Mailis Janatuinen: Elia Tisbeläinen

Mailis Janatuinen,

Elia Tisbeläinen, Valtakunta etsii taistelijoita

Perussanoma, 2012,

Kirja on kuin avainromaani. Noin 800 vuotta eKr. tapahtuneiden asioiden varjo yltää hämmästyttävällä tarkkuudella meidän omaan aikaamme saakka.  Elian ajan luopumuksella ja Baalin palvonnalla on paljon yhteistä meidän aikamme humanismin kyllästämän uskonnollisuuden kanssa. Kirjassa profeetan sormi tuntuu tuosta osoittavan sekä hänen oman aikansa synteihin että meidän päiviemme liberaaliteologian vesittämään kristinuskoon. Vaikka välimatka on ajallisesti valtava, yhtäläisyyttä löytyy hätkähdyttävän paljon.

Kirjan teksti seuraa tarkasti Raamatun kertomusta profeetta Elian vaiheista, mutta elävöittää sitä tuoden mukaan historiallisia taustoja sekä henkilöiden kirjailijan vapaudella kuviteltuja tunteita ja keskusteluja. Näiden kautta tuttu kertomus saa sellaista ilmeikkyyttä, joka johdattelee lukijan pohtimaan, miten hän itse olisi toiminut vastaavissa tilanteissa.

Eräänlaisena kumppanina kirjan kirjoittamisessa Mailis Janatuisella on ollut saksalainen F. W. Krummacher, jonka kirja ”Elija Tisbiläinen” ilmestyi jo vuonna 1828 ja suomennettiin vuonna 1900. Mailis Janatuinen on ottanut omaan teokseensa useita lainauksia Krummacherin kirjan myöhemmästä vuonna 1982 julkaistusta suomalaisesta laitoksesta. Ratkaisu on onnistunut, sillä Krummacherin hieman vanhahtavalla kielellä ilmaistuissa teksteissä on sellaista syvyyttä, ehdottomuutta ja hengen voimaa, jota nykypäivien hovikelpoisista ja siloisiksi hiotuissa teksteissä harvoin tapaa.

Mailis Janatuisen kirjaa ei voi sanoa varsinaisesti Raamatun kommentaariksi, vaikka se tapahtumien taustoja ja sanojen alkuperäisiä merkityksiä availlen toki on myös tätä. Kyse ei liioin ole vain Raamatun kertomuksen ympärille rakennetusta romaanin kaltaisesta kertomuksesta, vaikka näitäkin piirteitä elävästi kirjoitetusta ja lukijan hyvin mukaansa ottavasta kirjasta löytyy. Olisi väärin sovitella kirjalle myöskään pelkkää kirkkokritiikin viittaa, vaikka Janatuisen teksti suorasanaisuudessaan ja rohkeudessaan sellaisenkin ansaitsee. Myös kirjan kannen alaotsikko "Valtakunta etsii taistelijoita" antaa selkeän viestin liittyen yhtä sujuvasti Elian päiviin kuin oman kirkkomme tämän hetken tilanteeseen.

Mistä tässä kirjassa siis loppujen lopuksi on kyse?

Perinteisessä kommentaarissa kirjoittaja tarkastelee tekstiä ulkopuolisena availlen historiaa, sanojen merkityksiä ja siltoja muihin samoihin asioihin liittyviin Raamatun teksteihin. Kristillisessä romaanissa, jollaisia on Raamatun kertomusten pohjalta kirjoitettu runsaasti, vaarana on kirjoittajan lennokkaan mielikuvituksen liitely niin kauas alkuperäisestä sanomasta, että lopputuloksena on lähinnä vain hengellistä viihdettä. Kirkkokritiikissä, joka toki on tärkeää, sillä sitähän Eliankin toiminta pohjimmiltaan oli, näkökulma kaventuu helposti ilmiöiden ja muotivirtausten kritisoimiseen.

Kirjassa ”Elia Tisbeläinen” edellä mainitut sudenkuopat on onnistuttu välttämään. Kun kirjailija on laittanut löytöjensä, sanomansa ja mielipiteittensä lisäksi myös itsensä täysillä peliin, on syntynyt kirja, joka antaa uutta tietoa, auttaa eläytymään Elian ja hänen kohtaamiensa ihmisten elämään ja nostaa kiertelemättä esille meidän aikanamme parannuksentekoa vaativia asioita. Kaiken kaikkiaan siis hyvin kiinnostava ja lukemisen arvoinen kirja.