Serafim Seppälä: Missä on liikaa, sieltä puuttuu jotain

Serafim Seppälä,

Missä on liikaa, sieltä puuttuu jotain

Juutalaisen huumorin maailma

Kirjapaja 2012

”Jos haluat nolata vastustajasi kunnolla, älä ryhdy riitelemään vaan pilaile hänen kustannuksellaan! Jos haluat saada rakkautta, katso neitoa silmiin ja sano jotain hauskaa. Jos haluat saada valtaa, puhu kansanjoukoille niin, että he nauravat. Jos yhteisösi pelkää vihollista, kerro vihollisesta vitsi.”

Noin hulvattomasti alkaa juutalaista huumoria esittelevä kirja, joka vie lukijansa hauskalle sukellukselle juutalaisuuden vähemmän tunnettuihin puoliin. Kovia kokeneiden ja kaikkialla vainottujen juutalaisten yhteisöjen keskuudessa kerrotuissa vitseissä ovat riemastuttavan terävällä tavalla esillä päivittäinen elämänmeno, perheasiat, työ ja uskonnonharjoittaminen. Mukana on runsaasti kaskuja, jotka muiden juutalaisista kertomina koettaisiin loukkaavina.

Otetaan esimerkki: Jos itäeurooppalaisen sananlaskun ” Kun kastat juutalaisen, pidä häntä veden alla viisi minuuttia” kertoo ortodoksipappi tai juutalainen itse, kaskun ydin on aivan toinen. Kun juutalaiset kertovat tällaisia juttuja itse toinen toisilleen, mukana on itseironiaa ja viittausta koettuihin vainoihin.  Huumorin ja itseironian avulla on jaksettu myös niissä olosuhteissa, jotka muutoin olisivat olleet ylivoimaisen kestämättömiä.  

Serafim Seppälä on rytmittänyt kaskut oivallisella tavalla taustoittamisella ja juutalaisen kulttuurin esittelemisellä.  Kirja tempaa mukaansa alkulehdiltä lähtien, ja tuon tuosta lukijalle on luvassa makoisat naurut. Juutalaisuuteen liittyvä ilon, naurun ja myönteisyyden piirre valloittaa arkisuudellaan ja luontevuudellaan. Elämässä ei ole alueita, joista ei voisi laskea leikkiä tai kiittää iloisella mielellä Jumalaa, joka on meidät kaikki luonut.

Kristinuskon juuret ovat vahvasti juutalaisuudessa. Raamattumme on lähes kokonaan juutalaisten kirjoittama, Jeesus oli juutalainen ja opetuslapset olivat juutalaisia. Niinpä meidän pakanakristittyjen, jotka usein sekoitamme pyhyyden vakavamielisyyteen ja elämänkielteisyyteen, on terveellistä palata hengellisille juurillemme myös kaskujen myötä.

Tässä pari näytettä kirjan kaskuista:

----

Oppineisuuden lisäksi tarvitaan tietysti hyveellisyyttä. Vuosikymmenien opiskelun tuottamasta rautaisesta osaamisesta huolimatta hyvän rabbin on säilytettävä myös nöyryytensä. Kerrotaan, että erään seurakunnan neuvosto oli palkkaamassa uutta rabbia, ja ehdolle tuli naapurikaupungista nuori oppinut, jonka maine oli kiirinyt hänen edellään.

- Sinä kuulemma olet mahtava oppinut, neuvoston miehet sanoivat hänelle.

- Pitääkö paikkansa, että osaat koko Talmudin ulkoa?

Mies painoi päänsä alas:

 - En nyt sanoisi ihan niinkään. Osaan kyllä neljänneksen.

Neuvoston miehet kummastuivat:

- Minkä neljänneksen?

Rabbi painoi taas päänsä alas ja vastasi:

- Minkä vain.

------------ 

Tevye tuli Chelmin rabbin luokse hämmentyneen näköisenä.

- Miten voin auttaa sinua, pikani, rabbi kysyi.

- Sain tänään pojan.

- Mazel tov! Haluat siis sopia hänen ympärileikkauksestaan.

- En oikeastaan. Haluaisin ensin saada selkoa asiaan. Me näet menimme naimisiin ja muutimme yhteen kolme kuukautta sitten. Sitä ennen en ollut koskaan edes tavannut vaimoani kahden kesken. Onko tässä nyt siis tapahtunut jonkinlainen ihme? Eikö raskauden pitäisi yleensä kestää yhdeksän kuukautta?

- Pääsääntöisesti kyllä, rabbi nyökkäsi. - Mutta katsotaanpas nyt. Huomaan, että sinulla ei ole paljoa kokemusta näissä asioissa. Kuinka kauan hän siis on ollut vaimosi?

- Kolme kuukautta.

- Entä kuinka kauan sinä olet ollut naimisissa?

- Kolme kuukautta.

- Ja kuinka kauan te olette olleet naimisissa yhdessä?

- Kolme kuukautta.

- Ja paljonko on kolme plus kolme plus kolme?

- Yhdeksän!

- Mikä tässä nyt sitten on ongelma? rabbi kysyi.

Tevye lähti kotiinsa huojentuneena

--------------