John Fenn: Alkuseurakunnan paluu

John Fenn,

Alkuseurakunnan paluu

Avaa ovi Jumalan kirkkaudelle

TV7 Kustannus, 2015

Viime aikoina on syntynyt nopeasti uusia kotiseurakuntia, kotiseuroja sekä muita kodeissa kokoontuvia hengellisiä yhteisöjä. Samalla kiinnostus alkuseurakuntaa kohtaan on lisääntynyt.

Miten toimittiin ja mitä pidettiin tärkeänä silloin, kun kristityt kokoontuivat kodeissa ilman virkapappeja, virkapiispoja ja kirkollisia valtarakenteita?  Mikä kaikki muuttui silloin, kun kotiseurakunnat liitettiin valtiovallan kylkeen ja näin syntyneen kirkon hallitsemiseksi kehiteltiin moniportaisia hallintopyramideja? Miten olisi mahdollista palata takaisin siihen arjen yhteisöllisyyteen, jossa ”seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Ap.t.2:42)

John Fenn toteaa, että ensimmäisten kristittyjen kotiseurakunta on normaali kristittyjen yhteyden ja yhdessä toimimisen malli. Perinteinen pyramidi sitä vastoin on ihmisten kehittelemä hallitsemisen ja johtamisen malli.

Vaikka kirjoittaja on omien kokemustensa ja tekemiensä tutkimusten perusteella varma asiastaan, hän myöntää ja jopa alleviivaa, että Jumala on aina pyrkinyt toimimaan ja voi toimia kaikenlaisissa rakenteissa. Tästä huolimatta pyramidi, jossa johtajat ovat huipulla, väliportaan johtajat ja päälliköt puolivälissä ja tavallinen kansa pohjalla, on passivoiva, tehoton ja toiminnan harvojen käsiin keskittävä malli.

Fenn myöntää, että pyramidillakin on oma tehtävänsä. Hän ottaa esimerkiksi Mooseksen, joka oli nääntyä johtaessaan autiomaassa orjuudesta vapautunutta kansaa. Tuolloin Mooseksen viisas appiukko Jetro tuli hätiin. Hän neuvoi Moosesta organisoimaan juuri pyramidin kaltaisen hallintomallin, jolla valtaa ja johtotehtäviä voitiin jakaa erilaisille väliportaille. Fenn jatkaa toteamalla, että politiikassa, yritystoiminnassa ja armeijassa pyramidimalli on tehokas tapa määrittää yhteiset tavoitteet ja ohjata kaikki niiden toteuttamiseen.  Seurakunnassa, joka on hengellinen eikä hallinnollinen yhteisö, pyramidi jäykistää ja vähitellen myös näivettää toiminnan. Seurakunnan tulisi olla Jumalan Pyhän Hengen ohjauksessa eikä muodollisten virkarakenteiden johdettavana.

Kirjan sisältämät kaaviot ja piirrokset pyrkivät havainnollistamaan tekstiä. Paikoin seurauksena on selkeän asian näyttäytyminen monimutkaisempana kuin se on. Kirjoittajan palava innostus saa hänet välillä toistamaan jo kertaalleen sanottua ja jatkamaan vakuuttelua vielä silloinkin, kun asia on jo tullut lukijalle täysin selväksi. Tuloksena on kirja, joka on samaan aikaan pamfletti ja tietoteos.

Suomalaisen käännöksen kannen lisäotsikossa kehotetaan kirjan nimen kannalta hieman arvoituksellisesti: ”Avaa ovi Jumalan kirkkaudelle”. Alkuperäisen nimen ja lisäotsikon välillä on selkeä yhteys: ”The Open Door to His Glory”. Alaotsikko vakuuttaa yhdessä kirjan nimen kanssa, että alkuseurakunnan paluu on avoin ovi Hänen eli Jumalan kirkkauteen. Toivottavasti viesti kirjan ajallemme tärkeästä sanomasta menee käännöslipsahduksesta huolimatta mahdollisimman laajasti perille, ja kirjalle löytyy runsaasti lukijoita sekä pyramidien sisä- että ulkopuolelta.

----------------------- 

Tärkeä kirja kotiseurakunnille, kodeissa kokoontuville hengellisille yhteisöille ja vakiintuneille kotiseuroille. Saa katselemaan isojen kirkkojen ja seurakuntien rakenteita aivan uudesta näkökulmasta sekä miettimään toisenlaisia vaihtoehtoja.

Teksti, selkeys   ***

Sisältö, sanoma  *****

(637)