Olipa kerran kolme kukkoa

KAIJA: Kesä on kulunut nopeasti. Kesän alussa kuoriutuneet viisi poikasta muuttuivat nopeasti untuvikoista kananuorikoiksi ja kukkonuorukaisiksi. Sitten tapahtui se, mikä on välttämätöntä kotieläinten elämässä. Reijo oli jo etukäteen surrut komean pikkukukko Ruusu- Ritarin kohtaloa. Ei pitäisi antaa kukoille nimiä, eikä syöttää niitä kädestä.

Kaksi mustaa kananuorikkoa pitävät nyt tiiviisti yhtä. Ne ovat äitinsä Kauniin Veeran näköisiä. Toisella Hellevi nimisellä on kaulan ympärillä ruskea kranssi. Toinen kana, Santra on kokonaan musta väriltään.

Seuraavassa ikäluokassa, joka on kolme viikkoa nuorempi, on vain yksi kana. Sen nimi on Ruusu, Ruusu- Ritarin muistoksi. Yksi kukko saa jäädä vartioimaan näitä nuorempia kanoja. Kukko on harmaan ja mustan raitainen, Annin antama nimi sille on Falco Tobias. Kaksi muuta kukkopoikaa ovat vailla nimeä ja tulevaisuutta. Nyt ne kaikki kolme saavat vielä kiekua ja kasvaa. Samassa porukassa elää myös Pikku Kanasen lauma. Onneksi niistä neljästä ei kukaan ole kukkonen.

Ulla-kana elää edelleen yksin tarhan ulkopuolella ja käy välillä sisällä kanalarakennuksessa. Se menee sinne sadetta pakoon ja turvaan, jos joku alkaa pelottaa. Tänään menin Ullan perässä sisään ja kyykistyin juttelemaan sille. Se olisi mennyt mieluummin ulos kuin seurustellut kanssani. Se ei kuitenkaan vain uskaltanut mennä ohitseni. Se käveli ympäriinsä ja katseli ja arvioi tilannetta. Sitten se hyppäsi ylös orrelleen ja lensi ulos ylitseni. Se oli hienosti ratkaistu pulmatilanne. Varsinkin kun sillä on todella pieni pää.

Iltojen pimennyttyä on tehty hämärähommia. Yhtenä iltana nappasin orrelta ruskeat kanat vuoron perään ja rasvasin niitten koivet kalkkijalkapunkin karkotusaineella. Punkki kaivaa itsensä kanan jalan suomujen alle ja on varmaan aika inha otus. Pieni ötökkä, mutta nyt tukehtumassa yrttirasvan alle. Seuraavana iltana Aleksanteri Tupp sai saman käsittelyn. Se on niin suurikokoinen sälli, että tarvitsin siihen Reijon avuksi. Ihan iisisti se oli kainalossa ja antoi rasvata sääret ja varpaat. Ehkä ne nyt ovat paremmalla tuulella kun ei ole vilskettä varpaitten välissä.