Tästä voit helposti tulostaa luentomateriaalin
------------------------------
Pasi Turunen:
”Jumalan kalliit lupaukset ovat oikeita ’kultareunaisia’ arvopapereita. Jumalan lupaukset ovat uskovan kallein aarre ja heidän arvokkain henkilökohtainen omaisuutensa.” (Bertel Törmävaara, 1954)
Kolme vaihtoehtoa:
· Raamattu on Jumalan sanaa
· Raamatussa on Jumalan sanaa
· Raamattu on ihmisen sanaa Jumalasta
Jumala voi ilmoittaa itsensä ihmissanoin:
”Jumala loi ihmisen omaksi rationaaliseksi kuvakseen ja varusti hänet puhekyvyllä. Näin ollen kielen tarkoitus, itse asiassa sen ensisijainen tarkoitus on että totuus voidaan ilmoittaa ihmiselle ja että ihminen voi rukoilla Jumalaa.” (Gordon C. Clark)
· ”Pyhitä heidät totuudessa. Sinun sanasi on totuus” (Joh. 17:17)
· ”Raamattu ei voi raueta tyhjiin” (Joh. 10:34-36)
· Profeetalliset kirjoitukset syntyneet Pyhän Hengen vaikutuksesta (2 Pt. 1:20-21)
· ”Kirjoitettu on…”
· Pyhä Henki johtaa apostolit kaikkeen totuuteen ja muistuttaa Jeesuksen sanoista (Joh. 14:26; 16:12-15)
· ”Joka kuulee teitä kuulaa minua, ja joka hylkää teidät hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt” (Luuk 10:16)
· Paavalin kirjeet luonteeltaan Pyhiä kirjoituksia (2 Pt. 3:14-16)
— Jeesus luotti täysin VT:n kirjoituksiin Jumalan sanan ja antoi oman arvovaltansa sekä Pyhän Hengen arvovallan apostoliselle sanalle Hänestä (UT:n kirjoitukset)!
”Inspiraatio liittyy Raamatun arvovallan alkuperään, kun taas virheettömyys kuvaa Raamatun luonnetta” (Kevin Vanhoozer)
· Kaikki Raamatun kirjoitukset ovat kauttaaltaa Jumalan Hengen inspiroimia eli henkäyttämiä (pasa grafee theopneustos) 2 Tim. 3:16
· Paavali sanoi opettavansa ”Hengen opettamin sanoin” (1 Kor. 2:9-13 [vrt. Joh. 14:26; 16:12-15]) ja että Messias itse puhuu hänessä (2 Kor. 13:3). Siksi se mitä hän kirjoittaa on ”Herran käsky”, niin että joka ei sitä tunnusta, sitä ei Jumala tunnusta (1 Kor. 14:37-38, kr-92)
· Pyhän Hengen inspiraatio à Apt. 1:6; 4:25
· Ei mekaanista sanelua tai automaattikirjoitusta
· Yhtä aikaa jumalallinen ja inhimillinen (vrt. Kristuksen kaksi luontoa).
· Jumala on erityisellä tavalla ohjannut ja valvonut kirjoittajien persoonallista kirjoitustyötä ja kirjoitusten toimitusta sekä koontityötä.
”Usko Raamatun ehdottomaan luotettavuuteen perustuu tietynlaiseen käsitykseen Jumalan olemuksesta ja luonteesta … Kaikkitietävän Jumalan sana on kokonansa tosi, koska Jumala ei voi erehtyä, valehdella tai johtaa harhaan.” (Tapio Puolimatka)
”Raamatun virheettömyys tarkoittaa, että Raamattu, sen alkuperäisissä käsikirjoituksissa, ja tulkittuna [kirjoittajan / kirjoittajien] tarkoittamassa merkityksessä, puhuu totta kaikessa, mitä se vakuuttaa.” (Kevin Vanhoozer)
”Lukutapojen erot ovat enimmäkseen erittäin pieniä. Tutkijat ovat päässeet varsin suureen yksimielisyyteen Uuden testamentin alkuperäisestä lukutavasta, joskin yksityiskohdissa erilaiset tulkinnat ovat mahdollisia. Tekstikriittisillä ratkaisuilla ei ole merkitystä minkään teologisen opin tulkinnan kannalta” (Kuula-Nissinen-Riekkinen: Johdatus Raamattuun, Kirjapaja 2003)
”Epävarmuus koskee korkeintaan 1 % UT:n tekstistä – alle 1400 sanaa. Kaikissa noissa kohdin oikea teksti on kuitenkin löydettävissä jossakin käsikirjoituksissa.” (Daniel B. Wallace, Center for the Study of New Testament Manuscripts)
”On perusteltua sanoa, että Raamatun jakeet, luvut ja kirjat [VT:n osalta] olisivat suurelta osin samanlaiset ja jättäisivät lukijaansa saman vaikutuksen, vaikka omaksuttaisiin kaikki mahdolliset vaihtoehtoiset lukutavat niiden tilalle, jotka nyt toimivat käytössä olevien käännösten pohjana” (Douglas Stuart, Gordon-Conwell Theologial Seminary)
”Kristitty voi ottaa koko Raamatun käteensä ja ilman pelkoa tai epäilystä sanoa pitelevänsä siinä Jumalan tosi sanaa, joka vuosisatojen halki on välitetty meille olennaisilta osin muuttumattomana sukupolvelta toiselle.” (Sir Fredrick Kenyon)
”Pyhä Raamattu, joka on Jumalan oma sana, Pyhän Hengen ennalta tätä tarkoitusta varten varustamien ja Hänen ylivalvomiensa ihmisten kirjoittama, on erehtymätön jumalallinen auktoriteetti kaikissa asioissa mitä se käsittelee; se tulee uskoa Jumalan opetuksena kaikessa mitä se vakuuttaa; sitä tulee totella Jumalan käskynä kaikessa mitä se edellyttää; se tulee ottaa vastaan Jumalan sitoumuksena kaikessa minkä se lupaa.” (Chicagon julkilausuma Raamatun virheettömyydestä, 1978, Lyhyt julkilausuma, kohta 2)
”Nykyisen ja menneen ajan teologisen tutkimuksen ero ei ole siinä, että olisi löydetty joitakin uusia ristiriitoja evankeliumien välillä ja sisällä. Kriittisen tutkimuksen asenne sen sijaan on muuttunut. Radikaalitutkijat pitävät tätä nykyä pelkkää yritystä harmonisoida näennäisesti ristiriitaisia Uuden testamentin tekstejä kyseenalaisena ja epäillyttävänä puuhasteluna.” (Paul Rhodes Eddy ja Gregory Boyd)
Vakuuttaessamme, että Raamatun arvovaltaan kuuluu, että se on kokonansa totta, me tiedostamme edustavamme näkemystä, jota Kristus sekä Hänen apostolinsa ja koko Raamattu sekä kristillisen historian valtavirtaus sen ensimmäisistä ajoista aivan viime aikoihin saakka, ovat edustaneet. … mikäli lakataan pitämästä kiinni siitä, että Raamattu, jonka arvovallan tunnustamme uskovamme, on kokonansa totuus, tuloksena on suuri ja vakava hämmennys… Raamattu tulee tunnustaa Jumalan sanaksi, koska sen alkuperä on jumalallinen. (Chicagon julkilausuma Raamatun virheettömyydestä, 1978)