Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Tutun jakeen yllätys: rukoile mutta varo vääriä profeettoja

Oletko koskaan ihmetellyt, mitä tekemistä väärillä profeetoilla on sinun rukoilemisesi kanssa? Etkö? Ehkä se johtuu sitä, että olet kyllä lukenut tutun raamatunkohdan, mutta jättänyt vilkaisematta, mitä seuraavassa jakeessa sanotaan.

 

Kehotus rukoilla sen kaupungin parhaaksi, johon Herra on itse kunkin meistä asettanut asumaan, on useimmille tuttu. Mutta luepa myös Jeremiaan kirjan seuraava jae, niin hämmästyt. Tässä nuo molemmat jakeet:

 

Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.

"Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Älkää antako keskuudessanne olevien profeettojen ja ennustajien pettää itseänne! Älkää uskoko unia, joita he teille kertovat. Silkkaa valhetta he julistavat teille minun nimissäni, en minä ole heitä lähettänyt, sanoo Herra. (Jer.29:7-9)

 

- Mitä ihmeen tekemistä noilla kahdella jakeella on keskenään? Miksi ne ovat peräkkäin? Onko kirjoittajan ajatus harhaillut tai kopioijalla kynä lipsunut? kyselin ihmeissäni, luettuani molemmat jakeet.

 

Sitten käväisin netin keskustelupalstoilla lueskelemassa kristittyjen välistä keskustelua. Äkkiä jälkimmäinen jae ei tuntunutkaan enää niin omituiselta.

 

Keskustelupalstoilta löytyi itsensä profeetoiksi nimittämiä, jotka antoivat tiukkoja ohjeita oikeista rukousasennoista, sanamuodoista ja Jeesuksesta käytettävistä nimistä. Meidän ei pidä siis rukoilla Jeesusta vaan Jeshuaa, ei kääntyä Jumalan ja taivaallisen Isämme puoleen, vaan lähestyä arkana Jahvea tai peljättävää nimimerkkiä JHVH. 

 

Rukousohjeitten lisäksi näillä profeetoilla on viljalti profetioiksi kutsumiaan ennustuksia siitä, mitä kaikkea kamalaa maailmassa ja aivan kotinurkissa tulee pian tapahtumaan. Vanhan testamentin profeettojen suorasukaiseen tapaan he myös erottelevat vuohet lampaista, harhaoppiset kristityt itsensä kaltaisista kunnon uskovista.

 

Ja mitä tuolla kaikella on tekemistä minun rukoilemiseni kanssa?

 

Paljonkin. Jos vilkuilen pelokkaana oikealle ja vasemmalle, minun on vaikea Jeesuksen esikuvaksemme asettaman lapsen lailla lähestyä turvallisin mielin Jeesusta ja taivaallista Isäämme. Jos minun on koko ajan kyräiltävä ja syyteltävä jopa kristittyjä siskoja ja veljiäkin, niin miten voin sellaisessa Jumalan lasten perheessä luottaa kehenkään, saati kasvaa turvallisesti uskossani?

 

Raamatusta löytyy myös toinen jaepari, joka on hyvin samanlainen kuin esille ottamani Jeremian kirjan kohta. Siinäkin ensimmäisessä jakeessa kehotetaan rukoilemaan, mutta toisessa ryhdytäänkin yllättäen varoittelemaan ennustajista, kotijumalista ja joutavista unista.

 

Palaan siihen lähipäivinä, Silloin nostan myös esille aivan toisenlaisen joukon, joka kotikutoisten profeettojen ja besserwissereitten tavoin voi häiritä ja jopa tehdä tuhoa rukouselämällemme. 

 

  



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin