Nunna Kristoduli: Sielun lääke

Nunna Kristoduli

Sielun lääke - Luostarin vuosisataista viisautta

Minerva (2007)

Mitä kiire on? Kiire on sitä, että me olemme koko ajan väärään aikaan väärässä paikassa.

Miten se ilmenee? Tavatessamme jonkun ihmisen, me emme malta keskittyä häneen, vaan mietimme jo seuraavia puheluita, seuraavia tapaamisia ja kaikkea muuta, mitä vielä olisi ehdittävä tehdä.

Kiire vaati tehokkuutta ja taloudellisuutta.  Kiire ei näe ihmistä Jumalan kuvana vaan pelkkänä kansantalouden pienenä ja helposti korvattavana rattaana, kuluttajana ja hyödykkeiden tuottajana.

Kiire luo pinnallisen maailman, missä tavaralla ja viihteellä pyritään hiljentämään sisältämme kuuluva huolestunut ääni, joka kyselee elämän tarkoitusta ja suhdettamme lähimmäisiimme ja Jumalaan.

Millainen kirja saa minut asettelemaan sanani tuolla tavalla? Kirjan nimi on ”Sielun lääke Luostarin vuosisataista viisautta”. Sen on kirjoittanut nunna Kristoduli.

Luettuani kirjan istuin pitkään hiljaisena sulatellen erämaa isien, ohjaajavanhusten ja luostareissa eläneiden henkilöiden ajatuksia ja kertomuksia heidän omakohtaisista kokemuksistaan. Miten kaukana ne olivatkaan kaikesta siitä hälinästä, metelistä ja pinnallisuudesta, mitä me kohtaamme päivittäin ympärillämme, lehtien palstoilla ja television lähetyksissä!

Mikä kumma on suistanut meidät ahneuteen, joka on korotettu lähes uskonnon asemaan? Mikä villitsee meidät satojen ihmisten irtisanomisiin sekä yhä suuremman kasvun ja tehokkuuden vaatimiseen? Miten oikein olemme sortuneet lähimmäistemme esineellistämiseen, lasten ja vanhusten heitteille jättämiseen ja muuhun yhtä häpeälliseen?

Kun olin aikani kiusannut itseäni noilla kysymyksillä, jäljelle jäi vain yksi selitys: kiire. Syynä on se kuuluisa tulenpalava kiire!

Jumala ei keksinyt kiirettä. Hänellä on aina ollut aikaa ja kärsivällisyyttä kompuroivia ihmisiä kohtaan. Niinpä kiire on peräisin jostain muualta: sen on paholainen keksinyt erääksi tehokkaimmista aseistaan!

Nyt olen kertonut, mitä nunna Kristodulin kirjasta ei taatusti löydy. Jos sen sijaan haluat ammentaa satoja vuosia vanhoja ja silti hätkähdyttävän tuoreita ajatuksia asioiden oikeasta tärkeysjärjestyksestä, niin tutustu tähän kirjaan! Se kannattaa lukea, olipa oma kirkkokuntasi tai seurakuntasi aivan mikä tahansa. Noudata levosta käsin Paavalin ohjetta ”koetella kaikkea ja pitää se mikä hyvää on.” Ja voin vakuuttaa sinulle, että tästä erinomaisesta kirjasta löytyy sairaan aikamme melskeisiin monenlaista ajateltavaa, sielun ja mielen lääkettä!.