Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Simo Ylikarjula: Kuolema on

Simo Ylikarjula

Kuolema on

Kirjapaja (2008), 152 sivua

 

Eräs aikamme paradoksi liittyy kuolemaan. Televisio ja lehdet ovat täynnä kuolemaa, On laskettu, että 18-vuoden ikään mennessä nuori on ehtinyt nähdä sarjafilmeissä, elokuvissa ja uutisissa peräti 18.000 kuolemaa, useimmat niistä murhia tai muita väkivaltaisia kuolemia.

 

Tästä huolimatta kuolema on käytännössä työnnetty yhteiskunnassamme jonnekin taka-alalle. Kuolema on jätetty ammattilaisten hoidettavaksi ja piilotettu laitoksiin. Jopa sanana kuolema on korvattu peitteleviin kiertoilmaisuihin. Meillä ei enää kuolla. Meillä nukutaan pois, menehdytään tai pahimmassa tapauksessa menetetään henki.

 

Simo Ylikarjulan kirja ”Kuolema on” haastaa jo nimellään meitä kohtaamaan kuoleman avoimin silmin.  Kirja on teologian tohtorin ja pitkäaikaisen sairaalapapin kokenutta ja viisasta tekstiä. Hän käsittelee vaikeaa aihetta arkisen kodikkaasti ja samalla lämpimästi, Omat kokemukset, kohdatut ihmiset ja vahva asiantuntemus opastavat lukijaa kohtaamaan sekä läheistensä että viimein myös oman kuolemansa. Kuolema ennen ja nyt, mitä on hyvä kuolema, vanhuksen ja lapsen kuolema, saattohoito, itsemurhat, eutanasia ja kuolemanpelko, siinä muutamia teemoja, joita kirjassa käsitellään. Myös kuoleman kohtaaminen eri kulttuureissa ja uskonnoissa on saanut oman lukunsa.

 

Meillä jokaisella tulee jonain päivänä olemaan kuoleman kanssa henkilökohtainen tapaaminen. Sitä tilannetta me emme voi siirtää lääkärille, asianajajalle, poliisille tai jollekin muulle ammattilaiselle. Jokainen meistä kuolee aivan itse ja henkilökohtaisesti oman kuolemansa.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin