Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Ray Comfort, Kirk Cameron: Maailman suurimmat saarnaaja

Ray Comfort, Kirk Cameron,

Maailman suurimmat saarnaajat,

KKJMK 2013

 

Kun on aikansa maistellut monenlaisia herkkuja, niin rukiinen leipä ja paistetut silakat maistuvat mahtavilta. Jotain tällaista koin lukiessani kirjaa maailman suurimmista saarnaajista. Heidän saarnoissaan ei kanneta huolta siitä, ahdistuuko joku evankeliumista, jossa synti, armo ja parannuksenteko sanoitetaan kiertelemättä.  He eivät pelkää, että sadat oman syntisytensä tajunneet kuulijat kauhistuvat havaitessaant olevansa ilman Jeesusta helvetin liekkeihin tuomittuja. He nostavat sekä lain että evankeliumin esille tavalla, joka on tämän päivän saarnamiehiltä ja –naisilta tyystin unohtunut.

 

Keitä nämä maailman suurimmiksi saarnaajiksi nimetyt ovat?  

 

Nimilista on vaikuttava: John Wesley, Martti Luther, Charles Spurgeon, Georg Whitefield ja Jonathan Edwards. He ovat mukana kirjan ensimmäisssä osassa. Toisessa osassa, joka on saanut otsikon ”Ulkoilmakokoukset: Kristityn korkein kutsumus”, antavat käytännön ohjeita saarnaajille mm. R. A Terrey, Charles Spurgeon, Gawin Kirkham ja Ray Comfort.

 

Maailman suurimmista saarnaajista on kirjassa erittäin mielenkiintoiset esittelyt minielämänkertoineen. Niitä seuraavat kyseisten henkilöiden saarnat. Yhteisiä piirteitä niille ovat huoli kadotukseen matkalla olevista sieluista, rakkaus tavallisia ihmisiä kohtaan, rohkeus astua julistuksen sitä vaatiessa uskonnollisten reviirien ulkopuolelle, tiukka raamatullisuus ja Jeesuksen Kristuksen nostaminen ainoana tienä pelastukseen.

 

Ihmisiä ei johdata pelastukseen pelkkä rinnalla kulkeminen, yhdessä kyseleminen tai erilaisten tulkintojen pohtiminen. ”Julistuksen tavoitteena on esitellä Jeesusta”, asian ilmaisee Spurgeon. Eikä suinkaan esitellä vain mielenkiintoisena opettajana tai kiisteltynä historian henkilönä vaan Vapahtajana, joka on ainoa pelastus ihmiselle, jonka laki osoittaa syntiseksi ja helvettiin tuomituksi.

 

Tämän kirjan saarnamiehet eivät kaupitelleet halpaa armoa. Simo Salmisen laulua mukaillen: Ruma sana (synti) sanotaan niin kuin se on. Ja jos he osasivat pudottaa tehokkaasti itseään siivosyntisenä pitävät ihmisten tuomittujen joukkoon, jota odottivat helvetin liekit, niin yhtä värikkäin sanakääntein he osasivat kertoa myös Jumalan rakkaudesta ja armosta, joka on kaikille tarjolla Jeesuksessa.

 

Käytännön opetusta hyvän saarnan valmisteluun

 

Kirjan ensimmäisen osa saarnamiesten lyhyet elämänkerrat todistavat heidän saarnojensa olleet tehokkaita. Toisessa osassa kerrotaan, mistä syystä herätykset olivat suuria ja kääntyneiden määrien jopa yhdellä kerralla tuhansissa. Vaikka ohjeiden painopiste on ulkoilmatilaisuuksissa, niin myös perinteisesti seinien sisällä ja saarnapulpetista julistavat voivat löytää niistä valtavan määrän opittavaa. Ainakin, jos he haluavat herättää kuulijoidensa mielenkiinnon, julistaa evankeliumia ja saada ihmiset Jeesuksen luokse. Ohjeet ovat niin selkeitä, konkreettisia ja myös meidän aikaamme sopivia, että kirjan soisi kuuluvan kaikkien saarnaopetusta antavien oppilaitosten kurssikirjoihin.

 

Yksilönvapautta korostava aikamme välttelee selkeiden vastausten antamista. Mieluummin kuljeskellaan rinnalla ja ihmetellään. Selkeän mielipiteen ilmaisemisen sijasta pohditaan asioita, jotka ovat toisaalta ja toisaalta. Ovia jätetään avoimiksi tai ainakin raolleen vähän joka suuntaan. Julistava lähetystyö nähdään vanhanaikaisena tai suorastaan tuomittavana. Viisain sanakääntein rakennellaan hengellistä evoluutiota ja pohditaan, josko kaikilla uskonnoilla sittenkin on sama rakastava jumala.

 

Jos jokin edellä mainituista asioista on sinua joskus vaivannut tai peräti ahdistanut, niin tässäpä sinulle kirja, joka kaikkien teologialla kuorrutettujen roskaruokien ja gourmet-aterioiden jälkeen maistuu suorastaan taivaalliselta!





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin