MIKÄ ON AGAPE-ATERIA ja miten sitä nykyään vietetään?

KUVIA AGAPE-ATERIASTA löydät Arkissa 22.5.2011 järjestetystä tilaisuudesta tehdystä kuvakertomuksesta.

Sana agape tarkoittaa täydellistä rakkautta ilman itsekkäitä pyyteitä tai sivumerkityksiä. Koska ainoa täydellinen rakkaus voi olla Jumalan rakkaus, sanan voi kääntää jumalalliseksi rakkaudeksi.

Korintin seurakunnassa, jota Paavali joutui nuhtelemaan ankarasti, rakkauden aterian ydin ja syvällisin merkitys olivat unohtuneet. Rakkauden aterian päähenkilö Jeesus Kristus oli joutunut sivuun ja tilaisuuksista oli tullut pelkkiä juhlaillallisia, joissa varakkaat olivat etusijalla köyhien jäädessä nälkäisiksi. 1.Kor.11:17-22

Nykyisin vietettävillä agape-aterioilla, joihin osallistuu suuria määriä ihmisiä, noutopöydälle katetaan usein erilaisia hedelmiä, viinirypäleitä, leipää, keksejä, rusinoita, pähkinöitä ja muuta helposti sormin syötävää. Myös rypälemehua tai jotain muuta mehua on usein tarjolla.

Pienemmällä joukolla agape-ateriaa vietettäessä ja pöydän ääressä istuttaessa kattaus voi muistuttaa mitä tahansa kauniisti katetua illalispöytää erilaisine ruokalajeineen.

Agape-aterian vietossa raamatunteksteillä ja rukouksissa on tärkeä merkitys. Kyse ei ole mistä tahansa ruokailusta vaan ateriasta, jolla Jumalan rakkaus on Pyhän Hengen ja Jeesuksen Kristuksen kautta läsnä.  

AGAPE-ATERIAN TEKSTIT JA RUKOUKSET

AGAPE-ATERIAN VIETTO

Johdantosanat,

Johdantosanoissa kerrotaan agape-aterian taustaa ja merkitystä. Esille voidaan ottaa mm. seuraavia asioita:

• Kristillisten seurakuntien tuntomerkkeihin kuuluvat kaste ja ehtoollinen. Sen sijaan että ne yhdistäisivät, niistä on tullut kristittyjen kesken kiistojen aihe. Yhteys ei käytännössä toimi.
• Vaikka meillä ei vielä ole kaikille kristityille avointa ehtoollispöytää, niin meillä on mahdollisuus kokoontua yhteiselle rakkauden aterialle, agape-aterialle.
• Mikä on agape-ateria? Agape: = jumalallinen rakkaus, täydellisin rakkaus. Rakkaus, josta Paavali kirjoittaa 1.Kor.13. Rakkaus, josta pienoisevankeliumi Joh.3:16 kertoo.
• Agape-ateria: Raamattu kertoo, miten alkuseurakunta kokoontui kodeissa ja mursi yhdessä leipää riemullisin mielin (Ap.t.2:46). Perheen isä johti ateriaa teksteineen ja rukouksineen vastaavalla tavalla kuin juutalaisessa pääsiäisateriassa ja sapattiateriassa on aina ollut tapana. Vallitsi siis todellinen yleinen pappeus.
• Ehtoollisen eli eukaristian irrottaminen agape-ateriasta tapahtui toisen vuosisadan puolivälissä, kun seurakunnat kasvoivat ja tavanomaisen aterian järjestäminen isoille joukoille kävi vaikeaksi. Asiaan vaikutti myös pappisviran vakiintuminen. Kodeissa vietettyjä ja usein maallikkojen (perheenisien) johtamia ”leivän murtamisia” oli vaikea valvoa. Laitokseksi ja organisaatioksi kasvanut kirkko alkoi vieroksua ja torjua agape-aterioiden viettoa. Viimein agape-ateriat kiellettiin Konstantinopolin kolmannessa kirkolliskokouksessa v. 692.
• Agape-aterian varovainen paluu eli uudelleen käyttöön ottaminen tapahtui uskonpuhdistuksen yhteydessä etenkin reformoidun haaran toimesta. Sittemmin agape-atariaa on käytetty ekumeenisissa tilanteissa sekä kansainvälisissä kirkkojen edustajien tapaamisissa että joskus myös paikallisella tasolla. Messun tai ehtoollisen kaltaista vakiintunutta kaavaa tai muotoa aterialle ei ole. Viettämisen ulkonaiset muodot samoin kuin käytetyt tekstit vaihtelevat tilanteiden mukaan.
• Paluussa alkuseurakunnan esimerkin mukaisiin rakkauden aterioihin on vielä paljon matkaa. Onneksi Jeesus rukoilee tämänkin asian puolesta: ” että hänen omansa olisivat yhtä niin kuin hän on yhtä Isän kanssa” (Joh.17).
• Paavalin nuhteet Korintin seurakunnalle 1.Kor.11:17-22. Paavali-asiantuntijan Gordon : ”korinttilaisilla oli ateria, mutta he olivat hukanneet Kristuksen, kun taas meillä on Kristus, mutta olemme hukanneet aterian.”
• Nyt me olemme kokoontuneet löytääksemme uudelleen agape-aterian yhdessä ja yli kirkkokuntarajojen uudelleen. Me aloitamme aterian kolmella raamatuntekstillä, jonka jälkeen me siunaamme yhteisen pöytämme.

Raamatunteksti 1,

Ja kun päivä jo oli pitkälle kulunut, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen; laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itsellensä syötävää."

Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä." Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"

Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa."

Niin hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon. Ja he laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.

Ja hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi; myöskin ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. (Mark.6:35-42)

Raamatunteksti 2,

Ja monilla muillakin sanoilla Pietari vakaasti todisti; ja hän kehotti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."

Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta. Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi.

Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen. (Ap.t.2:40-47)

Raamatunteksti 3,

Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi.

Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa." Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa. Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.

Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään. Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"

Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssansa.  (Luuk.24:28-33)

Pöydän siunaaminen,

RUKOUS

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. (Ef.1:3)

Kiitetty olkoon Herramme, meidän Jumalamme, maailman kuningas, joka antaa maan tuottaa satoa. (Seder-aterian rukouksista)

Tämä leipä on, jonka me murramme, on yksi, mutta me kaikki tulemme siitä osallisiksi. Kiitos siitä, että samalla tavalla me saamme olla yhtä Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa. On vain yksi Paimen ja yksi lauma. Hänelle yksin kuuluu kiitos ja kunnia nyt, aina ja iankaikkisesti. 

Aamen.

 

Yhteyden ateria kaikille Jeesuksen kalliisti synneistä vapaiksi lunastamille on valmiina!

Matkalla yhteisiin Karitsan häihin Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus haluaa koota kaikki seuraajansa yhteiselle rakkauden aterialle!

 

Meidän Herramme ja Vapahtajamme sanoo tänään  sinulle ja minulle, meille kaikille: ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.” (Ilm.3:30)

LISÄÄ MIELENKIINTOISTA MATERIAALIA EHTOOLLISESTA JA AGAPE-ATERIASTA

Jos haluat perehtyä alkuseurakunnan ehtoollisen viettoon ja rakkaudenaterioihin laajemmin, niin hyvää materiaalia löytyy kautta.

Lainaan tähän ikään kuin maistiaisiksi muutaman kappaleen tuolta sivulta löytyvän mielenkiintoisen artikkelin lopusta:

Korintin perintö elää

Korinttilaisten käytös saattaa nykypäivän kristitystä tuntua pöyristyttävältä, mutta heidän perintönsä elää vahvana. Vielä tänäkin päivänä monessa kirkkokunnassa ollaan valmiita epäämään osallistuminen Herran aterialle eri tavalla ajattelevilta uskovilta.

 

Paavalin teologiassa ateriayhteys ei kuitenkaan ole ase, jolla pakotetaan eri tavalla ajattelevat ruotuun, vaan pöytä on Herran, joka antoi itsensä meidän puolestamme. Kaikki ne, jotka kuuluvat Kristukselle, kuuluvat samaan pöytään. Minkä Pyhä Henki on yhdistänyt yhdeksi ruumiiksi, sitä älköön ihminen erottako.

 

Kiitos Korintin lihallisten kristittyjen, tiedämme nykyään tämän ja paljon muutakin siitä, mitä Paavali toivoi seurakunnan kokoontumisissa tapahtuvan – ja mitä ei.

 

Herran ateria ennen ja nyt

 

Mitä yhteistä on kotona kerran viikossa uskovien ystävien kesken nautitulla iloisella, hyvällä aterialla (johon kuuluu tilkka viiniä) ja kerran kuussa isossa kirkkosalissa yhdessä kymmenien tai satojen muiden kanssa pastorilta vastaanotetulla ja kitalakeen tarttuneella öylätillä tai leivänmurusella, joka vakavissa tunnelmissa ja hiljaisuuden vallitessa huuhdellaan alas sormustimellisella rypälemehua? Monen mielestä ei paljon mitään, paitsi että nämä käytännöt edustavat saman historiallisen jatkumon ääripäitä.

 

Muutokset Herran aterian muodossa ja sisällössä eivät tapahtuneet yhdessä yössä, vaan pitkän kehityksen myötä ja erilaisten tekijöiden vaikutuksesta.

 

Osa kirkollistumiskehitystä

 

Ensimmäisten vuosisatojen ajan ehtoollinen nautittiin luonnollisesti kodeissa, sillä ensimmäinen kirkko rakennettiin vasta vuonna 314 eikä toistaiseksi vanhin löydetty kristillinen rakennus ole juurikaan vanhempi. Jo toisen vuosisadan puolessavälissä Herran ateria oli kuitenkin jakaantunut kahtia, ruokailutilassa nautittavaksi rakkauden (kr. agape) ateriaksi ja erillisessä tilassa vietettäväksi ehtoollisseremoniaksi eli eukaristiaksi. Kokoontumistilojen ja -käytäntöjen muuttuminen kulki käsi kädessä liturgisen kehityksen, monarkkisen piispuuden, kristittyjen jakautumisen maallikoihin ja papistoon sekä lisääntyvän asketismin kanssa. Samalla alkoi myös spekulointi leivän ja viinin olemuksesta sekä siitä, mitä niitä nautittaessa tapahtuu, vaikka tämäkin kehitys pääsi täyteen vauhtiin vasta myöhempinä vuosisatoina.

 

Neljännellä vuosisadalla Herran pöydästä erotetun agape-aterian nauttimista kirkoissa yritettiin kieltää useampaankin kertaan, mutta vasta Konstantinopolin kolmannen kirkolliskokouksen myötä vuonna 692 siitä päästiin lopullisesti eroon. Vaikka uskonpuhdistuksen reformoitu haara myöhemmin otti joitakin askeleita varhaiskristillistä leivänmurtokäytäntöä kohti, ollaan suurimmassa osassa kristikuntaa vielä melko kaukana Herran aterian alkuperäisestä muodosta ja luonteesta. Tunnetun eksegeetin ja Paavali-asiantuntijan Gordon Feen sanoin voidaankin todeta, että ”korinttilaisilla oli ateria, mutta he olivat hukanneet Kristuksen, kun taas meillä on Kristus, mutta olemme hukanneet aterian”.

 

Viitteet

1] Matt. 26:17-29; Mark. 14:12-25; Luuk. 22:7-23; 1. Kor. 10:14-22; 11:17-34.
2] 2. Moos. 12:1-27.
3] 2. Moos. 6:6-7.
4] Ap.t. 2:42-47.
5] Ap.t. 20:7.
6] 1. Kor. 10:16-22; 11:20-34.
7] 1. Kor. 11:21.
8] 1. Kor. 11:27-30.
9] 1. Kor. 10:17.

 

Kirjallisuus

Banks, Robert J.: Paul’s Idea of Community. Hendrickson. 1994.
Fee, Gordon D.: The First Epistle to the Corinthians. Eerdmans. 1987.
Witherington, Ben: Making a Meal of It. Baylor University Press. 2007.