Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Poliisikokelas testissä

Poliisikoulu oli päättymässä. Kokelaille järjestettiin viimeinen koe ennen päästötodistusten jakamista. Jokaiselle vuorollaan esitettiin tilanne, jotta nähtäisiin, miten he tulisivat kenttätehtävissä selviytymään.

 

”Olet yövuorossa partioimassa kaupungin laitamilla. Äkkiä lähistöllä tapahtuu voimakas kaasuputken räjähdys. Räjähdys paiskaa kohdalla olleen henkilöauton katolleen. Vilkaiset autoon, näet miehen ja naisen. Tunnistat naisen poliisipäällikön vaimoksi. Tiedät poliisipäällikön olevan parhaillaan ulkomaankomennuksella. Samassa läheisen kerrostalon ikkuna avautuu, ja mies huutaa vaimonsa olevan raskaana viimeisillään, ja räjähdyksen käynnistäneen synnytyksen. Samaan aikaan toisella puolella katua nuorisojengin tyhjentää kauppaa, jonka näyteikkuna rikkoutui räjähdyksessä. Väkeä kertyy jatkuvasti lisää paikalle, ja tungos onnettomuuspakan ympärillä pahenee. Mitä teet?”

 

Poliisikokelas mietti kuulemaansa pitkään. Siten hän vastasi: ”Riisuisin univormuni ja sulautuisin ihmisjoukkoon.”

 

Meillä kristityillä on sama kiusaus, kun joku kysyy meiltä jotain uskoomme ja sen perusteisiin liittyvää. Kiusaus sulautua väkijoukkoon, mukautua yleiseen mielipiteeseen ja väistää omasta uskosta todistaminen on aina läsnä. Suotta ei Paavali kirjoittanut, että ”sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen”. (Room.10:10)

 



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin