Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Mitä tarkoitetaan halvalla ja mitä kalliilla armolla?

Armo on kaunis ja ihana sana. Ansioton Rakkaus Minun Osakseni, kuten sitä rippikouluissa joskus kirjain kirjaimelta opetellaan. Armo on kristinuskon keskeinen ja muille uskonoille vieras käsite. Kaikki kannattavat armoa, harva haluaa puolustaa armottomuutta. Mutta mitä ovat halpa ja kallis armo?

 

Kauniitkin sanat voivat olla vaarallisia. Meidän aikamme käyttää sanoja mestarillisesti kääntämällä ne tarkoittamaan jotain aivan muuta, jopa vastakohtaansa. Puhutaan suvaitsevuudesta, mutta ollaan muulla tavalla ajattelevia kohtaan suvaitsemattomia. Vaaditaan oikeuksia, mutta kavennetaan toisten oikeuksia. Hehkutetaan rakkautta, mutta kylvetään vihaa ja rakkaudettomuutta. Myös sanaa armo voidaan käyttää tavalla, joka johtaa armottomuuteen, hengelliseen kuolemaan ja iankaikkiseen rangaistukseen.

 

S-Market ei ole meidän aikamme ainoa halpuuttaja. Myös kristittyjen keskuudessa on valitettavan paljon halpuuttajia. Puheissa ja saarnoissa tarjotaan kalliin armon sijasta halpaa armoa. Markettien tarjoustuotteiden lailla sellainen tuntuu myös käyvän hyvin kaupaksi. Halpuutettua armoa kannattaa kuitenkin kavahtaa, sillä sellainen tuhoaa yksilön, seurakunnan, kirkon ja yhteiskunnan.

 

Halpa armo houkuttelee asettumaan Jumalan sanan yläpuolelle


Synnin vähättely tai mitätöinti turhentaa armon. Armoa ei tarvita, kun ei ole vääryyttä eikä sen seurauksena uhkaavaa rangaistusta, mistä pitäisi armahtaa. Jos synti on vain vähäinen horjahdus, niin sen peittämiseen ajatellaan riittävän halpuutettunkin armon.

 

Halpa armo hävittää armon kalleuden ja siten piilottaa synnin suuruuden. Halpa armo on sormien läpi katsomista ja rikkomuksen vähättelyä: ”Ei se ollut niin vaarallista, ei se tuntunut miltään, ei se ollut keneltäkään pois”.

 

Saksalainen pastori ja teologi Dietrich Bonhoeffer vastusti Hitleriä ja tätä myötäillyttä Saksan kirkkoa. Hän joutui keskitysleirille. Siellä hänet teloitettiin huhtikuussa 1945 juuri ennen sodan päättymistä. Kuolemansa jälkeen hänestä on tullut eräs ahkerimmin yli kirkkokuntien rajojen siteerattu halvasta ja kalliista armosta kirjoittanut henkilö.

 

Näin Dietrich Bonhoeffer määritteli halvan armon:

 

”Halpa armo on kirkkomme verivihollinen. […] Halpa armo on armoa alennusmyyntitavarana, pilkkahintaan tarjottuna anteeksiantamuksena, halpahintaisena lohdutuksena […] Tällaisessa kirkossa maailma löytää halvan verhon synneilleen, joita se ei kadu ja joista se vielä vähemmän toivoo vapautuvansa. Sen tähden halpa armo merkitsee Jumalan elävän sanan kieltämistä, Jumalan Sanan ihmiseksi tulemisen kieltämistä. […]

 

Halpaa armoa on anteeksiantamuksen saarna ilman katumusta, kaste ilman kirkkokuria, ehtoollinen ilman synnintunnustusta, synninpäästö ilman henkilökohtaista rippiä. Halpa armo on armoa ilman Kristuksen seuraamista, armoa ilman ristiä, armoa ilman elävää, ihmiseksi tullutta Jeesusta Kristusta.”  

 

Bonhoeffer suri sitä, että hänen oma kirkkonsa mukautui yhteiskunnan painostukseen ja omaksui sen arvot sekä myötäili pelokkaasti fasismin ideologiaa. Hänen kirkkonsa oli "halvan armon" kirkko, joka ei jaksanut eikä uskaltanut olla rohkeasti kuuliainen Herralleen.

 

Miten on oman kirkkomme laita? Ollaanko Suomessakin mukautumassa yhteiskunnan sekä epämääräisten tasa-arvolla ja rakkaudella liputtavien uudistusliikkeiden painostukseen? Olemmeko vaihtamassa Jumalan sanasta kiinni pitämisen yleisen mielipiteen suosion tavoitteluun ja gallupkristillisyyteen?

 

Runsas sata vuotta sitten Pelastusarmeijan perustaja englantilainen saarnaaja William Booth ennusti, millainen tulee olemaan maailmaan mukautunut ja Raamatun sanasta irtautunut halpuutetun armon kirkko:

 

”Noina aikoina politiikka ei tunne eikä tunnusta Jumalaa. Koko läntisen maailman virallinen valtiopolitiikka on sellaista, että hallinnon eri tasoilla ei enää pelätä Jumalaa. Eurooppaa hallitsee uusi poliittisten johtajien sukupolvi, joka ei pienessäkään määrässä ota päätöksissään huomioon Jumalaa.”

 

”Silloin julistetaan taivasta ilman helvettiä. Tulee päivä, jolloin tapahtuu suuri irrottautuminen siitä, mitä Raamattu nimittää täyden totuuden evankeliumiksi. Silloin Raamatun profetian mukaisesti saarnataan korvasyyhyyn. Kuulijat määräävät, mitä saarnatuoleista julistetaan: ”Puhukaa lempeitä, makeita sanoja. Puhukaa taivaasta, jättäkää meidät vapaiksi, jotta emme joutuisi rasittumaan, kun saarnaatte helvetistä.” 

 

William Boothin kuuden kohdan profetia löytyy kokonaisuudessaan

 

Halpa armo ei vaadi parannuksen tekemistä. Halpa armo on kalteva pinta, jolla luisuminen kuihduttaa kristinuskon sellaisena kuin mitä me olemme sen oppineet tuntemaan Raamatun sanan, uskontunnustuksen ja monien sukupolvien ajan veisattujen vanhojen virsiemme pohjalta. 

 

Kallis armo tekee meille Raamatusta kalliin ja luovuttamattoman


Jumala ottaa synnin hyvin tosissaan. Niin tosissaan, että hän uhrasi ainoan poikansa syntiemme sovitukseksi. Siksi myös meidän tulee suhtautua syntiin vakavasti.

Kallis armo ei merkitse synnin ”armahtamista”, rikkomusten hyväksymistä tai halvalla armolla peittelyä. Kallis armo tarkoittaa syntisen ihmisen armahtamista, kun hän jättää itsensä ja elämänsä Jeesuksen lävistettyihin käsiin ja lähtee seuraamaan mukaansa kutsuvaa Vapahtajaansa.

 

Kun Jumala armossaan ja Jeesuksen verellä hirvittävän hinnan synneistäni maksaen tuo minulle sanassaan anteeksiantamuksen, niin miten minä voisin edes ajatella repiväni tuosta sanasta pois kohtia, jotka eivät minua miellytä?  Miten voisin pilkata pelastajaani Jeesusta ottamalla vastaan hänen armonsa, mutta torjumalla kutsun seurata häntä? 

 

Kallis armo tekee Jeesuksesta meille kalliin ja rakkaan


Kalliin armon suunnattoman hinnan ymmärtäminen kutsuu uskonkuuliaisuuteen ja Jeesuksen seuraamiseen silloinkin, siitä joutuu maksamaan hintaa. Tuo hinta voi olla nimittelyä fundamentalistiksi, ahdasmieliseksi tai vanhanaikaiseksi. Tai joutumista syrjityksi ja vainotuksi, kuten monissa maissa kristityn osa on tänäkin päivänä.

 

Kallis armo on lahja, joka maksoi Jeesukselle hänen elämänsä. Se on lahja, joka kutsuu meitä seuraamaan Jeesusta ja siksi maksaa meille meidän oman elämämme, koska vain se voi lahjoittaa meille elämän.

 

Kallis armo tekee meidät äärettömän kalliiksi ja arvokkaiksi


Kun käymme kaupassa, meille on itsestään selvää, että tavara on siitä maksetun hinnan arvoinen.

 

Meistä jokaisesta, sinusta ja minusta on maksettu Golgatalla hinta, joka on kaikkia maailman aarteita suunnattoman paljon suurempi. Maksamalla tuon hinnan Jeesus on kiinnittänyt meihin hintalapun. Siinä lukee ”Suunnattoman arvokas”, ”Jumalalle rakas”, ”Jumalan lapsi ja perillinen”.

 

Jeesuksen kertoma vertaus tuhlaajapojasta kuvaa lohduttavalla tavalla sitä, miten me vajavaisina, monenlaisiin synteihin taipuvaisina ja omille teillemme eksyneinäkin olemme Taivaalliselle Isällemme niin rakkaita, että jos me päätämme palata hänen luokseen, niin hän täynnä kallista armoa juoksee meitä avosylin vastaan.

 

Kallis armo on jatkuvaa parannuksen tekemistä, kotiin paluuta ja jättäytymistä päivästä toiseen Jeesuksen armon varaan. Voimme tehdä niin siksi, että kalliin armon tähden me olemme Isällemme äärettömän arvokkaita.

 

Kallis armo tekee lähimmäisestä meille kalliin ja arvokkaan


Katekismus opettaa, että Kristuksen seurakunta eli kirkko on kaikkien niiden ihmisten joukko, jotka sydämessään todella turvaavat Jeesukseen. Tätä joukkoa sanotaan myös pyhien (= Jumalalle erotettujen) ihmisten yhteydeksi ja yhdeksi pyhäksi yhteiseksi seurakunnaksi eli kristikunnaksi.

 

Raamattu opettaa, että kaikki tähän kirkkokuntien-, tunnustuskuntien ja paikallisten seurakuntien rajat ylittävään maailmanlaajuiseen Jeesukseen uskovien seurakuntaan kuuluvat ovat Jumalan perheväkeä, hänen lapsiaan ja siten keskenään veljiä ja sisaria (Ef.2:19).

 

Jeesuksen kertomus laupiaasta samarialaisesta (Luukas 10:25) laajentaa rakkauden ja lähimmäisyyden kaikkiin Jumalan kuvaksi luotuihin ja Jeesuksen kalliisti lunastamiin eli koko ihmiskuntaan. Tältä raamatulliselta pohjalta nousee kristillinen ihmiskäsitys. Siitä versovat heikommista huolehtiminen ja jokaisen ihmisen näkeminen ainutlaatuisen arvokkaana.

 

Kallis armo haastaa ottamaan ihmiset ja heidän lahjansa todesta niin, että messua yhdessä rakentaen syntyy toisilleen merkityksellisten ihmisten jumalanpalvelusyhteisö, joka kantaa toinen toistaan myös arjessa.

 

Kallis armo kasvattaa meitä pyrkimään lähemmäs Jeesusta


Kallis armo kasvattaa meitä Jeesuksen kaltaisuuteen, rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niin kuin itseämme

 

Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä. (Tiit.2:11-13)

 

Dietrich Bonhoeffer ilmaisi kalliin armon varassa kasvamisen näin: 

 

”Kallis armo on Jeesuksen Kristuksen kutsu, jonka kuullessaan opetuslapsi jättää verkkonsa ja lähtee seuraamaan. Kallis armo on evankeliumi, joka on aina uudelleen etsittävä. Se on lahja, jota on aina uudelleen pyydettävä. Se on ovi, jolle on aina uudelleen kolkutettava.”

 

--------------------------------------------------------------------

Teksti liittyy Reijon puheeseen Majatalokahveella 12.3.2017


Seuraavalla kerralla sunnuntaina 26.3.2017 klo 14  Pihlavan pirtissä, Kurjentie 43, 38280 Sastamala, aiheena on:

 

Puhuvatko Raamattu ja Koraani samasta Jumalasta?


Kaikkien kevätkauden 2017 Majatalokahveitten ajankohdat, teemat sekä jo käsiteltyjen aiheiden tekstit löydät. Sieltä löytyvät myös ajo-ohjeet Pihlavaan. 


Tervetuloa mukaan Majatalokahveelle!

  



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

15.4.2019 klo 15:54:49
Reijo kirjoittaa

"Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! (2.Kor.6:1)

Miksi joku pitää armoa turhana? Ehkä se on hänen mielestään niin halpaa, ettei sitä kannata ottaa vastaan?

Armosta on maksettu suurin mahdollinen hinta Golgatan ristillä. Armo ei sii ole koskaan halpaa, mutta me ihmiset voimme silti ohittaa sen hymähdellen, kun emme sitä mielestämme tarvitse.



15.4.2019 klo 13:14:29
Bertie Qvist kirjoittaa

Uskovien puhe pitää sisällään paljon käsitteitä, jotka loistavat poissaolollaan Raamatussa. Yksi sellaisista on "halpa armo". Tällaisia kasvannaisia on paljon. Mistäköhän se kertoo?
Jos me pohdimme Kristuksen uhria ja sitä, millaisia syntejä se kattaa, kumpi näkemys pitää tuota uhria halvempana - sekö, jonka mukaan uhri kattaa ainoastaan rajallisen määrän syntejä ja sisältää lisäksi ehtoja astuakseen voimaanja pysyäkseen voimassa, vaiko se, jonka mukaan tuo uhri kattaa rajattoman määrän syntejä ja tulee voimaan ilman ehtoja? Entä kumpi näkemys seuraavista pitää Kristuksen uhria halvempana - sekö, jonka mukaan tuo uhri ei riitä sinällään vaan tarvitsee anteeksiantamisen todellistumiseksi (ja pysymiseksi) tuekseen katumusta/parannuksenteko(j)a ja uskoa ja pyhittymistä, vaiko se, jonka mukaan uhri on kaikkiriittävä ja sen sisältämä anteeksiantamus todellistuu jokaisen syntisen kohdalla uskon myötä?
Koetetaanpa vertausta. Kuvitellaan, että saan itselleni asunnon, jonka omistaja lupaa sen minulle ilmaiseksi loppuiäkseni syystä siitä, että siskoni oli hänen kihlattunsa ja pyysi syöpäpotilaana kuolinvuoteellaan vuokranantajalta tällaista palvelusta. Vuokranantaja toimii minua kohtaan ihmeellisen anteliaasti silkasta rakkaudesta siskoani ja hänen muistoaan kohtaan. Kummassa tapauksessa MINÄ pidän siskoni muistoa halpana (eli kunnioitan ja arvostan hänen muistoaan VÄHEMMÄN): silloinko, kun olen kuukausittain tarjoamassa OMAA osuuttani vuokrasta - vaikkapa kolmasosaa - vuokranantajalleni, vaiko silloin, kun nautin ilmaisesta asumisesta vaivaamatta koskaan päätäni "omista osuuksistani"? Kumpi asenteistani pitää siskoni muistoa "halpana"?
"Halvasta armosta" huolestuneina koohkaavat ovat niitä, jotka yrittävät toistuvasti maksaa vuokranantajalle "oman osuutensa" asumisoikeudestaan eli kusevat siskonsa muiston päälle. Eli - yllätys yllätys - ne, jotka moralistiseen äänensävyyn saarnaavat "halvasta armosta", ovatkin ITSE NIITÄ, JOTKA PITÄVÄT ARMOA HALPANA.



8.9.2017 klo 21:50:34
Erkki kirjoittaa

Selkeä ja hyvä opetus.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin