Nyt sitten vaan odotetaan

Sanotaan, että odottavan aika on pitkä. Vuohen viiden kuukauden mittainen tiineysaika tuntuu tosi pitkältä ajanjaksolta. Koko ajan vain toivoo, että kaikki sujuisi hyvin ja kilit pysyisivät emon sisällä loppuun asti.

Viime keväänä Siirin ainoa kili syntyi keskosena ja kuoli päivän vanhana. Nyt on hauska miettiä, onko siellä valmistumassa yksi kili vai kaksoset? Ovatko ne harmaita, kuten Siiri vai valkoisia kuten Lahja? Sekin on mahdollista, että joku kileistä olisi perinyt Antero pukin mustan värityksen.

Nämä pikkukilit tulevat olemaan puoliorpoja, sillä Antero-pukki joutui lähtemään pitkälle matkalle. Antero oli meillä kaksi ja puoli kuukautta. Alkuun oli ollut tarkoitus, että se asustelisi kesäkanalassa mutta ei se halunnut siellä yksin olla. Niin se pääsi Lahjan kanssa samaan karsinaan. Yhteiselo meni hyvin niin kauan, kun Antero oli pieni poikanen ja suostui asustelemaan pahvilaatikossa. Se kuitenkin kasvoi isoksi pukiksi ja halusi Lahjan mielestä liian paljon leikkiä poikien leikkejä.

Välillä se piti laittaa ulos juoksentelemaan ja siellä se treenasi voimiaan puskemalla kaikenlaisia laatikoita ja pärekoppia nurin. Kun paineet oli näin purettu, sujui taas yhteiselo sopuisasti Lahjan karsinassa. Vääjäämättä kuitenkin koitti päivä, jolloin Anteron työsopimus loppui. Sama auto, joka toi sen meille, haki sen pois. Samalla kyydillä lähti kolme ylimääräistä kukkoa. Niillä kaikilla oli ollut hieno elämä ja hyvät päivät lukuun ottamatta tuota yhtä ainoaa huonoa päivää.

Lypsykutuilla täytyy olla lepokausi ennen kilien syntymää ja uuden lypsykauden alkua. Kirjoissa suositellaan, että kaksi kuukautta pitäisi olla lypsämättä eli kuttu on ummessa. Kyselin täällä maalla entisiltä karjankasvattajilta, kuinka kuttu saadaan umpeen, kun maitoa aina tuntuu riittävän. "Lypsä sillai hulttiomasti", oli neuvo.

Ulla-Maija Aaltosen vanhassa kuttukirjassa neuvottiin harventamaan lypsykertoja ja vähentämään ruokintaa. Lypsin ensin vain aamulla ja sitten joka toinen päivä ja sain Siirin lopettamaan maidontuotannon. Paljon suunniteltua enemmän siihen kului aikaa. Lahja tuntui ymmärtävän idean paljon nopeammin, eikä sen umpeenjättämisessä mennyt kovinkaan pitkä aika.

Nyt meillä on maitotalous vanhan 11v Lumikin varassa. Lypsän sen aamuisin ja saan maitoa 6 dl. Välillä se nostaa takajalkaa siihen malliin, kuin haluaisi sillä kertoa, ettei lypsyhomma miellytä. Puhun sille aina kauniisti ja vakavasti, miten se on meidän ainoa lypsävä ja tärkeä pikku lehmä. Nyt viime aikoina on herännyt epäilys, olisiko pikku Antero tehnyt temput myös Lumikin kanssa. Lumikilla on kyllä luonnostaan melkoisen iso mahan möllykkä, joten ainoastaan aika selvittää, onko siellä muutakin kuin papanoita.