Sabine Kuegler: Viidakkolapsi

Sabine Kuegler

Viidakkolapsi

Loistopokkarit, 308 sivua

Mitä arvelet tapahtuvan, kun viisivuotias eurooppalainen lapsi muuttaa lähetystyössä olevien vanhempiensa kanssa Indonesiaan Länsi-Papuaan sademetsän kätköissä sijaitsevaan alkuasukaskylään, jossa eletään vielä kivikautta? Mitä lapsen kehitykseen vaikuttaa se, että hän elää kulttuurissa, missä verikostoa ja jopa ihmissyöntiä vielä tuolloin pidettiin tavallisina elämään kuuluvina asioina?

Sabine Kueglerin kirja ”Viidakkolapsi” kertoo vastauksen noihin kysymyksiin erittäin eloisalla tavalla. Sabine kertoo oman ja vanhempiensa tarinan niin mukaansatempaavasti, ettei kirjaa tahdo malttaa laskea kesken lukemisen kädestään.

Suurin osa kirjasta kertoo elämästä sademetsän keskellä. Nuo sivut tarjoavat yllätyksen toisensa jälkeen. Sademetsän heimon tavat ja ruokailutottumukset saavat länsimaiseen kulttuuriin syntyneen haukkomaan epäuskoisena henkeään.

Kirjan lopussa Sabine kertoo, millainen kulttuurishokki hänelle oli paluu Eurooppaan, missä elämä osoittautui paljon armottomammaksi kuin alkuasukkaiden keskellä. Viidakossa kasvaneen nuoren naisen silmin katsottuina monet meidän tapamme ja touhumme osoittautuivat kummallisiksi ja jopa kyseenalaisiksi.

”Viidakkolapsi” on noussut monissa maissa myyntitilastojen kärjen tuntumaan. Tämä ei ole ihme, sillä kirja on paljon enemmän kuin nojatuolimatka tai pintapuolinen kurkistus ”jännittävien villi-ihmisten” maailmaan.