Eric Metaxas: Bonhoeffer - Pastori, marttyyri, näkijä, vakooja

Eric Metaxas,

Bonhoeffer - Pastori, marttyyri, näkijä, vakooja

Päivä, 2013

Sisältönsä ja kokonsa puolesta järkälemäinen kirja ilmestyi jo vuonna 2013. Kirja on edelleen niin hätkähdyttävän ajankohtainen, koskettava ja tuore, että se kannattaa lukea toiseenkin kertaan. Rohkenen jopa väittää, että kirja on Ukrainan ja Pariisin tapahtumien jälkeen vieläkin ajankohtaisempi kuin pari vuotta sitten.

Kirjaa, joka julkaistiin englanniksi jo vuonna 2010, voi epäröimättä kutsua mestariteokseksi. Aineiston kokoaminen ja tutkimustyö, joka on tarvittu ennen kirjoitusvaihetta, on ollut mittasuhteiltaan valtava. Tuon työn tuloksena lukija saa eteensä suunnattoman määrän Bonhoefferin päiväkirjamerkintöjä, kirjeenvaihtoa ja dokumentteja. Eric Metaxas, jonka elämänkertoja, lastenkirjoja ja kansantajuisia apologiateoksia on käännetty lähes kahdellekymmenelle kielelle, on osannut koota tästä kaikesta sujuvan mutta silti hyvin yksityiskohtaisen ja jännittävän kokonaisuuden.

Kirjan keskeisin säie on luonnollisesti Dietrich Bonhoefferin herkkä, upea, jännityksen täyteinen elämänkaari. Se yltää suvun historiasta ja Bonhoefferin varhaislapsuudesta teloitukseen saakka. Bonhoefferin toimintaa Hitlerin kansallissosialistisen hirmuvallan keskellä kuvaa erinomaisesti

hänen lauseensa, joka on poimittu myös kirjan takakanteen. Lauseen kärki osoittaa terävänä sekä hänen aikalaisiinsa että meihin, jotka elämme oman aikamme monenlaisen pahuuden ja väkivallan keskellä:

”Vaikeneminen pahuuden edessä on itsessään pahuutta: Jumala ei pidä meitä syyttöminä. Puhumattomuus on puhumista. Tekemättömyys on tekoja”

Toinen kirjan vankka ja kiinnostava säie punoutuu kysymyksestä, mikä ja mitä on kirkko? Bonhoeffer osoittaa teologiallaan ja omalla esimerkillään, että alkuperäisen tehtävänsä vesittänyt ja tämän maailman arvoihin mukautunut kirkko on makunsa menettänyttä suolaa. Bonhoeffer sanoutui irti Hitleriä myötäilevästä saksalaisesta kirkosta ja ryhtyi toimimaan rohkeasti Raamatulle uskollisessa Tunnustuskirkossa. Myöhemmin hän liittyi mukaan myös Hitlerin surmaamista suunnitelleeseen salaliittoon.

Kolmas tärkeä viesti, jonka Bonhoeffer lukijoille antaa, koskee kristittyjen yhteyttä ja ykseyttä Jeesuksessa. Tämäkin teema on juuri nyt mitä ajankohtaisin. Mitä kovemmiksi ulkoiset paineet käyvät, ja mitä räikeämmin erilaiset eksytykset saavat kirkoissa tilaa, sitä tärkeämpää ja luontevampaa on käytännön tason yhteys kaikkien Jeesusta seuraavien ja Raamattuun sitoutuneiden kristittyjen kesken.

Neljäs merkittävä näkökulma Eric Metaxan kirjaan on historia ja sotahistoria. Taustoittaessaan Bonhoefferin toimintaa kirjailija tuo esille runsaasti sellaista historiallista tietoa, joka lienee suurimmalle osalle tuiki tuntematonta. Kaiken muun ohessa kirja on erinomainen katsaus siihen, mitä ja miksi Saksassa ja Euroopassa tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja toisen maailmansodan aikana.

Bonhoefferin teologia on mielenkiintoista ja rohkaisevaa luettavaa. Hänen uskonsa Jumalan hyvyyteen ja läsnäoloon ei horjunut edes kuoleman edessä. Monien vaikeiden ja toivottamattomilta tuntuneiden tilanteiden keskellä hän säilytti vakaan rauhallisuuteensa. Kun tehtävät ratkaisut tuntuivat ylivoimaisilta, hän turvautui Raamatun sanaan: ”emme mahda mitään tätä suurta joukkoa vastaan, joka hyökkää meidän kimppuumme, emmekä itse tiedä mitä tehdä, vaan sinuun meidän silmämme katsovat." (2.Aik.20:12)

Kirjassa on kuvaliitteineen, lähdeluetteloineen, kirjallisuuslistoineen, hakemistoineen ja keskustelun pohjaksi laadittuine kysymyksineen yhteensä 633 sivua. Kirjan alkulehdillä tunnettu kirjailija ja evankelista Timothy J. Keller päättää esipuheensa sanoihin: ”Näyttää siis siltä, että meidän kannattaa yhä kuunnella Bonhoefferiä ja muita, jotka pohtivat syvällisesti evankeliumin luonnetta.”

Totisesti kannattaa kuunnella ja myös oppia kuulemastamme.

------------- 

Sisältö   *****

Rakenne, kielellisesti  *****

(629)