Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Munat pois!

Kaija: Kanat olivat ulkoilleet vapaana aamupäivän ja menneet itsekseen sisälle tarhaan päivälevolle. Sanoin Reijolle, että laita veräjät kiinni niin pysyvät siellä sen aikaa, kun käymme itsekin sisällä syömässä. Reijo laski, että kaikki ovat tallessa. Kultakana ja kaksoset, Tiltu ja viitoset, mustat kolmoset, Veera, Manta, Ruustinna, Vermutti ja Mutti, yksi vaalea ja toinen vaalea on pesässä. 

 

- Näpit irti munista, varoittelee pesässään hautova Marian-neito.Sanoin, että se kävelevä vaalea on Voivoi-kana. (Kerran muistin, että yhdeltä puuttuu vielä nimi, johon Reijo sanoi " voivoi." Siitä lähtien se on ollut Voivoi-kana.) Mutta se, joka on pesässä, on Maarian-neito. Se on kaikkein vaalein, yksikseen kuljeskeleva ja määrätietoinen kana. Se on nyt ollut kolme päivää pesässä, kerroin Reijolle.

 

"Mitä, hautooko se? Munat pois!" totesi Reijo väittäen kanoja kertyvän liikaa.

 

Ei kai nyt sentään toiselta munia viedä? Runossakin kana kertoo kuinka kamalaa oli, kun lapset löysivät sen pesän. Vaikka se runossa osoittautui vain pahaksi uneksi, niin silti kana valittaa: "Rintani haikean haavan sai".

 

Noista ajoista on perhelainsäädäntö tiukentunut. Täytyy ottaa huomioon myös kukko Aleksanterin isän oikeudet.  Nyt kun Tiltun viitoset ovat 2 viikon vanhoja, se kulkee poikasineen toisten joukossa. Eilen näimme herkän hetken, kun kukko kävi niitten luona ja kauneimmalla kukon äänellä leperrellen esitteli poikasille ruokapaloja: "Näin iskä teistä huolehtii."

 

Pitää varmaan poistaa vanhat kanat, ne neljä, jotka tulivat viime keväänä. Ei ole ihan kevyt homma sekään. Sellaisesta voi tulla emännälle haikea haava.

 

Poikasiaan suojeleva Iitin Tiltu hurjana siivet levällään ja kaikki höyhenet pörhöllään.Ajattelen Veeraa, joka heti meille tullessaan karkasi ja aiheutti suuren ilon löytyessään kivien kolosta havukasan alta. Tai huonojalkaista Ruustinnaa, joka näyttää kävellessään hupsulta, aivan kuin sillä olisi pussihousut. Tai Tyrvään Mantaa, harmaata vaatimatonta kanaa, joka kantaa paikkakunnan nimeä. Puhumattakaan Iitin Tiltusta, viiden lapsen emosta, joka vaivojaan säästämättä vanhoilla päivillään hautoi poikueen, jossa kaikki viisi näyttävät olevan kanatipuja. Sellainen on erittäin harvinaista, yleensä puolet on kukkopoikia.

 

Eipä näitä ole paljoakaan, kun laskee hälmöläisten tapaan." Minä. yks, kaks, kolme."



Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

15.7.2015 klo 11:39:41
Voi voi kirjoittaa

Voi että pitää kanoja lopettaa. Mutta liika on aina liikaa. Muistan kuinka lapsuudessani kanoja loptettiin. Kaula poikki ja sitten ne vielä lensivät jonkin matkaa. Se oli aika karmeaa. Teillä on varmaan uudet metodit käytössä?



12.7.2015 klo 22:19:43
Riitta Kvist kirjoittaa

hei, oletteko koskaan ajatelleet koota näitä tiputekstejä ihan julkaistavaksi asti? Niistä saisi aineistoa vaikka mihin!
Kirjoitustyyli ja sisältö on sellaista, ettei näitä kyllästy lukemaan!
SIU terveisin
Riitta



12.7.2015 klo 20:59:19
Saara Kettunen kirjoittaa

Löysin sattumalta tänne sivulle ja nauroin makeasti tätä kirjoitusta. Aion käydä vastakin lukemassa. Mukavasti kerrottu ja sopii nykypäivään. On kohta levolle menon aika, joten toiste sitten luen ja kommentoin. Vastaavanlaista olen suunnittelemassa. Aineistoa on paljon. kun olen ollut mm. Laitilan Sanomissa kolumnistina. Koetan saada kirjoitukseni esille tuolta leikekirjojen laatikoista. Tarkoitus on saada jutut jakoon. Samoin laulut, runot, kuvat yms. Aloittelua tämä on mummille x 10 - mutta haasteellista, kuten SILTA-kirjakin oli. Kotisivut tulossa ja auki jo os. www.lainaloota.fi





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin