Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Iitin Tiltu ja Tyrvään Manta

KAIJA: Maatiaiskanat ovat mukavia myös siksi, että ne ovat niin monen värisiä ja toisistaan erottuvia. Kukko Aleksanteri Tupp on vaaleasävyinen, kultaisen hartiasulat ja musta pyrstö. Kaunis Veera on kokonaan musta, mutta mustassa höyhenpuvussa heijastelee myös tummaa vihreää. Yksi kanoista on kukon kanssa saman sävyinen harmaan ja vaaleanruskean sekoitus. Minusta se näytti selvästi Mantalta , joten se sai nimekseen Tyrvään Manta.

 

Kesäpaikkakuntamme oli ennen suurta hullutusta, jolloin kaikki kunnat ja kylät muuttuivat yhdeksi Sastamalaksi, nimeltään Tyrvää. Se on myös merkitty syntymäpaikkakunnakseni.

 

Tyrvään MantaTyrvään Manta oli kuulu kansanparantaja, jolla oli asiakkaita ympäri Suomen. Hän valmisti apteekin aineista rohtoja, jotka auttoivat kaikkiin vaivoihin. Jopa Reijon isoäidin papereista löytyi kirje, jossa hän kertoo tilanneensa Tyrvään Mantalta voiteita. Tyrvään Mantan oikea nimi oli Amanda Jokinen ja hän eli v.1853-1922.

 

Iitin TiltuKoska maatiaiskanojemme alkuperä on Iitissä, oli ihan pakko antaa yhdelle nimeksi Iitin Tiltu. Tiltu on tullut tutuksi Hiski Salomaan laulusta. Tiltulla on myös oikea esikuva ja Iitin kunnan tiedotussivulla kerrotaankin, että Iitissä on ollut ainakin kolme komeaa hyväryhtistä, vilkasveristä ja iloluontoista naista joihin laulun teksti sopisi.  Ensimmäinen Tiltu eli 1860-luvun lopulla Pietarin radan rakentamisen aikoihin.

 

Toinen ruskea kana sai nimekseen Ruustinna, koska sillä ruskean päävärin lisäksi oli päästä alas hartioille ulottuva musta väritys, jonka arvelin mustaksi kirkkohuiviksi.

 

Meille tulleet kanat olivat tottuneet elämään isommassa laumassa, jossa oli oma arvojärjestys. Uudessa pienessä laumassa kukko Aleksanterin johdossa jouduttiin käymään monenlaista palaveria, nokkaakin apuna käyttäen, että saatiin selville nukkumisjärjestys orsilla. Välillä meno näytti niin hurjalta, että ajattelin jo, pitääkö niille ommella pienet kypärät?

 

Yhtenä iltana kukko hermostui täysin ja paiskasi kaikki eukot takaisin lattialle ja lensi itsekin siinä hässäkässä alas. Sitten otettiin homma uusiksi ja jonkinlainen järjestys löytyi. Nyt on kaksi viikkoa harjoittelua takana ja orsille on muodostunut vakiopaikat.

 

Reunimmaisena on Ruustinna, sitten kukko, sen vieressä Tyrvään Manta ja Mantan vieressä Kaunis Veera. Alemmalla orrella kukon alapuolella on Iitin Tiltu.

 

Eräänä iltana kuitenkin Kaunis Veera alkoi nokkia Mantaa, joka sujahti suojaan kukon alle ja tuli sitten kukon jalkojen välistä esiin. Se oli huvittavan näköistä, kun kukolla oli kaksi päätä. Kanat komentavat toisiaan nokkaisemalla toista päähän. Auts!  Se sattuu!

 

-------------- 

 

Tyrvään Mantaan eli Amanda Jokiseen pääset tutustumaan tämän linkin kautta

 

Hiski Salomaan Iitin Tiltu on kuunneltavissa:

 

 

------------

Kommentoi tätä kirjoitusta

Kommentit

1.6.2014 klo 14:14:35
Senja kirjoittaa

Hei Kaija!

Ihanaa että olet saanut unelmasi toteutumaan! On todella luettavissa, että unelmat kantavat mukanaan aina lisää haasteita ja konkreettisia asioita joita oppia ihmettelemällä ja havainnoimalla.. Mutta unelmat tuovat mukanansa myös haasteita ja paljon vastuuta. Se varmasti kasvattaa rakkaudessa.
Minäkin olen nyt saanut yhden unelmani toteutettua, mutta se on vasta alkua, näin uskon ja toivon!
Ripustan ensiviikolla näyttelyn Hatanpään Arboretumin lähelle, Vaskikoti - palvelukeskuksen galleriatiloihin, näyttely on siellä sitten heinäkuun loppuun asti, tervetuloa!!!
Ihanaa, antoisaa ja siunattua kesää!
On ollut ilo tutustua, toivottavasti tapaamme taas pian!





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin