Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Huomispäivään vangittuina

Kuva: Evergreen Learning Services

"Nykyhetken välttäminen on melkein sairaus meidän kulttuurissamme, ja meitä ehdollistetaan jatkuvasti uhraamaan nykyhetki tulevaisuudelle. Jos tämä asenne viedään loogiseen johtopäätökseen, niin silloin se ei edellytä vain nautinnoista ja iloista pidättäytymistä tällä hetkellä, vaan onnen väistämistä koko elämän ajan.

 

Kun tulevaisuus tulee, siitä tulee nykyhetki, ja se meidän on käytettävä valmistuaksemme tulevaisuuteen. Onni on jotakin, joka on huomispäivää varten, ja sen vuoksi me emme koskaan tavoita sitä.

Voit kokea nykyhetken, tuon aina kanssasi olevan katoavan ajan, täysipainoisesti ja voimakkaasti, jos annat itsesi antautua siihen. Ime itseesi jokainen hetki ja sulje pois menneisyys, joka on mennyt ja tulevaisuus, joka tulee ajallaan."

 

Edellä olevan lainauksen kirjoittanut amerikkalainen psykologian tohtori Wayne W. Dyer. Hän uskoo, että mihin tahansa ongelmaan, liittyypä se sitten terveyteen, raha-asioihin tai ihmissuhteisiin, on olemassa henkinen ratkaisu. Ja se on aina löydettävissä ihmisestä itsestäään, ei ulkopuolisista tekijöistä.  Hän kertoo tukeutuvansa ongelmanratkaisun periaatteissa joogi Patanjalin opetuksiin ja käytännön neuvoissa Fransiskus Assisilaisen rukoukseen.

 

Dyer ei usko persoonalliseen Jumalaan, jota me voisimme rukoilla. Sen sijaan hän uskoo ihmisen sisällä olevaan omaan henkiseen Voimaan. Oikein käytettynä se riittää tilanteessa kuin tilanteessa. Hänen ajattelunsa ja kirjansa, joita on käännetty myös suomeksi, ovat tässä kaukana siitä, mitä Raamattu meille opettaa.

 

Paavalin kehotus: Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvä." (1.Tes.5:21) on siis syytä ottaa jälleen käyttöön. Vaikka emme lähtisi seuraamaan Dyerin virvatulia ja joutuisi humanismin pohjattomalle suolle, niin jokaisen kannattaa pysähtyä miettimään omalta kohdaltaan Dyerin sitaatin sanomaa. Näin etenkin siksi, että myös Jeesus varoitteli meitä Vuorisaarnassa samasta väärästä elämänasenteesta. Hän ei halua meidän päätyvän sen enempää eilisen kuin huomispäivänkään vangeiksi. 

"Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?
Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.


Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.


Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?


Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." 

(Matteus 6:26-34)

Molemmissa ovat esillä samat arkiset ongelmat, mutta Dyer ja Jeesus kehottavat etsimään niihin apua ja ratkaisua aivan eri suunnista.

 

Jeesus ja vuorisaarna, Cosimo Rosselli, v.1481 





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin