Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Seuraa minua!

”SEURAA MINUA!” visertävät Twitter, YouTube ja Facebook. Eikä ilman tulosta. Barak Obamalla on yli 91 miljoonaa seuraajaa, Donald Trumpilla 34 miljoonaa ja Lady Gagalla 67 miljoonaa. Kristillisistä kirjailijoista Joyce Meyrillä on 4,4 milj. seuraajaa  ja John Beverellä 216 000. Suomen ev.lut-kirkolla seuraajia on 5 430 ja arkkipiispalla runsas 6000. 

 

Myös televisiokanavat kuiskuttavat meille: ”Seuraa minua!”  Tuhannet tuijottavat koukuttavaa televisiosarjaa. Yhtä monet seuraavat urheiluohjelmia, suosittuja viihdeohjelmia tai kuuluisia laulajia.

 

Paljonko Jeesuksella olisi seuraajia, jos hänellä olisi tili Twitterissä, YouTubessa tai Facebookissa? Seuraajiensa määrät ylittäisivät varmasti huimasti edellä mainitut. Mutta Jeesus ei halua itseään seurattavan etänä. Hän ei tavoittele välimatkan päästä ihailevia faneja, jotka silloin, kun heille sopii, seuraavat häntä verkkojen ja sähköisten palvelimien bittivirroista. Kun Jeesus sanoo: ”Seuraa minua!”, hän ehdottaa henkilökohtaista tapaamista.

 

Jeesus esittää kutsunsa suoraan. Niin hän teki jo maan päällä vaeltaessaan. Hän ei jutellut aluksi ilmoista eikä tunnustellut maaperää. Hän ei pohjustanut asiaansa varovaisin kyselyin. Hän sanoi ilman korulauseita: ”Seuraa minua!”

 

Hän ei liioin antanut mahdollisuutta epäröintiin tai ratkaisu siirtämiseen tuonnemmaksi, johonkin itselle sopivampaan hetkeen. Kutsua oli seurattava heti (Luuk9:57-62).

 

Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua!" (Matt.9:9) Tämä riitti. Matteus jätti kaiken ja lähti seuraamaan Jeesusta.

 

Kun Jeesus kulki Galilean järven rantaa, hän näki kaksi veljestä, Simonin, jota kutsutaan Pietariksi, ja Andreaan, hänen veljensä, heittämässä verkkoa järveen. Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua!” (Matt.4:18-19) Siihen jäivät veneet ja verkot. Veljekset lähtivät niiltä jalansijoilta seuraamaan Jeesusta.

 

Aito seuraaminen on vapaaehtoista. Jopa Jeesuksen seuraaminen. Se perustuu luottamukseen. Uskoon, että se jota seuraamme, tietää minne olemme matkalla, ja miten pääsemme turvallisesti perille.

 

Me voimme seurata vain yhtä kerrallaan. Ei ole mahdollista seurata samaan aikaan kahta eri suuntaan kulkevaa. On pakko valita, kumpaa seuraamme, Jeesusta vai tämän maailman houkutuksia. 


”Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.” (Luuk.16:13)

 

----- 

P.S. Joku voi ajatella: "Helppohan Matteuksen, Pietarin ja Andreaan oli seurata Jeesusta, joka käveli näkyvänä ja käsin kosketeltavana heidän kanssaan. Mutta entä minä? Miten minä häntä tässä ajassa ja arjen keskellä seuraisin?

Tähän palaan muutaman päivän päästä perantain eväspaketissa.

----------- 

Maistuiko? Ehkä tiedät jonkun, jolle haluaisit jakaa näitä kesäeväitä? Saat jakaa vapaasti!
Uusia eväitä pyrin tarjoamaan tiistaisin ja perjantaisin. Löydät niitä enemmän tämän linkin kautta: 

 

  

Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin