Jonathan Bernis: Rabbi katsoo lopun aikaan

Jonathan Bernis,

Rabbi katsoo lopun aikaan,

Kuva ja Sana, 2013

Israelin merkityksestä lopun aikoina Jumalan pelastussuunnitelmassa on monenlaista näkemystä. Korvausteologian harhauttamat eivät näe juutalaisilla tai Israelilla olevan enää mitään hengellistä annettavaa. Israel on maallinen valtio muiden joukossa, eikä juutalaisilla Jeesuksen hylättyään ja ristille naulittavaksi luovutettuaan ole enää mitään erityisasemaa Jumalan suunnitelmissa.

Näin he uskovat siitä huolimatta, että Raamattu on täynnä aivan toisenlaista todistusaineistoa. Sitä löytyy mm. Vanhan testamentin puolelta Jumalan lupauksista sekä Uudesta testamentista Paavalin roomalaisille kirjoittamaan kirjeeseestä sekä monista muista pelkällä sisälukutaidolla avautuvista kohdista.

Pelikentän toisella puolella ovat ne, jotka tutkivat väsymättä Ilmestyskirjaa, Danielin kirjaa ja muita lopun ajan profetioita väsymättä pohtimaan säkkipukuisten todistajien olemusta, tempauksen ajankohtaa, tuhatvuotista valtakuntaa tai juutalaisten kohtaloa Herran päivän tiimellyksessä.

Messiaaninen rabbi Jonathan Bernis asettaa lainkaan epäröimättä oman lusikkansa kuumana porisevaan mielipiteiden soppaan Hän tuo omista juuristaan ja juutalaisesta kulttuuristaan käsin mukaan monia uusia ja yllättäviä näkökulmia, jotka liittyvät Israelin merkitykseen ja viimeisten päivien tapahtumiin. Moni omiin tulkintoihinsa juuttunut saattaa Bernisin tekstiä lukiessaan rypistellä paikoitellen kulmiaan, mutta mitään uuttahan sellainen ei hengellisistä asioista keskusteltaessa ole. Niinpä tohdinkin suositella kirjaa ainakin seuraaville ryhmille:

Juutalaisten evankelioinnista kiinnostuneille riippumatta siitä, kuuluvatko he innokkaisiin juutalaisten evankelioijiin vai niihin, joiden mielestä Jumalalla on juutalaisten pelastamiseksi jokin liittoihin perustuva erityinen ”toinen tie” kuin Jeesus Kristus.

Kolmas joukko, jolle kirja sopii hyvin, muodostuu kaikista Israelin ystävistä ja Jumalan omaisuuskansan puolesta ruokolevista.

Uskonpa monien moneen kertaan pohtineen, mitä Paavali tarkoitti kirjoittaessaan: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.” (Room.1:16) Mitä ihmettä Paavali tarkoitti sanoessaan ”ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille”? Mikä merkitys tuolla järjestyksellä loppujen lopuksi on?

Jonathan Bernis tarjoaa vastauksen, jota moni ei ole tainnut edes pohtia. Jospa lause onkin yhteydessä toisaalla mainittuun ”pakanoiden täyteen lukuun” sekä siihen, että evankeliumi on ”ennen loppua saarnattava kaikille kansoille”? Sekä siihen, mistä Paavali kirjoitti, miten jos ”juutalaisten lankeemus koitui pakanoiden pelastukseksi, niin miten monin verroin suurempi siunaus tulee aikanaan olemaan heidän kääntymisensä ja uudelleen oksastamisensa”!

Monta asiaa tähän lyhyesti tiivistäen: Barnes on sitä mieltä, ettei Jeesus tule toistamiseen, ennen kuin juutalaiset ovat löytäneet Jeesuksessa Messiaansa. Vasta sitten voi tapahtua se monin verroin suurempi evankeliointi, jona tuloksena kaikki kansallisuudet saavat kuulla Jeesuksesta.

En yritä tämän enempää selittää lyhyesti asiaa, jonka sanomiseen Bernis tarvitsi kymmeniä sivuja. Lukekaa itse ja koetelkaa lukemanne Raamatun sanalla.

Bernis ei tyydy vain pohtimaan joitain tärkeitä teologisia kysymyksiä. Hän käy läpi juutalaisten historiaa, heidän kristittyjä kohtaan tuntemansa epäluulon juuria, Israelin asemaa tämän ajan maailmanpoliittisen juonittelun keskellä, kahden Messiaan mysteeriä, messiaanisten seurakuntien nopeaa kasvua sekä kirjan lukijan mahdollisuuksia olla vaikuttamassa kaikkeen tähän.

Kirja ei ujostele haastaa lukijoittensa käsityksiä: ”Entä jos kaikki se, mitä sinulle on lopunajasta kerrottu, onkin väärin?” (1. luku). Bernis käy suoraan asiaan: ”Miksi saatana vihaa juutalaisia?” (luku 2), ”Ovatko ’pakanain ajat’ päättymässä?” (luku7) jne. Kaiken kaikkiaan kirja oli erittäin kiinnostava ja virkistävä lukukokemus. On kiitoksen arvoinen asia, että tuttujen väitteiden ja vastaväitteiden keskelle tuodaan uusia ja raikkaita näkemyksiä. Ja vielä hienompaa on se, että ne perustellaan Raamatulla sekä juutalaisten näkemysten perusteellisella tuntemuksella.