Petri Välimäki: Armon, rakkauden ja lohdutuksen Jumala  

Tv7 kanavan ja Radio Dein ohjelmista tutuksi tullut rehtori, kirjailija ja pastori Petri Välimäki puhui Järvenpäässä Tiekartta-illassa Jumalan armosta, rakkaudesta ja lohdutuksesta. Ne tuovat synkimpienkin hetkien keskelle tulevaisuuden ja toivon. Oman elämänsä kriiseistä ja kipupisteistä hyvin avoimesti kertoen hän rohkaisi kuulijoita tarttumaan tähän varmaan ja lujaan ankkuriin, joka pitää pahimpienkin myrskyjen keskellä.

Väkevä todistus armon ja toivon voimasta

Puheessaan Petri Välimäki käsitteli illan teemaa armon, Jumalan rakkauden ja lohdutuksen sekä Jeesuksen antaman toivon kannalta. Vakuuttavana esimerkkinä siitä, miten tuo toivo on löydettävissä kaikkein synkimpinäkin hetkinä, jolloin kaikki toivo näyttää inhimillisesti katsoen menneen, hän kertoi oman elämänsä vaikeimmista ja täysin lohduttomilta tuntuneista vaiheista.

- Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja hengellinen kokonaisuus. Niinpä myös masentuneen ihmisen hoitamisessa tarvitaan kaikkia näitä lähestymistapoja. Ne eivät ole millään tavoin keskenään kilpailevia tai toisiaan pois sulkevia, Petri Välimäki totesi.

Jumalalla on monia tapoja auttaa ja eheyttää

Vasta silloin, kun Jumalan armo ja rakkaus sekä Jeesukseen liittyvä toivo ovat voineet  kirkastua hengellisestä näkökulmasta asiaa lähestyvälle, hänelle voi avautua täysin myös muiden lähestymistapojen merkitys ja tärkeys. Kyse ei ole kilpailusta vaan Jumalan tavasta toimia monin eri tavoin ja erilaisia kanavia käyttäen.

Erinomainen yhteenveto Jumalan agape-rakkaudesta

Tiekartta-iltaan osallistuneille jaetussa luentomonisteessa Petri Välimäki keskittyi Jumalan agape-rakkauteen, jolla on keskeinen merkitys puhuttaessa lohdutuksesta, toivosta ja masennuksesta toipumisesta.

Petri Välimäki puhui Tiekartta-illassa tiistaina 26.3. klo 18.30 Kristillisen koulun auditoriossa, Sibeliuksenväylä 54, Järvenpää. Ruohonjuuritason näkökulman illan teemaan toi Kaija Telaranta. Tilaisuuden juonsi Timo Lehtikari ja yhteislaulut johti Tapani Talikainen.

Kevätkauden viikoittaisten tiistai-iltojen aiheet, puhujat, vieraat ja Tiekartta löytyvät  Tiekartta, josta näet kevään reitin sekä vaaralliset harhapolut, on luentomonisteen jälkeen sivun alareunassa.

Tilaisuuden juontanut Timo Lehtikari haastatteli Petri Välimäkeä ennen puhetta kysellen mm. Iitissä toimivan Perheniemen evakelisen opiston toiminnasta ja kurssitarjonnasta. Tietoa opistosta ja sen rehtorista Petri Välimäestä läydät  

Petri Välimäen noin tunnin mittaisen puheen voit kuunella kokonaan sivun ylälaidassa olevalla soitimella. Agape-rakkauteen keskittyvän luentomonisteen voit lukea tästä. Halutessasi voit helposti tulostaa tekstin oheisesta pdf-tiedostosta.

------------------------------------- 

Missio Järvenpää

Tiekartta-ilta 26.3.2013

Petri Välimäki

Agape-rakkaus on Raamatun ydin

Jumala ei edellytä meidän rakastavan häntä ennen kuin hän rakastaa meitä. Hänen agape-rakkautensa on ehdotonta ja täydellistä. 

Jumala on rakkaus, ja hänen rakkautensa on agape-rakkautta. Raamattu paljastaa Jumalan syvimmän todellisuuden: ”Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. – – Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.” (1. Joh. 4:8,16)

Jos Raamattu sanoisi Jumalan olevan rakkaudellinen, adjektiivi kuvaisi vain Jumalan yhtä puolta tai ominaisuutta. Substantiivi rakkaus ilmaisee Jumalan koko olemuksen: hän on rakkaus, agape. Jumala ei tarvitse mitään muuta syytä rakastaa meitä kuin sen, että hän yksinkertaisesti on niin hyvä ja armollinen.

Agape-rakkaus ei

vaadi mitään

Agape-rakkaus on poikkeuksetta lähtöisin Jumalasta ja lahjaa Jeesuksessa. Raamattu sanoo (1. Joh. 4:10,19): ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. – – Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.” Jumala ei siis odota, että me ensin rakastaisimme häntä, vaan agape-rakkauden kulkusuunta on aina päinvastainen. Agape-rakkaus ei edellytä kohteeltaan, että hänen täytyisi jollain tavalla ansaita rakastetuksi tulemisensa.

Jumala rakastaa ihmistä itseään, ei hänen ansioitaan ja onnistumisiaan. Saamme hänen rakkautensa ja se pysyy meissä silkasta armosta. ”Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu. – – Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:4–5,8)

Jumalan rakkaus

koskee jokaista

Jumalan rakkaus koskee jokaista, joka vain tahtoo ottaa sen lahjana vastaan. Vastaanottaa voi esimerkiksi aivan yksinkertaisesti rukoilemalla Jeesusta omaan sydämeensä, Vapahtajakseen ja Herrakseen. Raamatun mukaan Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden (1. Tim. 2:4). Jumala on rakkaudessaan täydellisen anteeksiantava. Hän ei edes muista anteeksi antamiaan syntejä: ”Minä annan anteeksi heidän rikkomuksensa enkä enää milloinkaan muista heidän syntejään.” (Hepr. 8:12) Jokainen Jumalaan ja Jeesuksen täytettyyn työhön turvaava saa luottaa, että anteeksiantamus riittää hänellekin.

Mistä voimme tietää, että Jumala varmasti rakastaa meitä? Etsimme varmistusta asialle helposti toisilta ihmisiltä ja omista tunteistamme ja saavutuksistamme. Näistä ei kuitenkaan löydy mitään sellaista, joka voisi todella pysyvästi vakuuttaa meidät. Vain Raamattu voi vakuuttaa meidät Jumalan rakkaudesta, ja sen se myös tekee (1. Tim. 2:4, 2. Piet. 3:9). Jumalan rakkaus on täysin pysyvää ja vakaata. Jumalan mielialat eivät vaihtele: hänellä ei ole rakkaudessaan hyviä ja huonoja päiviä. Iankaikkisen ja muuttumattoman Jumalan lapsina meillä on myös pysyvä asema. Kun Jumala ottaa meidät lapsikseen, ei ole mitään luotua, joka voisi erottaa meidät hänen rakkaudestaan (Room. 8:38–39). Meidän tunteillammekaan ei ole sen asian suhteen mitään merkitystä, jos vain riipumme kiinni Jeesuksessa.

Jumalan rakkaus liittää meidät taivaan todellisuuteen. Se kuitenkin koskettaa syvästi koko ihmisyyttämme jo täällä maailmassa. Jumalan agape-rakkaus voi synnyttää meissäkin agape-rakkautta (1. Joh. 4:19).

Mitä on elämä armossa ja

vapaudessa – agapessa?

Raamattu vakuuttaa (Room. 8:38–39): ”Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Jos ottaisimme todesta tämän raamatunkohdan juuri sellaisena kuin se on, meidän ei ikinä tarvitsisi pelätä, että Jumala hylkää meidät. Raamattu sanoo myös (1. Joh. 4:17–18): ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.”

Meidän ei kuitenkaan tule ymmärtää tätä niin, että voimme tehdä vapaasti pahaa. Armo vapauttaa meidät tekemään hyvää. Roomalaiskirjeessä (6:14) sanotaan: ”Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.” Aito parannus on pohjimmiltaan armon seurausta.

Laki ei saa

tottelemaan Jumalaa

Usein luullaan, että lakihenkinen uhkailu saa ”lihan” eli ihmisen syntisen luonnon tottelemaan Jumalaa ja tekemään hyvää. Raamatussa kuitenkin opetetaan, että synnin ote irtoaa meistä nimenomaan siksi, ettemme elä lain vaan armon alla. Jeesuksessa ja Hänen armossaan on voima. Lain heikkous on siinä, että se kohdistuu vanhaan luontoomme, joka ei syntisyytensä vuoksi edes voi alistua Jumalan tahtoon. Se vain kapinoi ja vihaa. Vaikka kuinka tosissamme ja vilpittömästi yrittäisimme toteuttaa Jumalan lakia, emme kykene siihen. Lain alla ihminen ajautuu usein ahdistukseen ja pelkoon. Pahimmillaan hän alkaa inhota itseään. Toivottomuus synnyttää vihaa lähimmäisiä ja Jumalaa kohtaan.

Evankeliumissa on voima, jota laissa ei ole. Raamattu sanoo, että evankeliumi ja puhe rististä ovat Jumalan voima (Room. 1:16; 1. Kor. 1:18). Jumalan armo saa aikaan sen, että paljon anteeksi saanut myös rakastaa paljon (Luuk. 7:36–47). Jumala ei odota meidän ”lihaltamme” mitään, mutta Jeesus itse asuu sydämissämme uskon välityksellä. Hän parantaa, eheyttää ja osoittaa armoaan ja rakkauttaan meille monin tavoin. Näin meillä on kokonaan uusi motiivi rakastaa. Ihminen, jota on ensin rakastettu ja joka on hyväksytty ja armahdettu, tahtoo sydämestään itsekin rakastaa. ”Vanha Aatamimme” toki edelleen vetää meitä väärään suuntaan ja lankeamme vielä monta kertaa. Saamme kuitenkin yhä uudelleen jättää itsemme Jeesukselle ja uskoa, että saamme syntimme anteeksi Jeesuksen ristin tähden. Tätä on elämä agapessa.

Tämän sivun artikkelit perustuvat Petri Välimäen PowerPoint-esitykseen sekä Petri ja Marianne Välimäen kirjaan Agape. Kun rakkaus kestää (Päivä 2000).

---------------------