Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Anttikaroliinat kuoriutuivat

KAIJA: Helluntailauantaina tuli täyteen haudonnan 21 päivää. Aamulla hautomakoneessa oli valmiina yksi hyvin tumma tipu, joka harjoitteli kovin innokkaasti ja urhoollisesti kävelyä munatoveriensa päällä. Monessa munassa näkyi pieni kolo, joissakin pilkisti nokka ja kuului piipitystä.

 

Uutta tipua kuvattiin kuin vastasyntynyttä kuuluukin. Ihmeteltiin, miten tipu saattoi mahtua olemaan munan sisällä.

 

Kukko vai kana? Suloinen ja hellyttävä joka tapauksessa!Seuraavan tipun kuoriutumista asetuin odottelemaan kamera valmiina, koska halusi nähdä ja ikuistaa kuinka tipu murtautuu esiin kuorestaan.

 

Anttikaroliiinat, joista neljä on Kauniin Veeran ja yksi jonkun muun kanamme lapsukainen.Pari tuntia myöhemmin pääsi kolmonen maailmaa ihmettelemään ja iltapäivällä syntyivät vaaleanruskea nelonen ja viitonen, joka myös oli hyvin tumma kuten aikaisemmat sisaruksensa.

 

Kaksi munaa jäi varmuuden vuoksi vielä hautomakoneeseen

 

Kaksi munaa oli ihan ehjinä. Niissä ei ollut ilmeisestikään asukasta ulos pyrkimässä. Ne jätettiin silti varmuuden vuoksi vielä ainakin vuorokaudeksi hautomakoneeseen.

 

Viimeiset hetket hautomakoneen sisällä. Kun höyhenet ehtivät kuiviksi, edessä on siirto poikaslaatikkoon.Kolmannessa munassa oli aamusta asti ollut pieni kolo, josta näkyi hengittävä tipun nokka. Olimme kovasti odottaneet siitä kuoriutuvan sarjan kakkosen, mutta tilanne ei muuttunut, vaikka tunnit kuluivat. 

 

Oliko kuori liian paksu vai tipu liian heikko?

 

Aukko ei paljon kasvanut päivän mittaan, eikä tipu yrittänytkään nokkia sitä suuremmaksi. Ryhdyin siis kätilöksi ilman pienintäkään koulutusta. Munan kuori oli tavattoman kova kun kuorin rääpäleen esiin. Se oli ihan ehjän oloinen ja isokokoinen märkä tipu. Hetken se makasi hiljaa ja sitten sananmukaisesti oikaisi koipensa. Joku meni vikaan, ehkä toimin väärin tai sitten olisi pitänyt pelastaa se aikaisemmin.

 

Yksi ei jaksanut kaivaa itseään esille......joten yritin auttaa sen ulos uskomattoman ahtaasta olinpaikastaan...... ja aluksi kaikki näyttikin sujuvan hyvin, mutta silti poikanen menehtyi.Aleksanteri ei oikein tajunnut tulleensa isäksi. Se oli ennemminkin huolissaan metelistä, kun kanalan räystääseen asennettiin vesikourua. Remontin takia kukko ja kanat joutuivat olemaan sisätiloissa suuren osan tästä merkittävästä päivästä.

 

Epäilyjä äidistä mutta epävarmuutta isyydestä

 

Munankuorista saattoi päätellä, että neljä tipua ovat Kauniin Veeran lapsia. Kauniilla Veeralla on maitokahvin väriset munat. Vaaleampi tipu lienee jonkun muun jälkikasvua. Aleksanterin isyydestäkään ei voi olla ihan satavarma, sillä kukon vaikutus kestää tietojeni mukaan viisi viikkoa, joten isä saattaa olla se Orimattilan toinen kukko. Mutta tätä emme kerro Aleksanterille.

 

Kaksinkertaistuiko kanojemme määrä vai onko meillä nyt viisi kertaa enemmän kukkoja?

 

Huomenna Helluntaina pidämme kääretorttukekkerit uusien tipujen kunniaksi. Muutama viikko varmaankin tarvitaan, ennen kuin saamme tietää onko kukkomäärämme viisinkertaistunut vai kanojen luku tuplaantunut. Siihen asti niitten kaikkien nimi saa olla Anttikaroliina.





© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin