Reijo Telaranta: Pahuuden ja kärsimyksen ongelma

Tiistaina 12.3.2013 Tiekartta-illassa pohdittiin pahuuden ja kärsimyksen ongelmaa. Miksi Jumala, jos hän on kaikkivaltias ja hyvä, sallii pahuuden ja kärsimyksen? MIten pahuus ja kärsimys ovat pikemminkin todistamassa Jumalan olemassaolon puolesta kuin sitä kyseenalaistamasta?

Opetuksen aiheesta piti Reijo Telaran

ta, ruohonjuuritason omat kipeät kokemuksensa kärsimyksestä kertoi Arja Jakoaho-Hyyryläinen. Tilaisuuden juonsi Timo Léhtikari ja yhteislaulut johti Tapani Talikainen.

--------------------------------------------

------------------ Luentomoniste --------------

Missio Järvenpää

Tiekartta-ilta 12.3.2013

Reijo Telaranta

Kärsimyksen ongelma

"Miksi hyvä Jumala (jos hän on olemassa) sallii kärsimyksen?"

Kärsimyksen ja pahuuden ongelma

Lähtökohtana kolme väitettä: 1. Jumala on kaikkivaltias, 2. Jumala on hyvä, 3. Paha on olemassa.

Ateisti:

• Kaikki kolme eivät voi olla samaan aikaan totta. Niinpä Jumalaa ei voi olla olemassa.
• Siksi kaikki perustuu evoluutioon ja luonnonlakeihin, joten me elämme ”normaalissa” maailmassa
• Siksi ei voi olla olemassa mitään jumalallista ja absoluuttista hyvän ja pahan määrittävää normia.

Ateistin yhteiskunnan normien perustana on tällöin joku seuraavista:

• Anarkia: jokainen saa tehdä mitä haluaa ja määritellä omat norminsa
• Demokratia: 51%  päättää, millaisten normien mukaan myös  49% pitää elää
• Valistuneet asiantuntijat päättävät normit humanismin pohjalta (suurimmalle joukolle suurin hyvä, älä vahingoita toista, toteuta muuten vapaasti itseäsi jne.)
• Diiktatuuri: yksi päättää normit ja miten kaikkien pitää elää

Ateisti Richard Dawkins:

”Loppujen lopuksi ei ole mitään hyvää, ei mitään pahaa, ei tarkoitusta, ei mitään paitsi sokean säälimätön välinpitämättömyys. DNA ei sen enempää tiedä kuin välitä. DNA vain on, ja me tanssimme sen musiikin tahdissa.”

Kärsimys ja pahuus ovat tavallisin syy kieltää Jumalan olemassaolo.

Kärsimyksen ongelma voi olla älyllinen tai tunneperäinen ongelma. Sen perusteella ihminen pyrkii joko kumoamaan tai hylkäämään kristinuskon. Yleisempiä ovat tunneperäiset syyt silloinkin, kun asianomainen yrittää perustella asiaa älyllisillä argumenteilla.

Kärsimyksen ja pahuuden ongelma eri uskonnoissa:

Itämaiset uskonnot ja panteismi:

1. Mitään normia ei ole.
2. Pahuus on ajatusvirhe.
3. Taistelulle ei ole perusteita. Niinpä hinduille, buddhalaisille ja taolaisille asia ei ole ongelma.

Islam:

1. Ei ole syntiinlankeemusta, josta olisi seuraamuksia,
2. Allahin kaikkivaltius merkitsee kaiken aiheuttamista,
3. Allahin olemus on tuntematon. ”Allah on kaikkien hyvien ja pahojen tekojen alkuunpanija, häntä eivät sido mitkään normit. Ateistien lause: ”Jos Jumala on olemassa, hän on saatana!” sopii tästä syystä erityisen hyvin islamiin.

Kristinusko:

1. Jumala on hyvä,
2. Jumala loi luomakunnan hyväksi,
3. Ensin osa enkeleistä ja sitten ihminen nousivat kapinaan ja synti kaikkine seurauksineen tuli maailmaan,
4. Me elämme langenneessa ja siksi ”epänormaalissa” maailmassa,
5. Jumala on pannut toimeen pelastussuunnitelman,
6. Pahuutta vastaan on taisteltava,
7. Toivoa on: edessä on tuomio ja uusi luomakunta

Kristinusko antaa vastauksen pahuuden ongelmaan mutta ei kärsimyksen ongelmaan.

- Job

- Kärsimystä käsittelevät Psalmit

- Myötäkärsiminen; Pitkäperjantai on monille lohduttavana vastauksena

Ajatusleikki: jos voisit ola päivän jumalana, niin mitä tekisit?

Jos voisit poistaa maailmasta pahan, niin mitä poistaisi ja kuinka täydellisesti? Sairaudet, kuoleman, katastrofit, onnettomuudet, ahneuden, ahdistuksen, masennuksen?… Mikä olisi hyvän ja pahan oikea, hyväksyttävä suhde 50% / 50% vai kenties 5% / 95%?

Tuloksena on umpikuja niin pahuuden rajaamisen kuin hyväksytyn määrän ilmaisemisenkin kohdalla.

Ihmisen vapaa tahto on tuottanut ja tuottaa kärsimystä. Väärillä valinnoilla on hintansa.

Evoluution maailmankuvassa ei ole hyvää eikä pahaa. Kristinuskon näkökulmasta voidaan sen sijaan puhua hyvästä ja pahasta. Niinpä pahuus ei kumoa Jumalan olemassaoloa, pikemminkin vahvistaa sen:

1. Jos on olemassa jotain pahaa, on oltava myös jotain hyvää,
2. Jos on olemassa jotain pahaa ja hyvää, on oltava olemassa normi, joka määrittää, mikä on mitäkin,
3. Jos on olemassa jokin normi, on oltava myös normin antaja,
4. Johtopäätös: jos puhumme hyvästä ja pahasta, meidän on edellytettävä Jumala. Pahuus ei ole jumalavastainen todiste, päinvastoin.

Kaksi tapaa selittää kärsimyksen ongelma:

1. Vapaan tahdon selitysmalli (synti ja ihmisen väärät valinnat aiheutttavat kärsimyksen
2. Kasvattavan kurituksen malli

Tulevatko sekä paha että hyvä Jumalalta?

”… minä, joka luon valon ja luon pimeyden ja tuotan yhtä lailla onnen ja onnettomuuden” Jes.45:7

”…tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta Herran sitä aiheuttamatta?” Aam.4:6

Molemmissa kohdissa on kyse rangaistuksesta Israelin kansan synneistä, ei Jumalan mielivaltaisesta pahuudesta.

Sekä pahan että kärsimyksen kohdalla on samoin: Ateistille kyse on mielivaltaisesta sattumasta ilman toivoa paremmasta. Kristitylle kumpikin pohjimmiltaan todistaa Jumalan olemassaolosta ja huolenpidosta.

Martti Luther:

”Meidän kristittyjen on tiedettävä, että elämme maailmassa ja Perkeleen valtakunnassa, jossa on tuhansia perkeleitä, ja että kaikki osaksemme tulevat pahuudet ja onnettomuudet ovat Perkeleen aikaansaannosta. Perkele on Jumalan luomistyön turmelija ja sekoittaja. Hän pyrkii parhaansa mukaan tekemään ihmiset sokeiksi ja kuuroiksi sekä edesauttamaan, että he katkaisivat jalkansa. Yksikään sairaus ei tule Jumalalta, joka on hyvä ja joka tekee hyvää kaikille, vaan Perkeleeltä.”

 

”Jumala ei lähetä maailmaan onnettomuutta tai pahoja asioita muuten kuin Perkeleen välityksellä, jolta kaikki surut, kurjuudet ja sairaudet tulevat. Se tarkoittaa, että koska on varmaa, että pahoja henkiä ja enkeleitä on olemassa, niin ei ole mikään ihme, että ne saavat aikaan pahaa, tuottavat ihmisille kaikkea vahingollista ja johtavat heitä moniin vaaroihin siinä määrin, kuin Jumala sen niille sallii. Se taas merkitsee, että Perkele on lähempänä kuin kristitty voi ajatella ja uskoa.”

Martti Luther selittäessään Pietarin Corneliuksen kodissa pitämää puhetta (Ap.t.10:38)

Ateistit:

”Jos Jumala on täydellisen rakastava, Hän pitäisi parempaa maailmaa, jossa ei ole kärsimystä.”

Tämä ei välttämättä ole totta. Jumalalla voi olla ylivoimaisia syitä kärsimisen sallimiseen. Mekin viemme esimerkiksi lapsen hammaslääkäriin, koska tiedämme kärsimyksestä seuraavan jotain paljon suurempaa hyvää.

Aikaan ja paikkaan sidotun ihmisen tieto, ymmärrys ja äly eivät riitä näkemään ”kokonaiskuvaa”, jonka Jumala näkee.

Esimerkkinä elämän monisäikeistä herkkyydestä kaaosteorian perhonen ja elokuvan Slinding Doors kaksoisjuoni yllättävine loppuineen

- Kaaosteoria ja perhonen: Laajat järjestelmät kuten esimerkiksi sää ja hyönteispopulaatiot ovat äärimmäisen herkkiä pienillekin häiriöille. Heinänkorrella siipiään Etelä-Amerikassa räpäyttävä perhonen voi laukaista liikkeelle hurrikaanin, joka iskee Afrikan rannikolle.

- Elokuvassa Sliding Doors nuori nainen (GwynethPaltrow) ryntää tungoksessa alas portaita ehtiäkseen metroon. Kun hän lähestyy junaa, elokuva jakautuu kahdeksi eri kertomukseksi siitä, millaiseksi hänen elämänsä voisi muodostua. Toisessa elämässä ovet sulkeutuvat aivan hänen nenänsä edestä. Toisessa hän ehtii junaan juuri ennen ovien sulkeutumista. Tämän näennäisen vähäpätöisen tapahtuman seurauksena hänen elämänsä kaksi polkua muotoutuvat hyvin erilaisiksi. Toisessa hän on valtavan menestynyt, vauras ja onnellinen. Toisessa hän kohtaa epäonnistumisia, kurjuutta ja onnettomuuksia. Ja kaikki on seurausta vain sekunnin murto-osan erosta asemalaiturilla! Johtuiko kaikki isästä, joka leikkiessään pienen tyttärensä kanssa, tukki hetkeksi portaat? Vai johtuiko kaikki siitä, että isä lähti sinä aamuna tavallista myöhemmin viemään tytärtään päivähoitoon? Vai johtuiko kaikki…

Salaisuudeksi jäävän kärsimyksen ymmärtäminen

Kärsimys on mielekkäämpää kristillisestä näkökulmasta. Jumalan ja kärsimyksen rinnakkainen olemassaolo ovat johdonmukaisia, eivät toisiaan pois sulkevia

1. Elämän tarkoitus ei ole onnellisuus vaan Jumalan tunteminen.

- Esimerkkeinä  seurakunnan ensimmäiset vuosisadat, Kiina ja kaikkien aikojen tehokkain ”evankelista” Mao Zedong

- Kiinan kulttuurivallankumouksessa tapettiin n. 20 miljoonaa kiinalaista. Kristittyjen vaino oli pahempi kuin missään koskaan aiemmin. Tuloksena olivat kiinalaisten johtamat seurakunnat, joiden kasvu on ollut ennätyksellisen nopeaa.

2. Ihmiskunta on kapinassa Jumalaa ja Hänen suunnitelmaansa vastaan

”Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa - olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen. --- Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.” (Room.1:24-25, 28)

3. Jumalan suunnitelma ei rajoitu tähän elämään vaan ulottuu kuoleman tuolle puolen, ikuiseen elämään

”Sen tähden me emme lannistu  ---  Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” (2.Kor.4:16-18)

4. Jumalan tunteminen on mittaamattoman hyvä ja tärkeä asia (Fil.3:8)

Maailmankaikkeuden kipein kysymys:

”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Matt.27:46

Kärsimyksen hyväksyminen osaksi elämää, myös kristityn elämää

Ihmisen suhtautuminen kärsimykseen, kipeisiin menetyksiin ja vakavaan sairastumiseen noudattelee usein tiettyä kaavaa. Eri vaiheet voivat kestää erilaisia aikoja, mutta tärkeää on päästä prosessissa  perille eli kohtaan viisi saakka.

1. Kieltäminen: En usko sitä. Minulle ei voi tapahtua tällaista

2. Viha: En ansaitse tätä, Jumala, tämä ei ole reilua.

3. Kaupankäynti: Jumala/lääkäri, jos parannat minut, teen puolestasi aivan mitä tahansa.

4. Masennus: Mitä väliä? Tilanteeni on toivoton.

5. Hyväksyminen: Minun täytyy päästä jaloilleni ja elää mahdollisimman täyttä elämää näiden rajoitusten mukaan.                               (Pete Greig, Jumala äänettömällä)

Hyväksyminen puhtaimmillaan:

”Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan vaan sinun. Mark.14:36

Mitä tehdä ja ajatella silloin, kun Jumala on äänettömällä?

”Uskon aurinkoon silloinkin kun se ei paista.

Uskon rakkauteen silloinkin kun olen yksin.

Uskon Jumalaan silloinkin kun Hän on hiljaa.”

Graffiti kellarin seinässä Kölnissä v. 1945

”Nautinnoissamme Jumala kuiskaa meille, omassatunnossamme Hän puhuu, mutta tuskissamme Hän huutaa; kärsimys on hänen huutotorvensa, jolla kuuro maailma herätetään.” C.S. Lewis

Lähteet:

William Lane Craig, Valveilla, Uskon puolustaminen, Uusi Tie, 2012

Pete Greig, Jumala äänettömällä, Päivä, 2010

Stefan Gustavsson, Mihin uskomme perustuu, Uusi Tie, 2007

Markku Ojanen, Ahdas ateismi, Perussanoma, 2011

Pasi Turunen, Uskon puolesta, Kuva ja Sana, 2011