinen rakkaus. Laitosten ja organisaatioiden virallinen yhteys ei ole parhaimmillaankaan sitä yhteyttä, josta Raamattu puhuu. "Mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä. Mitä yhtä on uskovalla uskomattoman kanssa." Sana vakuuttaa näin, eikä sitä voi muuksi muuttaa minkäännäköinen ekumenia, eikä n.s. virallinen laitos.



31.5.2011 klo 14:18:16
Ulkopuolinen kirjoittaa

Lopputulos kirjoiteun vastineen perusteella vaikuttaisi olevan, että sekä Vapaakirkon seurakunnan ja Missio Järvenpään yhteisen ehtoollisen suunnittelijoille tuli virhe, kun he eivät heti alunperin tulleet ajatelleeksi, että ko. ehtoollisenvieton toteuttamiseksi tulisi olla ensin yhteydessä molempien kirkkokuntien paikallisiin työntekijäihin. Vapaakirkon puolelta asialla olikin pastori, mutta luterilaisen kirkon puolelta maallikko. Jos asia olisi jo heti suunnitteluvaiheen alussa selvitetty paikallisen luterilaisen kirkon kirkkoherran ja vapaaseurakunnan pastorin kesken, niin koko loppunäytös, kirjoittelu ja paha mielikin olisi jäänyt tapahtumatta. Ko. kirkkokunnilla kun ei ole vielä ekumeenisella tasolla ehtoollisyhteyttä. Silloin olisi alettu suunnitella vain sitä tapahtumaa, mikä sitten on toteutettukin.
Virhe tai erehdys, ulkopuolinen voi sen hyvin nähdä ja uskon, että osapuolet voivat myös sen myöntää.



31.5.2011 klo 11:38:59
Reijo Telaranta kirjoittaa

Käytännön tasolla luterilaisen kirkon suhtautuminen ehtoollisen viettoon on vuosien varrella muuttunut merkittävästi. Messuissa jaetaan ehtoollista myös muiden kirkkokuntien jäsenille. Luterilaisten seurakuntien jäsenet puolestaan käyvät kotimaassa ja ulkomaanmatkoillaan muiden kirkkokuntien ehtoollispöydissä. En ole havainnut yleisönosastoissa tai nettikeskusteluissa tuomittavan tai paheksuttavan tällaista sääntöjen ja sopimusten vastaista yhteyden harjoittamista.

Edellä mainittu havainto synnytti kysymyksen: olisiko jo mahdollista ottaa yhteyden rakentamisessa myös seuraava askel, ja mennä avoimesti mukaan luterilaisesta kirkosta aikoinaan irronneen vapaakirkon ehtoollisenviettoon? Haimme vastausta laittamalla hyvissä ajoin ja avoimesti näkyville suunnitelmamme yhteisestä ja myös yhteisen ehtoollisen sisältävästä juhlasta Arkissa.

Saapunut palaute, erilaiset yhteydenotot ja niiden johdosta käydyt keskustelut osoittivat, ettei aika valitettavasti ole vielä kypsä Jeesuksen esimerkin (lue seuraava blogini ”Yksi runko, monenlaisia oksia”) ja Hänen monesti toistaman rukouksen (Joh.17) mukaiselle kristittyjen yhteydelle. Keskusteltuani tilanteesta hyvässä hengessä minulle sähköpostia lähettäneen piispan kanssa muutimme suunnitelmaa ja rakensimme juhlan, jonka ohjelmassa oli vapaaseurakunnan ehtoollinen ja kristittyjen yhteinen agape-ateria. Sekä piispa Mikko Heikka että Järvenpään ev-lut. seurakunnan kirkkoherra Vesa Koivisto ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Jouko Porkka totesivat ohjelman olevan ongelmattoman ja ekumeenisten sopimusten mukaisen.

Tilaisuuden ohjelma julkistettiin lehti-ilmoituksessa, sähköpostiviesteissä ja Missio Järvenpään nettisivuilla jo runsasta viikkoa ennen Kotimaa24 sivulla julkaistua blogia, sitä seurannutta ennätyksellistä kommentointivyöryä sekä pahasti iltajunassa tullutta yleisönosastokirjoitusta.

Blogissani kerrottu tapahtumien järjestys päivämäärineen sekä käydyt keskustelut sisältöineen ovat todennettavissa tallessa olevista sähköpostiviesteistä. Lähettäisin niistä mielelläni yhteenvedon nimimerkeille ”Totta vai tarua?” ja ”Hyvä Reijo” elleivät he olisi kriittisine huomautuksineen piiloutuneet nimimerkkien taakse.

Muunlaiset tulkinnat tapahtumien vaiheista ja aikatauluista ovat samanlaista sensaatiohakuista ja riidan aineksia etsivää kirjoittelua kuin paikallisen lehden asiasta 19.5. julkaisema ja Antti Kurkolan blogi-kirjoituksen lähtökohtana ollut juttu. Artikkelin sisältö ei valitettavasti vastannut toimittajan kanssa käymääni keskustelua, lehdelle lähetettyä kirjallista materiaalia eikä Missio Järvenpään nettisivuilta jo tuolloin löytynyttä informaatiota. Lehden toimittajan myöhemmin itse juhlasta tekemä kirjoitus sitä vastoin ansaitsee suuret kiitokset tavasta, jolla se mainiolla tavalla toi esille keskeiset asiat sekä juhlan sydämellisen, lämpimän ja runsaasti kiitosta saaneen yhteyden ilmapiirin.

Kunnioitan Antti Kurkolan tapaa kirjoittaa kärjekkäätkin näkemyksensä reilusti omalla nimellään. Saman suoraselkäisen tavan soisi olevan käytössä laajemminkin.

Siunattua kesää toivottaen,
Reijo



29.5.2011 klo 19:10:21
Totta vai tarua? kirjoittaa

Myös minä ihmettelen blogissa kuvattua tapahtumien kulkua. Ainakin Järvenpään seurakunnassa kuvataan sitä hyvin erilaiseksi. Nyt on sana sanaa vastaan! En minäkään tapahtumaa ja sen järjestämistapaa kuvaisi lempeäksi, vaan provokatiiviseksi ja sekä vallan- että huomionhakuiseksi, niin kuin monta kertaa ennenkin.




27.5.2011 klo 08:28:49
Hyvä Reijo kirjoittaa

Tämä vastauksesi on hyvä ja kattava. Kuitenkin monet ovat lukeneet väitteen että tuo tapahtumakulku ei pidä paikkaansa. Missio Järvenpään kannalta tämä väite kannattaa oikaista, sillä sana kulkee nopeasti ja aiheuttaa hämmennystä. Lainaus Kurkolalata Kotimaa24 uutisten kommenteista: "Hänhän ei itse ollut aloitteellinen suhteessa seurakuntaamme saati piispaan! HUOM! Olisi vienyt ehtoollisprotestinsa läpi, jollei siitä olisi tieto kiirinyt seurakuntaamme, yllätys yllätys, facebookin välityksellä.."
Toivomme tähän myös vastausta. Kiitoksin ja siunauksin.



27.5.2011 klo 00:06:18
kirjoittaa




24.5.2011 klo 21:15:49
seurakuntalainen kirjoittaa

Ei agape-aterian vietossa ole mitään vallankumouksellista. Sitä on vietetty ja vietetään Suomessa (-kin) monilla paikkakunnilla. Ei se kiristä luterilaisten vieteriä, sillä kyse ei ole ehtoollisesta.

Itse luin tilaisuudesta ensimmäisen kerran lehdestä. Uutinen oli provokatiivinen (liekö sitten toimittajan lipsahdus), haluttiin sitä tai ei.
Jos kerran kirkkoherran kanssa oli sovittu "kaikkia tyydyttävällä tavalla", miksi K-U:n uutisessa hehkutettiin yhteistä ehtoollista? Ei vaikuta kovin lempeältä.
Kiva kuitenkin, että tilaisuutenne onnistui. Toivon todella, että seuraava kerta menee "lempeämmin".

Kyllä minä luterilaisena pahoitin mieleni lehtijutusta. Kirkkoni uskoa ja tulkintaa ehtoollisesta käsiteltiin hieman ylimielisen oloisesti. Lehtijuttu ei ollut lempeä eikä yhteyttä rakentava, valitettavasti



24.5.2011 klo 15:07:53
Waari kirjoittaa

Kovia poikia on ennenkin ollut kirjanoppineiden joukossa. Jos tämä oppi on ihmisistä,niin se tyhjiin raukeaa, mutta jos se on Jumalasta, niin te ette voi heitä kukistaa.Gamalielin neuvo on vieläkin ajankohtainen. Liian innokkaita kirjanoppineita on ennenkin pudonnut ratsunsa selästä.



24.5.2011 klo 12:11:53
Antti Kurkola kirjoittaa

En aio kirjoitella tänne tai ryhtyä riitelemään kenenkään kanssa. Artikkelini todella nosti kohua. Ja minusta se oli tärkeää ja aiheellista. Siis pidän linjastani kiinni. Olen myös saanut laajaa tukea seurakuntamme työntekijöiltä ja jäseniltä. Se kertonee myös sen, että en ole yksi jakamassa ja puolustamassa luterilaista oppia ja uskoa. Sanon vain sen, että kannattaisiko teidän miettiä Missio Järvenpäänä sitä, mitä olette tekemässä? Hämmennystä olette ainakin saaneet aikaan. En siis puhu itsestäni, vaan seurakuntalaisistani. Heidän paimenenaan olen ollut äänessä.

yst.t. Antti Kurkola



24.5.2011 klo 10:40:22
Ihmettelevä luterilainen kirjoittaa

Jeesus hyväksyi ehtoollista asettaessaan pöytäänsä Pietarin, joka kielsi Mestarinsa, Juudaksen, joka petti Mestarinsa ja Tuomaan, joka oli epäuskoinen. Millä oman käden oikeudella nykyiset ehtoollisen jakajat voivat olla rajaamassa yhteyden ulkopuolelle toisia samaan Jeesukseen uskovia kristittyjä?



24.5.2011 klo 10:20:13
Kiitos Reijolle kirjoittaa

Kun selvensit asiaa ja olet suhtautunut maltillisesti tähän kohuun. Jotenkin mediasta sai käsityksen että uutinen "ekumeeninen ehtoollinen peruutettiin Järvenpäässä" olisi ollut vs.seurakuntapastorin "ansioita" (hän sitä mainosti bloginsa kommentissa: HYVÄ NÄIN!), mutta siitä siis on jo aiemmin sovittu vs.seurakuntapastorin esimiesten kanssa.
Selvää on, missä hengessä ko.pastorin kritiikki oli kirjoitettu. Taitavat esimiehetkin olla ihmeissään.? Kristustahan meidän tulee kunnioittaa ja korottaa, ei ihmisiä tai ihmisten pystyttämiä raja-aitoja. Siunausta Missio Järvenpäälle!



23.5.2011 klo 23:49:32
Waari kirjoittaa

Kiitos Reijo, että lähdit avaamaan tietä, joka on vuosisatojen aikana kasvanut niin täyteen perinnäissääntöjen ja organisaatioiden viidakkoa, että monikaan tavallinen rivi kristitty ei enää tiedä, missä Raamatullinen Tie kulkee. Olet tehnyt Suomen kristikunnalle suuren palveluksen. Sopii vain toivoa, että kaikki eksyksissä olevat lukevat paremmin Raamattunsa, joka on ainoa ohje ja ojennusnuora, niin yksityisen ihmisen, kuin kaikkien kirkkokuntienkin elämässä. Jumalan Sanan rinnalle ei ole lupa nostaa hengellisten johtajien mielipiteitä, eikä tukeutua vuosisataiseenkaan perinteeseen. Annetaan sille kuuluva arvo kaikelle Jumalan sanaan pitäytyvälle opetukselle, mutta minkään auktoriteetin alle ei ole lupa alistua Sanaa ja Sanaan sidottua omaatuntoaan loukaten.



23.5.2011 klo 23:08:11
Kalevi kirjoittaa

Ei millään pahalla, mutta yrittääkö nimimerkki "totuutta" väittää, että Kurkolan mielestä lehden raflaavaan tyyliin tekemä haastattelu oli luotettavampi tietolähde kuin Kurkolan vajaata vikkoa aikaisemmin saama tieto kirkkoherran, valtuuston puheenjohtajan ja piispan kannasta? Ei pitäisi hyväänkään lehteen ihan noin sokeasti luottaa. Ja mitähän piispakin tuollaisesta epäluottamuksesta ajattelee!



23.5.2011 klo 22:08:54
Merja kirjoittaa

Mielipiteet tulevat ja menevät. Jeesus itse pysyy ja vaikuttaa sanansa kautta. Ihanasti Reijo olet kertonut agape-ateriasta. Sen puitteet mahdollistavat Jeesuksen läsnäolon ja Hänen muuttavan työnsä meissä. Lisääntykööt sellaiset - ja mikä lahja onkaan yleinen pappeus!



23.5.2011 klo 21:40:55
Kirsti kirjoittaa

Kiitos Reijo tästä selvennyksestä. Arvelinkin, että et jatka lehtikirjoittelua. Olen samaa mieltä kanssasi, että "likapyykki pestään kotona". Olen ollut melkoisessa AK:n pommituksessa FB:ssä. Olen tottunut nuorten ihmisten kapinointiin ja kasvuprosesseihin. Tulee väistämättäkin mieleeni nuori Paavali, joka taisteli oikeuden ja pykälien puolesta ennen kuin kohtasi Kristuksen rakkauden. Sitä rakkautta hän sitten säteili työssänsä evankeliumin julistajana.



23.5.2011 klo 21:05:46
totuutta kirjoittaa

Telaranta piirtä taitavasti yksipuolisen kuvan. Eikö Kurkolan juttu lähtenyt liikkeelle Telarannan haasttatelusta Kesi-Uudessamaassa 19.5? Siis tämä ihan vain huomiona siksi, ettei syntyisi vääränlaista kuvaa!





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin