Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Voiko ehtoollisella parantua?

Jeesus Emmauksessa, Han van Meegeren, v.1937, Luuk.24.31
Voiko ehtoollispöydässä parantua sairauksista? Saako ehtoollista viettää myös kodeissa? Näin uskoo ja opettaa kirkkokuntien rajat ylittävä heprealaisen kulttuurin tuntija ja neljännen polven pastori tohtori Perry Stone, joka on käyttänyt kolme vuosikymmentä yhteyden aterian tutkimiseen. Rohkeita ajatuksia. Miten niihin pitäisi suhtautua?


Pöydälläni on jälleen aikamoinen pino kirjoja. TV7 Kirja ohjelman seuraava kuvauspäivä lähestyy. Eräs tuolloin kuvattavien jaksojen erikoisin ja varmasti keskustelua herättävin kirja on Perry Stonen ”Parantava ateria, Uuden liiton leivän ja viinin merkitys kristityille” (Kuva ja Sana 2009).

Kirjasta nousee esille kaksi merkittävää kysymystä, joista varsinkin toinen herättää varmasti keskustelua ja myös väkeviä vastaväitteitä.

Voiko ehtoollispöytä oikein ymmärrettynä ja lähestyttynä olla paikka, jossa ehtoollisvieras saa kokea jopa fyysisen parantumisen? Perusteluksi ajatukselle Perry nostaa Psalmin 103:2-3, Jesajan 53:5 ja Matteuksen 8:17. sekä suuren määrän muita raamatunkohtia.

Ehtoollinen merkitsee Kristuksen kohtaamista. Miksei ehtoollinen siis voisi olla myös eheytymisen ja fyysisen paranemisen paikka? Näin tiedetään Suomessakin tapahtuneen, joten tästä Perryn kirjan kohdasta selvittiin vielä aika helposti.

Toinen Perryn esille nostama teema liittyy kodeissa vietettäviin yhteyden aterioihin. Perustaen näkemyksensä mm. Apostolien tekojen toisen luvun jakeeseen 46, hän kertoo kodista kotiin kiertäneestä päivittäisestä leivän murtamisesta. (Apt.2:46). Sen jälkeen hän kysyy, onko ehtoollisen vietto rajattu vain seurakunnan jumalanpalveluksiin ja kirkkorakennuksiin vai olisiko se sallittu myös perhepiirissä tai pienen ystäväjoukon kesken? Asiaa eri näkökulmista pohdittuaan Perry on vahvasti sitä mieltä, että yleiseen pappeuteen kuuluu oikeus leivän murtamiseen ja viinipuun antiin. Hän jopa ryhtyy kirjassaan antamaan tällaiseen käytännön ohjeita.

”Parantava ateria” on ajankohtainen kirja. Monet kristityt viettävät jo kaikessa hiljaisuudessa perhepiirissä tai ystäviensä kanssa yhteyden aterioita. Netin keskustelupalstoilla käydään vilkastuvaa keskustelua kotiehtoollisista. Toiset kannattavat innolla paluuta alkuseurakunnan käytäntöön, toiset torjuvat tuollaisen jyrkästi pitäen ainoana oikeana tapana papin tuttujen sanojen saattelemana ja mieluiten kirkon alttarilla jakamaa ehtoollista. Esimerkiksi osoitteessa kannatetaan innolla kotiehtoollisia, kun taas osoitteessa ne torjutaan jyrkästi.

Vaikka nuo teemat parantumisesta ja kotiehtoollisista nousevat Perryn kirjassa vahvasti esille, niin toki kirjassa on muutakin. Hän mm. toteaa, ettei ehtoollinen ole maaginen kaava eikä vain muistoateria. Se on Messiaan juhla Jumalan valtakunnan todellisuudessa tässä ja nyt. Tätä näkökulmaa myös me korostimme voimakkaasti siinä joukossa, joka runsaat pari vuosikymmentä sitten suunnitteli ja käynnisti Agricolan kirkossa Tuomasmessuja.

Perry on perusteellinen ja asiastaan hyvin innostunut. Hän käy läpi Raamattua ja kaivaa tietoja alkuseurakunnan yhteyden aterioiden vietosta. Hän löytää runsaasti ehtoolliseen liittyvää aineistoa myös Vanhan testamentin kirjoituksista. Oman osansa saa myös kehitys, joka vähitellen muokkasi kodeissa harrastetusta leivän murtamisesta papiston kirkoissa suorittaman ja tarkoin säädellyn ehtoollisenvieton. Myös eri tunnustuskuntien tavat viettää ehtoollista sekä ehtoolliskäsitykset eli ehtoollisen teologiat esitellään kirjassa.

Mitä tästä kaikesta pitäisi sanoa TV7 Kirja ohjelmassa? Mitä nostaa esille ja mitä jättää sivuun, kun aikaa on niukasti? Mitä mieltä sinä olet? Onko sinulla kukaties kokemusta Perryn esille nostamista asioista?

Tällä hetkellä en sitä vielä tiedä, mitä kameroiden edessä tulen sanomaan. Torstaihin 17.12. mennessä asia on ratkaistava. Katsojille se paljastuu vasta 24.1.2010 kello 19.30, kun kyseinen Kirja ohjelman jakso lähetetään ensimmäisen kerran.

 



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

1.4.2014 klo 17:57:49
dadadada kirjoittaa

adadada



26.3.2010 klo 08:17:19
Kaarina Kuusisto kirjoittaa

Olisiko ehkä ollut parempi, jos seurakuntaelämä olisi jäänyt enemmän koteihin eikä siirtynyt katedraaleihin? Kun sihen saakka vainotusta kristinuskosta tuli virallinen Rooman valtion uskonto ja ryhdyttiin rakentamaan komeita kirkkoja, hengellinen elämä laitostui ja sen hoito ulkoistettiin ammattilaisille. OLisiko nyt aika heilurin heilahtaa takaisin kohti alkuperäistä mallia?



6.3.2010 klo 17:30:07
Jaakko Harjuvaara kirjoittaa

Joitakin näkökohtia:
1. Ehtoollinen on yhteyden ateria, maailmanlaajuisen kirkon = kaikille kristityille yhteisen uskontunnustuksen mukaan Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen uskovien yhteinen ateria ja sen lisäksi anteeksiantamuksen, Jumalaan tunnustautumisen ateria ja osallistumalla siihen me myös julistamme uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan. Kristus kohdatessaan meidät leivässä ja viinissä, antaa anteeksi, eheyttää, hoitaa meitä, siunaa ja vahvistaa uskoamme, toivoamme ja rakkauttamme. Siihen sisältyy silloin hoitavaa ja parantavaa vaikutusta, joka voi olla joko suoranaista parantumista tai antaa voimia sairauden keskellä.
2. Sen tähden seurakunta viettää yhdessä ehtoollista ja jos joku ei pääse ehtoolliselle, hänelle viedään ehtoollinen esim. vanhainkotiin, hoitolaitokseen, omaan kotiin, jos se on hänen hoitopaikkansa, sairasvuoteen äärelle, sodan aikana rintamalla metsän keskellä, ettei pommikoneista voida nähdä tapahtumaa, tai korsun suojassa.
3. Alkuseurakunnan, Apostolien tekojen mainintoihin kotona vietetyistä ehtoollisista ei saa perustelua meidän aikanamme kodeissa ilman 2.kohdan perusteluja vietetylle ehtoolliselle. Alkusrk:n normaali kokoontumispaikka oli koti, kun ei ollut kirkkoja eikä kokoushuoneita. Alkusrk antoi mallin, että seurakunta vietti ehtoollista normaalissa kokoontumispaikassaan = kodeissa. Vainojen aikana katakombeissakin Rooman kaupungin alla.
4. Ehtoollinen on näin yhteyden ateria, jos viettäisimme sitä vain 'tuttujen kesken' kodeissa ja pienemmissä ryhmissä, niin se muodostuu helposti nurkkakuntaiseksi pienemmän ryhmän ateriaksi sen sijaan, että se yhdistää meidät kaikki yhteen suureen maailmanlaajuiseen kristittyjen joukkoon. Kirkkohistoria tuntee kehityslinjoja, joissa nämä pienten ryhmien omat ehtoolliset ovat johtaneet muuhunkin oman joukon sisäpiiristymiseen ja eriytymiseen. Matteus ottaa tämän hyvin esiin 22.12.2009 puheenvuorossa.
5. Alkuseurakunnan ehtoollisen vieton kehittyminen on kerrottu Paavalin kirjeissä ym. Uudessa Testamentissa ja Matti pastori 8.12.2009 selvittää hyvin tätä.
Lisäksi Paavali kritisoi tavallisen aterian ja myös rakkauden aterian, jolle oli kutsuttu kaikki köyhät ja varattomat niinkuin Veikko Hurstin työn jatkajat esim. tekevät, yhteydessä vietettyä ehtoollista siitä, että toiset syövät ja juovat erottamatta sitä muusta syömisestä ja juomisesta.
6. Ehtoollinen ei ole vain pappien toimittama asia, vaan jo yli 20 v ajan ovat seurakuntalaiset toimineet papin kanssa ehtoollisen jakajina ja se on seurakunnan normaali käytäntö.
7. Raamatussa yhteinen ateria - ihan tavallinen aamu- tai ilta- tai päivällä nautittu ateria kodissa oli syvän ystävyyden ja yhteyden merkki ilman ehtoollisen erityismerkitystä. Kodin aterialla olivat kodin jäsenet tai sitten kodin jäsenten kotiinsa kutsumat ystävät ja tämähän on hyvä ja läheinen yhteyden muoto sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ei ole hyvä tulkita kaikkea syömisestä ja juomisesta/aterioinnista kertovaa asiaa Raamatussa ehtoollisen viettämiseen.
8. Ehtoollisessa Kristus palvelee meitä emmekä me Kristusta. Annetaan hänen liittää meidät ehtoollisella koko maailman laajuisen ja myös jo taivaaseen siirtyneen näkymättömän seurakunnan yhteyteen.



3.3.2010 klo 06:54:58
Uskovien yhteyttä kirjoittaa

Me olemme viettäneet uskovien ystävien kanssa ehtoollista kotona. Osallistujat ovat oleet eri seurakunnista, mutta se ei ole mitenkään haitannut. Nuo hetket ovat olleet Pyhiä ja runsaasti Siunattuja.



20.2.2010 klo 06:51:04
Arkana kyselen kirjoittaa

Mitä mahtaisi tapahtua, jos uskovat alkaisivat viettää kotiehtoollisia tekemättä asiasta numeroa mutta myöskään sillä julkisesti retostelematta?

Tulisiko nuhteita kirkkoherralta tai piispalta, vai jäisikö koko juttu ilman seurauksia? Tuskin meitä tuon takia kirkosta erotettaisiin? Entä vapaissa suunnissa, tulisiko lähtö seurakunnasta?

Voisiko joku pastori tai paimen vastata, niin tietäisin, mitä odottaa?



15.2.2010 klo 22:43:59
Takaisin juurille kirjoittaa

Jeesus asetti ehtoollisen pääsiäisaterian yhteydessä. Pääsiäisaterialla ja sapattiaterialla viiniä ja leipää eivät siunanneet eivätkä jakaneet papit vaan jokaisen perheen isä. En ole löytänyt Raamatustani mitään, mikä kumoaisi tuon.
Kyllä minulle sopii, että ehtoollista vietetään kirkoissa nykyiseen tapaan pappien toimittamana, mutta se älköön olko este sille, että myös kodeissa voidaan "murtaa leipää" ja viettaa Jeesuksen esimerkin ja ohjeen mukaisesti ehtoollista hänen muistokseen.



15.2.2010 klo 11:04:39
Uskova kirjoittaa

Alkuseurakunta kokoontui kodeissa ja poikkeuksetta kokoontumisen kohokohta oli leivanmurtaminen eli ehtoollinen.Tämä nautittiin osana normaalia ilta-ateriaa ja sitä kutsuttiin myös rakkausateriaksi.
Arvelisin, että heprealainen käytännön mukaan perheenpää siunasi leivän ja viinin. Ehtoollisen taustahan on Vanhaan Liittoon kuuluva pääsiäislampaan syöminen perhepiirissä, jonka täyttymys tapahtui Jeesuksessa.
Kirkollistuminen ja sakramenttiajattelu on pilannut tämä pyhän yksinkertaisuuden. Yhteyden, ilon ja Jumalan läsnäolon ateriasta on tullutkin vallankäyttöä.
Paluu kotiseurakunta-ajatteluun ja Raamatun yksinkertaiseen malliin on lopun ajan seurakunnalle oikea tie. Myös viisitahoinen palveluvirka nousee oikeaan asemaansa, mutta se on jo eri asiaa.





28.12.2009 klo 12:57:06
Miten on? kirjoittaa

Luin sen kohdan Raamatusta, missä Jeesus oli viimeisellä aterialla opetuslatsensa kanssa. Jeesus ei siinä sano, että hän valtuuttaa vain papit jakamaan ehtoollista?? Jeesus ei puhu mitään papeista.



27.12.2009 klo 21:20:31
Anita kirjoittaa

Kristus asetti ehtoollisen, Hän asetti myös seuraajansa. Kirkko syntyi helluntaina, jolloin Kristuksen lupaama Pyhä Henki laskeutui ihmisten päälle ja täytti heidät. Jo alkuseurakunnassa täytyi alkaa järjestää toimintaa, valita ihmisiä eri tehtäviin ja organisoitua, sillä Jumala on järjestyksen Jumala, ei epäjärjestyksen. Kirkko on syntynyt Hänen johdatuksessaan, vaikka niin mieluusti ihmiset sitä arvostelevatkin ihmisluomukseksi ja saivartelevat kaikenlaisilla asioilla.
Kristuksen asettama ehtoollinen, jossa Hän salatulla tavalla antaa itsensä meille, tulee meihin asumaan, jotta me asuisimme ja eläisimme Hänessä, on Kirkon varjelema pyhä salaisuus, joka kuuluu Kirkkoon ja siellä toimitettavaksi. Kirkossa pyhien salaisuuksien, ts. sakramenttien toimittajina ovat papit, Kristuksen asettamien apostolien viran perineet viranhoitajat.
Kunnioittakaamme tätä itsensä maan päälle ihmiseksi syntyneen Jumalan alulle panemaa ja siunauksellaan varjelemaa järjestystä. Näin sen itse koen ja olen todeksi elänyt. Minua eivät kosketa monenkirjavat väitteet ja vaatimukset, koska ne ovat jotain pintavaahtoa, joka ei kykene syvällä olevaa pyhyyttä horjuttamaan - kuinka voisivatkaan, ihmisen hämmentämiset Jumalan suuruutta ja asetuksia horjuttamaan.



22.12.2009 klo 11:12:31
Matteus kirjoittaa

Leivän murtaminen on tavallinen ruokailua merkitsevä ilmaus Raamatussa, joten se ei itsestäänselvästi aina merkitse Herran asettamaa uuden liiton ateriaa. Ehtoollisesta apostoli Paavali kirjoitti vain kerran (korinttolaisille) ja silloinkin vain sen tähden, että oli tapahtunut väärinkäytöksiä tuolla aterialla. Niistä pahin on diskriminointi ja Herran ruumiin eli seurakunnan (jäsenten) halveksiminen.
Varsinaista ehtoollisteologiaa on löydettävissä vähän UT:n sivuilta. Uuden liiton ateriaa ei ensimmäiseksi pidä etsiä vanhan liiton puolelta.
Ihmiset ovat itse keksineet ehtoollistraditioita, kuten esim että se vietetään aamulla, vaikka ehtoo on lähinnä ilta jne. Nämä omituisuudet voidaan sallia, koska ei ole erityismääräyksiä ehtoollisesta. Kuitenkin jokaisen olisi hyvä kysyä, mitä Raamattu opettaa tuosta ateriasta ja mitä se ei opeta. Silloin saattaisi tulla parannuksen tekeminen itse kullekin ajankohtaiseksi.
Kirkkolaiva on myrskyjen keskellä ja sitä revitään joka suuntaan. Siksi juuri nyt ei ole oikea aika korostaa kotiehtoollisia ja aiheuttaa lisää hajotusta. On tarkistettava omat motiivit ennen kuin esitetään muutoksia.



14.12.2009 klo 11:56:58
Ei lukenut kirjoittaa

Totta kai kirkoissa järjestetään ehtoollista ja se on se pääkäytäntö. Mutta...miten ajattelette ehtoollista vietettävän maissa, joissa kristittyjen yhteen kokoontumiset ovat kiellettyjä. Ainoa mahdollisuus on nauttia Herran ateria kotona suljettujen ovien ja verhojen takana. Kaikki eivät asu suloisessa Suomessa. Ja jos ehtoollista voi nautti edellä kuvatulla tavalla jossain muussa maassa, niin sen voi nauttia kotona myös Suomessa.



9.12.2009 klo 21:01:23
Lammas laumasta kirjoittaa

Toivon, että saan jatkossakin osallistua pappien kirkoissa järjestämiin ehtoollisiin. Kotona omin päin nautittuna se vaikuttaisi jotenkin arkiselta.Enkä halua myöskään olla omimassa papeilta heidän paikkaansa.



8.12.2009 klo 21:24:32
Kristiina Helsingistä kirjoittaa

Minusta seurakunnan yhteiset ehtoollisjumalanpalvelukset ovat tärkeitä, juhlallisia ja koskettavia tilaisuuksia. Kannatan niitä lämpimästi. Mutta yhtä lämpimästi puolustan kristittyjen pienemmissä ryhmissä viettämiä kotiehtoollisia. Me rukoilemme yhdessä kirkossa mutta myös pienemmissä porukoissa ja jopa yksinämme. Ei minun raamatustani löydy perusteita rajata Jeesuksen muistokseen asettamaa yhteyden ateriaa vain pappien monopoliksi.



8.12.2009 klo 19:47:48
Matti pastori kirjoittaa

Ehtoollinen on seurakunnan yhteinen ja kaikille kristityille avoin juhla, ei vain jonkun pienen joukon keskenään viettämä ”leivän murtaminen”. Jeesus antoi Pietarille tehtäväksi ruokkia hänen eli Jeesuksen lampaita. Apostolit ja sen jälkeen apostolien seuraajat seurakunnan paimenet saivat tämän saman tehtävän: “Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat” (Ef. 4:11). Tästä syystä ehtoollisen asettaminen ja jakaminen on edelleen vain vihittyjen pappien siihen tarkoitukseen vihityssä paikassa eli yleensä kirkossa suorittamma tehtävä.



7.12.2009 klo 13:26:49
Ei lukenut kirjoittaa

En ole lukenut kirjaa, mutta mielipide minulla on jo ennestään. Mielestäni ehtoollista voidaan viettää kodeissa Raamatun antaman mallin mukaan. Pyhyys ei siitä kärsi yhtään. Aika usein perustelut, joilla kotiehtoollisen vietto kumotaan, ovat itsessään tekopyhiä.
uskon, että "kotiehtoollisest" täyttävät jopa paremmin Raamatun ehdot, sillä kukaan uskomaton tuskin nauttii nykyaikana ehtoollista kodissa. Siispä ehtoollista ei nautita kelvottomasti, kun läsnä on Jeesuksen opetuslapsia, jotka ymmärtävät, mistä ehtoollisessa on kysymys.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin