Leif Erikson: Teesejä Raamatusta

Uskonpuhdistuksen sanoma tänään III,

Leif Erikson,

Teesejä Raamatusta,

Perussanoma 2016

Sarjan ensimmäinen teos Anni Mari Laaton ”Teesejä kirkosta” nojasi teeseineen ja selityksineen vanhojen kirkkojen yhteisen alkutaipaleen aikana vaikuttaneiden kirkkoisien ajatuksiin kirkosta. Sarjan kolmannessa kirjassa painopiste on selvästi Lutherissa ja uskonpuhdistuksen myötä syntyneessä raamattukäsityksessä.

Asian voisi ilmaista myös toisin. Sarjan ensimmäinen teos oli laajasti ekumeeninen, mutta nyt käsiteltävä lähtee selkeästi luterilainen. Leif Erikson keskittyy teeseineen ja niiden selityksineen Lutherin käsitykseen Raamatusta. Siitä lähtökohdasta hän myös tarkastelee jokaisen teesin lopussa oman aikamme raamattukäsityksiä.  

Kirja nostaa vahvasti esille Lutherin keskeisen ajatuksen Raamatusta uskon ainoana sitovana auktoriteettina. Sen avulla on arvioitava kaikki muu, myös erilaiset opit ja tekstit aina varhaisen kirkon uskontunnustuksia ja kirkkoisien ajatuksia myöten. Raamattua on tulkittava Raamatulla. Kirjoitusten arvo on mitattava sillä, kuinka hyvin ne ”ajavat” Kristusta eli edistävät hänen tuntemista.

Tässä Leif Eriksonin teesit. Olen lisännyt niiden perään muutamia teesien selityksistä poimimiani asioita:

Teesi 1: ”Kätketty Jumala”  Jumala on kätketty, mutta hän ilmoittaa itsensä monin tavoin

Teesi 2: ”Raamattu on Jumalan auktoritatiivinen sana”  Omatunto on sidottu Raamatun sanaan, Vain Raamatun oma sisäinen jumalallinen voima voi vakuuttaa epäilijät sen auktoriteetista ja ajankohtaisuudesta”

Teesi 3: ”Raamattu on elävä ja vaikuttava armonväline”  Me emme voi tietää mitään Kristuksesta ilman Pyhän Hengen välittämää ilmoitusta.

Teesi 4: ”Kristus on Raamatun keskus”  Koko Raamattu osoittaa Kristukseen, mutta Kristus ei ole Raamatun suodatin, jolla omiin tarkoitusperin erotellaan pois kehällisiä asioita.

Teesi 5: ”Raamattu on selkeä sekä ulkoa että sisältä” Epäuskoinen suhtautuminen Jumalan sanan totuuteen merkitsee kristinuskon tuhoa.

Teesi 6: ”Ulkoinen sana kantaa sisäistä sanaa”  Tärkein on ulkoinen eli Raamatun tekstin ja sakramenttien kautta löytyvä Jumalan sana ja vasta sen jälkeen niiden kuulijan sisimpään synnyttämä sisäinen sana

Teesi 7: ”Uskomme sekä lihaksi tulleeseen Sanaan, että kirjoitettuun sanaan”  Myös saarna on Jumalan sanaa. Ei ole mahdollista uskoa Raamatun Jumalaan uskomatta sanaan, jossa hän ilmoittaa itsensä.

Teesi 8: ”Raamattu on oman itsensä tulkki”   Raamattu on samaan aikaan 1) historiallinen, 2) vertauskuvallinen, 3) moraalinen ja 4) lopunajallinen. Lutherilla pääpaino historiallisessa tulkinnassa: ”niin on kuin sanassa sanotaan”. Laki = se mitä Jumala vaatii, Evankeliumi = se mitä Jumala antaa.

Teesi 9: ”Raamattu ja kirkon traditio kuuluvat yhteen”  Kaikki vallat, asiat, filosofiat ja hallitukset on alistettava Raamatun sanan alle. Raamattu on lähde, kirkon traditio on puro. ”On parempi juoda lähteestä kuin purosta” Lähteen vesi on aina kirkasta ja raikasta, puron vesi on sitä vain liikkeelle lähtiessään. Kristillisen individualismin ”kyllä minä Jumalaan uskon, mutta en minä usko niin kuin kirkko opettaa” tilalle Erikson tarjoaa tradition ja yhteisöllisyyden korostamista. Ihminen on luoto yhteisölliseksi.

Teesi 10: ”Luther sovelsi Lectio Divinaa hengellisessä elämässään”  (= hiljaista rukousta Raamatun äärellä) Rukousta, että Pyhä Henki avaa luettua sanaa. Mietiskelyä sanan vastaanottamiseksi kuunnellen, kirjoittaen, puhuen ja saarnaten. Kolmantena vaiheena koetus, kiusaus: Kun sana alkaa tehdä ihmisessä työtään, Saatana alkaa heti ahdistella. Siitä selviytyessä usko ja luottamus Jumalan rakkauteen kasvavat.

Yhteenveto:

Lutherin raamattukäsitystä hyvin avaava teos, josta löytyvät perustelut mm. sille, miksi Raamattua on selitettävä Raamatulla tai miksi kaikki filosofiat, opit ja käsitykset on alistettava Raamatun tutkittaviksi. Erityistä kiitosta kirja saa teesien lopussa olevista arvioivista linjauksista meidän aikaamme. Teologinen ammattikieli ja runsas vierasperäisten sanojen käyttö kertovat, että kirjaa ei ole ainakaan ensisijaisesti tarkoitettu tavallisten seurakuntalaisten luettavaksi.

Teksti, selkeys, ulkoasu  *****

Sisältö, sanoma  ***

(691)