Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Isänmaan parturit

Kun kuorma käy liian raskaaksi, vienti ei vedä eikä tavara liiku.

Kuka arvaa, mistä tämä veret seisauttava teksti on peräisin? Sen verran annan vinkkiä, että kyseessä on erittäin arvovaltaisen tahon arvio tulevasta taloudellisesta kehityksestä sekä sen syistä. Teksti on hyvä lukea tänä synkeänä päivänä, jolloin Suomen velkaantuminen rikkoi 100 miljardin euron rajan:

 

”Vuosi 2016 tulee olemaan Suomelle hyvin vaikea. Kuluvan vuoden talousluvut tulevat olemaan odotettua huonommat, ja myös alkavaa vuotta koskevat ennusteet antavat aiempaa synkempää kuvaa talouden kehityksestä. Kysymys talouskasvun aikaansaamisesta askarruttaa, keinoja ei hevin löydy. Näkyy arvioita, joiden mukaan Suomen talouden elpymiseen kriisiä edeltävälle tasolle saattaa kulua hyvinkin jopa vuosikymmen.

 

Valistunut arvaus vuodelle 2016: Suomen sisäistä tilannetta leimaavat erityisryhmien liikehdintä, hallituksen ja hallituspuolueen lisääntyvä hajaannus, epäsosiaalisten ilmiöiden kasvu, lisääntyvä maastamuutto ja paheneva talouslama. Hallituksen on pakko jatkaa hätä- ja reformiohjelmaa, mutta se ajautunee vaikeuksiin rakenneuudistuksissa, kilpailukyvyn kohentamisessa ja talouskasvun aikaansaamisessa. Yhteiskuntarauha on koetuksella, mutta laajamittaisilta, väkivaltaisilta mielenosoituksilta ehkä vältytään kasvavan poliittisen apatian vuoksi.

 

Parturoinnin juuret syvällä

 

Termi ”isänmaan parturit” on peräisin Mauri Sariolan 1950-luvun lopulla julkaisemasta poliittisesta satiirista, jossa kuvataan nyky-Suomeen sopivalla tavalla puolueiden pyrkimyksiä haalia etuisuuksia omille kannattajakunnilleen. Mainittu toiminta, joka on Suomessa jatkunut vuosikymmeniä, on suurimpia syitä Suomen valtiontalouden jättimäiseen vajeeseen ja massiiviseen velkaantumiseen. Nyt näiden järjestelyjen purkaminen on Suomen hallitukselle valtava haaste ”isänmaan partureiden” suuren määrän ja heidän tiukan muutosvastarintansa vuoksi.

 

Suomalaisiin luonteenpiirteisiin kuuluu oman edun tavoittelu, usein keinoja kaihtamatta ja laista piittaamatta. Tätä poliittiset puolueet ovat käyttäneet hyväksi, äänien saamiseksi on erilaisille ryhmille tarjottu etuja, jotka joissakin tapauksissa ovat kumuloituneet ja nostaneet ao. ryhmän edut taivaisiin. Eduista osalliseksi päässeet kansalaiset asettavat selkeästi oman etunsa kansakunnan edun edelle ja muodostavat isänmaan parturien armeijan.”

 

(Suomen Ateenan suurlähetystön raportti Suomen ulkoministeriölle 26.1.2011 vaihtamalla Kreikan tilalle  Suomi ja vuoden 2011 tilalle 2016)

 

En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Suomen suurlähetystön vuoden 2011 arvio Kreikan tulevaisuudesta kuulostaa maan nimen ja vuosiluvun muuttaen jotenkin kovin tutulta. Jotain kuitenkin puuttuu. Tekstissä ei mainita ammattiyhdistyksiä, jotka ovat tämän isänmaan parturiporukan kovinta, omapäisintä ja vastuuttominta kärkeä.

 

Kuullessani Postin työtaistelusta ja AKT:n päätöksestä mielessäni kamppaili kaksi ajatusmallia: Miksi paperiteollisuudessa ei enää lakkoilla? Siksi, että meillä ei enää ole paperiteollisuudesta kuin rippeet. Tuotanto on ajettu alas tai siirretty ulkomaille. Jos ja kun sama kohtalo osuu nyt työtaisteluilla uhoavien ja lakkoja järjestävien kohdalle, porukka vain saa, mitä ansaitsee. Lakkoilevan Postin tilalle ollaan jo postimyyntiyhtiöissä, lehtitaloissa ja muissa jakelun yllättävästä päättymisestä kärsivien keskuudessa kehittämässä muita vaihtoehtoja.

 

Jos ammattiyhdistykset sopuleineen haluavat lyödä päänsä seinään ja ulkoistaa itsensä työmarkkinoilta, niin se on toki heidän demokraattinen oikeutensa. He varmastikin ovat asiasta suorastaan ylpeitä. Niinpä sääli ja myötätunto olisivat heille lähes loukkaus. Siksi myötätuntoni onkin kaikkien muiden lakoista ja selkkauksista kärsivien ja niiden takia yhä syvempää talouskurimukseen joutuvien suomalaisten puolella.

 

En ymmärrä, että tässä maassa, jossa palkat ja elintaso on hankittu velkaantumisen avulla, löytyy ihmisiä, joille velan tekeminen ja yli varojen eläminen on saavutettu etu, johon ei saa koskea, vaikka sitten koko maan talous sortuisi.

 

------ 

Jos joku sanoo tekstiäni ylireagoinniksi ja kohtuuttomaksi, niin pyydän häntä antamaan tolkullisen selityksen sille, että Suomessa oli viime vuonna 143 lakkoa, Ruotsissa vain 5.

 



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin