Steven Furtick: Aurinko pysyi pakallaan
Steven Furtick,
Aurinko pysyi paikallaan
Päivä, 2011
Kuudentoista vuoden iässä Steven Furtick luki kirjaa ”Fresh Wind, Fresh Fire”. Sivulla 23 hänen silmänsä nauliutuivat lauseeseen: ”Minua kauhistuttaa ajatus, että elämäni vain luisuisi käsistä ilman, että näkisin Jumalan vastaavan väkevästi rukouksiimme”.
Lause teki hieman aiemmin uskoon tulleeseen Steveniin niin järisyttävän vaikutuksen, että se muovasi uusiksi hänen omalle elämälleen laatimat suunnitelmat. Hän sai näyn ja palavan intohimon seurakunnan perustamisesta johonkin suureen kaupunkiin.
Näky alkoi toteutua, kun Steven Furtick 25-vuotiaana kaikkia kokeneempien kristittyjen varoituksia uhmaten perusti yhdessä seitsemän muun perheen kanssa uuden seurakunnan Charlotteen. Kun amerikkalaisten seurakuntien tavanomaisin jäsenmäärä on jossain sadan ja kahdensadan välillä, he asettivat omana "Aurinko, pysy paikallasi" -rukouksenaan tavoitteeksi tuhat jäsentä. Neljässä vuodessa heidän seurakuntansa kasvoi kuudentuhannen vakinaisen kävijän seurakunnaksi ja on edelleen eräs Amerikan nopeimmin kasvavista seurakunnista.
Steven Furtickin esikuva on Joosua, joka uskalsi pyytää Jumalalta suuria, jopa auringon seisahtumista taivaalla. Kirjassa kristittyjä kehotetaan menettelemään samalla tavalla. Jokaisen elämässä ja ympäristössä on asioita, jotka vaikuttavat liian suurilta tai vaikeilta muutettaviksi, voitettaviksi tai tavoitettaviksi. Jumalalle mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta. Hän odottaa, että me Häneen luottaen uskossa vakaina käännymme hänen puoleensa ja otamme vakavasti itse saamamme ”sivun 23” viestin olipa se millainen tahansa.
Kirjassa kerrotaan hauskasti ja eloisasti innostavia esimerkkejä käyttäen siitä, miten ”mahdottomien” asioiden pyytäminen on monesti johtanut uskomattoman hienoihin tuloksiin. Samalla lukijaa myös varoitellaan lähtemästä väärien näkyjen mukaan. Näky, joka antaa rohkeuden pyytää Jumalalta mahdottomia, voi nimittäin nousta monista lähteistä. Siksi näky on aina huolellisesti testattava. On oltava varma, ettei hetken innostuksesta lähde juoksemaan harhakuvitelmien perässä. Moni näky, jonka joku on vilpittömästi uskonut saaneensa Jumalalta, onkin ollut peräisin jostain muualta ja sortuessaan ruhjonut myös kantajansa.
Miten siis tunnistaa oikea ja luotettava näky, jonka puolesta voi rukouksessa pyytää suuria ja myös intohimoisesti ponnistella? Steven Furtick antaa tällaisen neuvon näyn mittamiseen:
”Jos sydämesi näky ei perustu Raamattuun, ei keskity Jeesukseen, ei saa vahvistusta ja tukea tärkeimmiltä ihmisiltä elämässäsi eikä liity intohimoihisi, lahjoihisi ja elämänkokemukseesi, on todennäköistä, että olet kaikkea muuta kuin johdatuksessa. ”
Mahdottomilta tuntuvia tilanteita elämässämme saattavat olla esimerkiksi jokin vaikea ihmissuhde, kiusaus, johon usein lankeamme, toisen ihmisen rohkaiseminen ja tukeminen tai hänen opastamisensa Jeesuksen luo. Mahdollisuuksia on miljoonia, ja kaikkien niiden kohdalla onnistumisen avain on Joosuan rohkea jopa auringonkin pysäyttänyt rukous, joka uskoo meille mahdottoman olevan Jumalalle mahdollista.
”Aurinko pysyi paikallaan” on innostava ja raikas kirja, jossa on paljon koeteltua viisautta. Vaikka me pelastumme yksin armosta Jeesuksen tähden, Jumalan tarkoituksena ei ole, että me keskitymme vaitonaisina, keskinkertaisina ja hieman apaattisina odottelemaan rajan yli taivaan iloon pääsyä. Jumalalla on varattuna jokaiselle meistä jotain paljon enemmän ja parempaa.
Jumalalla on suunniteltuna jokaiselle tehtävä ja myös työkalupakki sen suorittamiseen. Kirja pyrkii varustamaan seurakunnat sekä niiden työntekijät ja jäsenet elämään rohkeaa Jeesus-keskeistä elämää, jossa me kaikki saamme lapsen oikeudella pyytää Taivaalliselta Isältämme suuria. Tarjoamalla esimerkkejä ja antamalla omat ja seurakuntansa kokemukset lukijansa käyttöön Furtick pitää vakuuttavan oppitunnin rukouksen merkityksestä. Samalla hän antaa hyvin käytännöllisen oppitunnin kasvavan ja puoleensa vetävän seurakunnan käytännön toiminnasta ja evankelioinnista. Molemmilla alueilla hän ravistelee, kyseenalaistaa enakoluuloja, haastaa, innostaa ja rohkaisee tavoittelemaan suuria. Eli kuten hän kirjastaan sanoo:
”Tämä kirja ei ole mikään päiväpeitto, jonka voit kietoa ympärillesi. Näillä sivuilla olevat sanat eivät toimi niin kuin unilääke. En kirjoita rauhoittaakseni tai paapoakseni sinua. Jumalan avulla aion nostaa mylläkän mielessäsi. Aiheuttaa oikosulun ja sammuttaa valot niistä suosikkipiilopaikoistasi, joihin pakenet epävarmuutta ja pelkoa. Sen jälkeen käännän katkaisijan uudelleen päälle, jotta Jumalan totuus valaisisi taivaallisen kohtalosi, joka on odottanut täytäntöönpanoa sisälläsi vuosikaudet. Lyhyesti sanoen aion saada rohkean uskosi toimimaan. Innostaa sinua pyytämään Jumalalta mahdottomia.”
Furtick toteaa kirjansa olevan eräänlaista rohkeuden teologiaa. Hän varoittaa sellaisista opetuksista, joissa Jumalan suuruutta ei yhdistetä suoraan meidän mahdollisuuksiimme tehdä suuria asioita hänen nimissään. Sellaiset varovaiset ja sovinnaiset opetukset hän listaa Raamatulle vieraiden harhaoppien joukkoon.
---------
Alussa mainittu pastori Jim Cympalan kirja Fresh Wind, Fresh Fire on julkaistu suomeksi nimellä Lailla tulen, lailla tuulen (Aika Oy 1999). Steve Furtickista ja hänen seurakunnastaan löydät lisää tieoa täältä:
