”Lautasmallit ja muut terveellisen syömisen perusteet opitaan Suomessa jo alakoulussa, mutta silti lähes kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on ylipainoisia.” Näin alkoi eräs tämän aamun Ylen uutisista. Myöhemmin kerrottiin, että peräti jo kolmannes ihmiskunnasta on ylipainoisia.
Missä on nopeasti lisääntyvän pulskistumisen syy? Kysymykseen vastasi markkinointialan väitöstutkimuksen tehnyt KTM Maijastiina Jokitalo:
– Me ei olla niin fiksuja kuin me kuvitellaan. Emme tee loogisia ja rationaalisia päätöksiä, kun kuljemme kaupassa. Meitä pystytään ihan hirveästi ohjailemaan, ja sanotaankin, että kyllä se on kauppa, joka päättää, mitä me syömme, toteaa Jokitalo.
Kauppako tosiaan päättää, lastaammeko me ostoskärryihimme kuuden puolentoistalitran pullon pakkauksen virvoitusjuomaa, joka on lähes pelkkää sokerivettä? Kauppiasko juonii meidät nostamaan ostoskoreihimme sipsejä, suklaapatukoita, makeisia ja epäterveellistä roskaruokaa, vai valitsemmeko me ne itse ihan tietoisesti valiten?
Ymmärrän sen, että yhteiskunnan tehtävänä on suojella ja tarvittaessa myös holhota tavalla tai toisella pulaan joutuneita jäseniään. Sitä sen sijaan en ymmärrä, että yksilön vastuuta omista tietoisista valinnoistaan yritetään yhä laajemmin siirtää jonnekin muualle.
Kauppias myy sitä, mitä ihmiset ovat halukkaita ostamaan. Se, mitä ja kuinka paljon ihmiset ostavat, määrittää kauppiaan asioille varaamien käytävien ja hyllyjen pituuden. Niiden sijoittelulla, mainonnalla ja tarjouksilla voidaan toki pyrkiä edistämään joidenkin tuotteiden myyntiä, mutta silloinkin ostopäätöksen tekee asiakas eikä kauppias. ”Kuluttaja on kuningas” iskulause on nykyäänkin ainakin kauppiaan näkökulmasta voimassa.
Yleisradion uutisen alussa viitattiin lautasmalliin ja terveellisten ruokatottumusten opetukseen jo kouluissa. Mainio asia, että näin tehdään. Ehkäpä opetussuunnitelmiin olisi lisättävä nykyistä paljon laajemmin myös valinnan, suunnittelun, päätöksenteon ja medialukutaidon opetusta.
Ihmisen koko elämä on täynnä valintoja. On osattava päättää ottaako vai jättääkö ottamatta, syödäkö vai jättääkö syömättä. Vaikka me voimme elää vain tässä juuri nyt käsillä olevassa hetkessä, niin monet valintamme ja päätöksemme vaikuttavat jopa vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi valintojen ja päätösten perustana on oltava tavoitteita ja suunnitelmia, jotka tähtäävät pitemmälle kuin vain hetken mielihyvään tai tämän illan aterian hoitamiseen mahdollisimman helposti.
Valinnoilla ja päätöksien teoilla on oltava kestävä perusta. Raamatussa se ilmoitetaan selkeästi. Siellä kerrotaan myös seuraukset, jos alamme palvoa jumalina omia mielitekojamme vatsaamme, nautintojamme ja rajatonta valinnanvapauttamme. Päätöksistä ja valinnoistakaan ei ole apua, jos niitä tehdään mistään, kenestäkään ja seurauksista välittämättä.
"Minä panen tänä päivänä sinun eteesi elämän ja hyvän, kuoleman ja pahan, kun tänä päivänä käsken sinua rakastamaan Herraa, Jumalaasi, vaeltamaan hänen teitään ja noudattamaan hänen käskyjään, --- Mutta jos sinun sydämesi kääntyy pois etkä tottele, vaan annat vietellä itsesi kumartamaan muita jumalia ja palvelemaan niitä, niin minä julistan teille tänä päivänä, että te totisesti tuhoudutte ---”. (5.Moos.30:15-18 KR 33/38)