Pekka Heikkinen: Elämänkaaren kipupisteissä tarvitaan välittämistä ja lähimmäisenrakkautta 

"Kun elämä koettelee" oli teemana Tiekartta-illassa tiistaina 5.3.2013. Kuukauden ensimmäisessä illassa vietettiin juhlaa, jonka vieraina olivat apulaispoliisipäällikkö Pekka Heikkinen ja vanginvartija pastori Kari Muukka. Molempien virikepuheet koskettivat syvältä ja jättivät paikalla olleille paljon ajateltavaa.  

Apulaispoliisipäällikkö Pekka Heikkinen oli rakentanut virikepuheensa ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin. Hän kutsui eteen avustajikseen auditorioon saapuneita ihmisiä. Ensimmäinen sai kouraanbsa lapun, jossa luki SYNTYMÄ. Seuraavalle hänellä oli tarjolla lappu KUOLEMA. Näiden kahden ääripään väliin Heikkinen rakenteli yhä uusia lappuja jakaen lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja vanhuuden.

Vähitellen näiden elämän eri vaiheita kuvaavien lappujen oheen kertyi uusien ihmisten kantamina täsmentäviä sanoja kertomaan asioista, jotka liittyvät kuhunkin vaiheeseen. Yli kolme vuosikymmenenä poliisina työskennellyt Heikkinen konkretisoi esille nousseita kipupisteitä viittaamalla moniin viime aikoona julkisuudessa olleisiin rikoksiin. Erityisen

hätkähdyttäviä ovat olleet ne, joissa väkivallan ja jopa murhan kohteina ovat olleet lapset.

Kun ongelmat oli lopulta saatu kootuksi, edessä oli valtava määrä lappuja kantajineen. Oli aika siirtyä toisenlaisiin lappuihin, joilla Heikkinen kuvasi hoitavia ja korjaavia asioita. Välittäminen, lähimmäisenrakkaus ja myötäeläminen nousivat vahvasti esille. Jokainen ihminen voi olla mukana tukemassa niitä, joiden elämälle saamat huonot lähtökohdat ovat helposti viemässä syrjäytymiseen ja jopa äärimmäisiin rikoksiin.

Vanginvartija pastori Kari Muukka toi omassa virikepuheessaan illan teemaan Kun elämä koettelee, vahvan hengellisen näkökulman. Kaikki kuuntelivat hiljaisina, kun hän kertoi omasta työstään vanginvartijana ja vankien kanssa syntyneistä keskusteluista.

- Lapsille on luonnollista kapinoida ja koetella rajoja. Kun tällaista tapahtuu, me suhtaudumme siihen ymmärtäväisesti. Mutta, kun aikuinen ihminen, jolle kukaan ei ole koskaan asettanut rajoja eikä osoittanut rakkautta, alkaa koetella rajojaan, tulokset voivat olla kamalat sekä asianomaiselle itselleen että hänen kohtaamilleen ihmisille, Kari Muukka sanoi.

Monille vankila on ensimmäinen paikka, missä joku osoittaa tällaisille ihmisille välittämistä kuuntelemalla, keskustelemalla ja asettamalla rajoja. Joskus tällaiset tilanteet voivat johtaa siihen, että vanki huomaamattaan alkaa kutsua aikaansa ja väittämistään hänelle antavaa vartijaansa isäkseen.

Pekka Heikkisen ja Kari Muukan erinomaiset puheenvuorot voit kuunella visun yläreunassa olevalla soittimella.

Heikkisen tekstin pituus on noin 19 minuuttia, ja sitä kuunnellessa on hyvä samalla katsella "lappusulkeisista" otettuja kuvia. Kari Muukan puheenvuoron pituus on noin 20 minuuttia.

Klikkaamalla näet kuvat suurempina.

Erinomaisten virikepuheiden lisäksi Tiekartta-illan ohjelmassa oli kahvittelua, monenlaisia kakkuja, pientä purtavaa, musiikkia ja leppoisaa seurustelua. Tilaisuuden juonsi Kaija Telaranta. Musiikista vastasivat Mika Hirvi ja Kari Muukka.

Elämä ei ole reilua

- Elämä koettelee meitä monella tavoin jatkuvasti. Elämä ei ole reilua, elämä on epäreilua ja monesti vaikeaa, toteaa Kari Muukka Keski-Uusimaa lehden jukaisemassa ennakkojutussa. Kari Muukka on toiminut nuorisopastorina ja on tällä hetkellä vanginvartijana.

- Kaikille annetaan alussa erilaiset lähtökohdat, erilainen reitti ja erilaiset taidot elämää varten. Joillekin paremmat, toisille huonot ja eräille vieläkin huonommat lähtövarusteet. Kuitenkin elämä jatkuu ja on aina suuri lahja.

- Elämän eräs tehtävä on koetella. Niiden tehtävä, jotka ovat selviytyneet koetuksistaan, on auttaa toisia. Kaikesta voi selvitä ja koetut koetukset vahvistavat. Tarvitsemme toisia ihmisiä tukemaan ja vahvistamaan meitä, kenenkään ei ole tarkoitus selvitä elämästä yksin.

- Kuuntele, rohkaise, kysy avoimia kysymyksiä. Osoita välittämistä, anna hiukan aikaasi ja tarjoa apuasi. Kukaan ei ole antaessaan köyhäksi tullut! Kari Muukka tiivistää elämän koulusta kertyneen kokemuksensa.

Syrjäytymistä jo toisessa polvessa

Apulaispoliisipäällikkö Pekka Heikkiselle sanaleikki ”viran-omainen” on tullut vuosien varrella tutuksi. Monessa tapauksessa viranomainen on se ensimmäinen ”omainen”, joka ottaa yhteyttä ongelmiin suistuneeseen.

- Muiden viranomaisten lisääntynyt rooli sekä kolmas sektori ovat nykyään keventäneet ja vähentäneet poliisin roolia ensimmäisenä ja usein ainoana ”omaisena”, Pekka Heikkinen kertoo.

- Suurin muutos on tapahtunut perheyhteisöjen merkityksessä. Aiemmin ne olivat vahvasti mukana vaikeuksiin joutuneiden tukemisessa. Nyt perheiden merkitys ja rooli on monista syistä heikentynyt. On jopa olemassa  jo perheitä, joissa syrjäytymisestä on työttömyyden ja päihteiden takia tullut tavallaan perinnöllistä. Syrjäytyneitä, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, on kasvamassa  jo toisessa polvessa.

- Kun perheyhteisöt eivät enää jaksa pitää syrjäytymisvaarassa olevista huolta, yhteiskunnan rooli on lisääntynyt. Tästä huolimatta meillä on entistä enemmän oireilevaa nuorisoa.

Kysymykseen, mikä olisi se asia, jolla parhaiten voisimme taistella nykyistä kehitystä vastaan ja tukea yhteiskunnan marginaaliin luisumisvaarassa olevia nuoria, Pekka Heikkisellä on heti vastaus:

- Välittäminen. Toinen toisistamme välittäminen ja perheyhteisöjen tukeminen ei vain taloudellisin järjestelyin vaan paljon laajemmin ja syvemmin, Pekka Heikkinen sanoo.

Tiekartta-illoissa tehdään matkaa aikamme kiperiin kysymyksiin kompassina Raamattu ja opastajina puheet, puheenvuorot ja keskustelut. Kevätkauden Tiekartta-iltojen ohjelmat, teemat, puhujat sekä Tiekartta ja opetusmateriaalit löytyvät osoitteesta: www.missiojarvenpaa.fi.