Petteri Arasalo: Te saatte voiman

Petteri Arasalo,

Te saatte voiman,

Elä täynnä Pyhää Henkeä

Aikamedia, 2015

Oletko mahdollisesti ”täyttynyt Hengellä”? Vai kuulutko niihin, jotka ovat saaneen ”Pyhän Hengen kasteen”? Jos puhut kielillä, niin onko se ”ensitodiste” Pyhän Hengen kasteen vastaanottamisesta, vai pikemminkin vain yksi armolahja monien muiden Pyhän Hengen jakamisen lahjojen joukossa?

Pastori Petteri Arasalon kirjan ensimmäinen osa käsittelee Pyhän Hengen kastetta Apostolien tekojen teksteissä sekä uskovan elämässä.  Erään alaluvun otsikko ”Pyhän Hengen kaste eli Pyhällä Hengellä täyttyminen” rakentaa yhteyden siltaa asiassa, josta on usein syntynyt melkoisia kiistoja.  

Kun peruskysymykset on selvitetty, Arasalo käy läpi melkoisen määrän Pyhään Henkeen ja armolahjoihin liittyviä kysymyksiä. Runsailla raamatunkohdilla suolattu teksti on selkeää ja käytännöllistä. Kirja tarjoaa hyvää perusopetusta asioista, joista seurakunnissa usein opetetaan aivan liian vähän.

Kirjan toinen osa koostuu haastatteluista, joissa erilaiset ihmiset kertovat kokemuksistaan Pyhän Hengen kasteesta. Tuon tapahtuman jälkeen jotkut ovat alkaneet ymmärtää uudella tavalla Raamattua. Toiset ovat löytäneet uuden ja helpon tavan rukoilla. Monet ovat myös saaneet rohkeutta ja voimaa sekä löytäneet oman paikkansa Jumalan valtakunnan työssä. Yhteisenä löytönä hellä on ollut kielillä puhumisen alkaminen.

Haastattelujen yhteydessä teksti menettää sujuvuutensa. Petterin kysymysten ja haastateltavien vastausten rakenne on kaavamaisuudessaan jäykkä. Asiaa ei paranna se, että tekstit on kirjoitettu puhekielellä, ikään kuin sellaisenaan tallentimelta paperille purkaen. Se, mikä keskusteltaessa ja jopa puhujanpulpetin takaa sanottuna on luontevaa puhetta, on paperille painettuna huonoa suomenkieltä, joka vie lukijan huomion vääriin asioihin.

Kirjan kolmannessa osuudessa jatketaan selkeää ja sujuvaa opetusta armolahjoista ja niiden virittämisestä palaviksi. Tämä luku on saanut käytännönläheisyydestä kertovan otsikon ”Pyhän Hengen täyteydessä eläminen”.

Luku nimeltä ”Ensitodisteoppi” on kirjan neljäs ja samalla laajin osa. Kun asioita on edellä käsitelty käytännöllisistä lähtökohdista, tässä siirrytään teologisiin näkökulmiin. Tekstin pohjana on ollut Petteri Arasalon ensitodisteopista kirjoittama akateeminen essee.

Vaikka kirjailija on Tampereen helluntaiseurakunnan pastori, hän käsittelee alussa olleita teologisia kysymyksiä hyvin maltillisesti ja tasapuolisesti. Näin siitäkin huolimatta, että hän itse nojaa helluntailaiseen tulkintaan, tuo sen selvästi esille ja käyttää kantansa ilmaisemisessa helluntailaista sanastoa. Monissa asioissahan kyse on loppujen lopuksi siitä, että samat sanat tarkoittavat eri ihmisille (ja kirkkokunnille) eri asioita ja eri sanoilla saatetaan ilmaista samoja asioita.

Arasalo ei tyydy vain keräämään ensitodisteoppia tukevia raamatunkohtia ja aihetta tutkineiden teologien kannanottoja. Kirjaan on otettu mukaan myös tunnettuja raamatuntutkijoita, joukossa myös helluntailaisia, jotka ovat päätyneet toisenlaiseen tulkintaan. Sen sijaan, että lukijalle markkinoitaisiin yhtä tulkintaa, hänelle jätetään mahdollisuus henkilökohtaisen kantansa muodostamiseen.

Neljännen luvun lopussa Arasalo kirjoittaa: ”Lopuksi totean, että kielillä puhuminen voi olla merkki Pyhän Hengen kasteesta, mutta kuitenkin se on vain merkki, siksi onkin oleellisempaa mitä Pyhä Henki voi saada aikaan uskovan ihmisen elämässä.”

----------------------- 

Kirja käsittelee kiinnostavalla ja avaralla tavalla Pyhän Hengen merkitystä, kielillä puhumista, armolahjoja, henkikastetta ja Hengellä täyttymistä.

Teksti, selkeys   ***

Sisältö, sanoma  ****

(638)