Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Älä hukkaa saamaasi lastia matkalla

 Kaksi siipirataslaivaa lähti samaan aikaan Memphisistä mahtavaa Mississippi jokea alas kohti New Orleansia. Molempien laivojen miehistö tarkkailivat vierellään kulkevaa laivaa arvioiden, miten nopea se on. Pian kummankin laivan konehuoneessa alkoivat hiililapiot heilua tavallista kiivaammin. Kumpikin laiva yritti nostaa vauhtia edes sen verran, että jättäisi toisen taakseen.

 

Kävi niin kuin miesten jutuissa usein käy. Leikkimielellä alkanut pieni kisa muuttui totiseksi kilpailemiseksi. Paksu musta savu nousi molempien laivojen piipuista, kun höyrykoneista pyrittiin ottamaan kaikki teho irti.

 

Toinen laivoista alkoi jäädä. Hiilet olivat loppumassa. Kovan vauhdin pitäminen oli kuluttanut hiilivarastot, joilla normaalilla nopeudella olisi hyvin päässyt perille asti. Laivan miehistö ei halunnut antaa periksi. Eräs nokkela nuori pursimies otti laivan rahdin joukosta pari nyyttiä ja paiskasi ne uuniin. Kun miehet huomasivat, että ne paloivat yhtä hyvin kuin hiilet, he jatkoivat  lastin polttamista.

 

Pian laiva saavutti edelleen ehtineen kilpakumppannsa. Hetkeä myöhemmin se oli jo selvästi johdossa. Niinpä laiva ennätti perille New Orleansiin selvästi voittajana. Mutta sen lastiruuma oli tyhjä. Arvokas lasti, joka heidän oli pitänyt tuoda perille, oli poltettu laivojen välisen kilpailun voittamiseksi.  

 

Meistä jokainen on kuin siipirataslaiva. Me olemme saaneet äärettömän arvokkaan lastin toimitettavaksi perille asti. Jumala on antanut meidän hoiviimme lapset, puolison ja ystävät. Jonkun lastina on seurakunnan paimentamien. Jollain toisella lasti voi koostua pyhäkoululaisista, rukouspiiriin kokoontuvista tai käytännön apua tarvitsevista.

 

Meillä on taipumus toimia samalla tavalla kuin noiden kahden siipirataslaivan miehistöt. Me alamme vilkuilla sivulle ja vertailla omaa tekemistämme muiden suorituksiin. Pyrkiessämme olemaan muita parempia huomiomme harhautuu vääriin asioihin. Haltuumme saamamme äärettömän kallisarvoisen lastin sijasta me keskitymme omiin suorituksiimme. Meille nousee tärkeimmäksi olla nopeampia, tehokkaampia, mnestyneempiä, oikeaoppisempia ja arvostetumpi kuin muut.

 

Voi olla, että me itse pääsemme silläkin tavalla perille, mutta ilman haltuumme saamamme äärettömän kallista lasti.

 

Siltä, jolle on jotakin uskottu, vaaditaan, että hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi. (1.Kor.4:4)

----

Jos haluat lukea elämäsi eväiksi lisää tällaisia lyhyitä tarinoita ja kannanottoja, niin löydät niitä blogistani tämän linkin kautta goo.gl/SnEVdC   




Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin