Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Todd Burpo: Taivas on totta

Todd Burpo,

Taivas on totta,

Hämmästyttävä tarina pienen pojan matkasta taivaaseen ja takaisin

KKJMK 2012

 

Taivasmatkoista kertovat kirjat näyttävät sijoittuvan myyntitilastoissa korkealle. Asia, josta seurakunnissa ei juuri puhuta eikä opeteta, kiinnostaa ihmisiä. Mitä tapahtuu, kun me kuolemme? Mitä tai kuka meitä on odottamassa rajan toisella puolella? Kirja ”Taivas on totta” antaa näihin kysymyksiin lohdullisia, selkeitä ja turvallisia vastauksia, jotka ovat väkeviä lääkkeitä kuolemanpelkoon.

 

Meille länsimaisen rationalismin marinoimille ihmisille on vaikeaa puhua ja opettaa kuolemasta ja sen jälkeisiin tapahtumiin liittyvistä asioista. Raamatussa tällaisista asioista puhutaan kuitenkin enemmän kuin moni arvaakaan. Tässä muutama esimerkki raamatunkohdista, joista olisi mukava joskus kuulla rotevat raamattutunnit:

 

Paavali kertoo selkeällä ja mielenkiintoisella tavalla ruumiista irtautumisesta ja taivaassa käynnistä (2.Kor.12:2-4). Ilmestyskirjassa Johannes kuvaa laajasti ja yksityiskohtaisesti taivaallisia näkyjä (esimerkiksi Ilm.4:1-3 ja 21:2-5, 22-23). Kivitettäväksi viety Stefanus näkee taivaat auenneina, Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisomassa Jumalan oikealla puolella (Ap.t.7:55). Eivätkä tässä suinkaan ole kaikki Raamatusta löytyvät taivasnäyt ja -kokemukset.

 

Joitain aikoja sitten esittelin ja arvioin tällä palstalla Retha ja Aldo Mc Phersonin taivaskokemuksista kertovan kirjan, (TV7 Kustannus, 2011). Nyt on vuorossa monessa suhteessa sisällön ja myös myyntilukujen suhteen samanlainen kirja ”Taivas on totta”.

 

Kirjan tarina etenee näin: Neljän vuoden ikäinen Colton sairastuu vakavasti, joutuu sairaalaan, lääkärit ovat jo menettäneet toivon, mutta kaikkien hämmästykseksi poika ei ainoastaan jää eloon vaan toipuu aivan uskomattoman nopeasti. Sen jälkeen Colton alkaa kertoa nelivuotiaan tavallisen arkisen jutustelun lomassa pala palalta erikoisia taivaskokemuksiaan. Samalla hänestä kehkeytyy lapsievankelista. Hän tekee selväksi, että ilman Jeesuksen tuntemista taivaaseen ei ole pääsyä. Nelivuotiaan Coltonin erityisviestinä on kertoa kaikille, että Jeesus rakastavaa erityisesti lapsia.

 

Kirjan alku esittelee Coltonin ja hänen perheensä. Todd Burpo on pastori, jolla on sana hallussaan. Kerronta on hauskaa, värikästä ja sydämellistä. Coltonin sairastumisen kaikkine kiperine vaiheineen Todd osaa kertoa tavalla, joka tempaa lukijan mukaan epätoivon ja toivon vuoristoradalle. Lapsen tehdessä mitä ilmeisimmin kuolemaa vanhempien usko joutuu koville.

 

Kirjan jälkimmäinen osuus kertoo, mitä Coltonin parannuttua tapahtui. Poika alkaa päivittäisen arkensa keskellä kertoa nelivuotiaan luontevuudella siitä, miten hän ”melkein kuoli”, kävi taivaassa, istui Jeesuksen sylissä ja sai tavata perhepiiristä jo ennen omaa syntymäänsä kuolleita henkilöitä.

 

Coltonin vanhemmat ovat kuulemastaan luonnollisesti ihmeissään. Ja yhä kummallisemmaksi menee, kun poika alkaa kertoa asioita, joita hän ei ole mitenkään voinut keneltäkään kuulla tai muutoin tietää. Valokuvien ja avoimien kysymysten avulla pastori Todd pyrkii kaikin tavoin selvittämään poikansa kertomusten todenperäisyyden.

 

Eräänä päivänä Colton esimerkiksi noin vain leikkiensä lomassa toteaa, että hänellä on kaksi siskoa. Äiti korjaa nelivuotiaan erehdyksen toteamalla, että siskoja on vain yksi. Colton pysyy kannassaan ja kertoo tavanneensa taivaassa siskonsa, joka oli kertonut kuolleensa jo äidin masussa. Seuraavaksi Colton, joka ei ollut voinut tietää äitinsä kokemasta keskenmenosta, kuvaa taivas-siskonsa ulkonäön ja kertoo hänen kanssaan käymistään keskusteluista. Sisko odottaa jo kovasti hetkeä, jolloin saa tavata taivaassa vanhempansa!

 

Kirja on täynnä vastaavia kertomuksia, joissa ainoaksi selitykseksi jää se, että Colton on ihan oikeasti käynyt taivaassa sekä kuullut ja nähnyt siellä asiat, joista vanhemmilleen kertoo. Kaikki täsmää Raamatusta löytyvien ihmisten sekä oman suvun ja perhepiirin kohdalla, vaikka kyse on asioista, joista Colton ei ole voinut aiemmin saada tietoa.

 

”Taivas on totta” on erittäin mielenkiintoinen, hyvin kirjoitettu sekä lempeällä ja vakuuttavalla tavalla lukijansa elämän perimmäisten kysymysten eteen saatteleva kirja. Kirjan viesti on lohduttava, täynnä toivoa ja väkevä lääke kuolemanpelkoon. Kaikki on hyvin. Kaikki on valmiina. Kun siirrymme rajan yli Jeesus sydämessämme, meillä ei ole vähintäkään aihetta pelkoon. Jeesus on mennyt edeltä valmistamaan meille asumuksen, joka on paljon ihanampi kuin kauneimmatkaan taivaasta tehdyt maalaukset.

 

----------------------

Myös palstalla Uutisia ja ajan merkkejä käsitellään kirjaa ja sen teemoja. Tekstin löydät kautta. 

 

Todd ja Sonja Burposta ja heidän perheestään löydät tietoa osoitteesta

Crossroads Wesley-seurakunnasta, jossa Todd on pastorina, löydät tietoa kautta.



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

17.9.2019 klo 13:08:44
Maija kirjoittaa

Pikkupoika Colton kertoo luontevasti eri yhteyksissä taivaskokemuksestaan, vuosien varrella. Isä kirjaa ylös pojan sanomiset ja joskus esittää lisäkysymyksiä.
Erittäin mielenkiintoinen ja uskottava, hyvin kirjoitettu kirja, kaikkea muuta kuin kyseenalainen tarina.



15.12.2013 klo 21:04:12
kirjoittaa

Raamatun mukaan Paavali kävi 3. taivaassa, mutta ei hänelläkään ollut oikeutta kertoa siitä sen enempää. Miksi siis nykyihmisillä?
Lapsi oppii tuntemaan Jeesuksen ja hänen opetuksensa jopa paremmin kuin aikuinen. Se on nähty ja koettu, vaikka eivät ole taivaassa käyneetkään.

Kyseenalaiseksi kirja myös tekee se, että lapsi itse ei ole voinut kirjaa kirjoittaa.
Ns. uskovaisuus / uskovaiset myös haluavat osansa bisneksensstä, kirjamyynnistä. Joskaan en ole mahdollinen tekemään todellisia arvioita vaikutteista, mutta tämmöisiäkin asioita nousee mieleen.



9.12.2012 klo 18:18:05
Aleks kirjoittaa

Kirjaa en ole likenut ja siksi en voi sitä mitenkään kommentoita.
Mutta haluaisin kertoa pienen poikani kokemuksen enkeleistä.
Elettiin v. 1972 ja olimme nuori perhe, kaksi poikaa olivat syntyneet vajaan vuoden välein. Vanhempi syntyi keskosena, hyvin pienenä painaen vain 1780g. Alku oli hirveän tuskallista. Olin armeijassa, eikä siihen aikaan paljon yhteiskunnan apuja ollut. Lomillekaan ei päässyt, ei katsomaan edes vaimoa sairaalaan ja poikaani lastenlinnaan. Näin hänen ensimäisen kerran jouluna 2kk vanhana. Oli silloin jo iso mies, painaen 2380g. Kukin voi arvata sen, kuinka paljon isä voi rakastaa pientä avutonta kääröä nähdessään ensimäisen kerran niiden taisteluiden jälkeen mitä olimme kokeneet odottaessamme häntä.
Sitten toinen poikani syntyi vajaan vuoden kuluttua ja hän oli syntymäsokea. Lastemme välille muodostui ihmeellinen side, jota ei osaa muuten selvittää kun, että vanhempi lapsi oli nuoremman silmät ja sen kautta elivät yhteistä elämäänsä.Tästä tulis hirveän pitkä kertomus jos kaikki kertoisin, mutta lyhennän ja jätän pois 4vuotta. Pojat olivat siis vanhempi 6v. ja nuorempi 5v. kun olimme lähdössä kesäloma reisulle ja olimme sopineet, että nuorempi lähtee mukaan, kun hän oli sellainen isin poika ja olisi muualla ikävöinyt. Mutta kun lähtö tuli, hän halusikin jäädä mummolaan. No ei se haitannut mitään, kun pojat olivat niin saman kokoisia, että vaatteet soipi hyvin kummalleki. Olimme tuolla matkalla 2viikoa ja sitten perjantaina soitimme naapuriin, että huomenna tulemme kotiin. Vanhempani eivät olleet puhuneet mitään pojalleni soitosta. Hän oli tullut lauantai aamuna tavallista aikaisemmin yläkerrasta tupaan ja istunut pirtin penkillä hiljaa. Äitini oli kysynyt, että kuinkas sinua nukutti. Poika oli sanonut, että veli se on kuollut. Äitini ei oikein ollut kiinnittänyt siihen huomita vaan käskenyt aamupalalle. Poika oli sanonut toisen kerran samat sanat. Silloin äitini oli alkanut kysellä, että mistäs sinä tuollaita olet saanut päähäsi. Poikani oli sitten kertonut, että enkeli kävi sanomassa, että ne ovat ajaneet kolarin ja veli on lentänyt autosta ulos ja kuollut. Tämä kaikki oli tapahtunut ennen klo 8:saa ja kolari sattui klo 8.10 ja tieto siitä tuli vanhemmilleni klo 11.00. Taivas ja enkelit ovat ihan todellisia, Jumala hallitsee kakkea.
Poikani muistaa vielläkin elävästi tämän enkeli ilmestys tapahtuman.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin