Erkki Laine ja Kati Hämäläinen: Onko kuolema kaiken loppu vai uuden alku?   * 

Millainen on hyvä kuolema – vai voiko sellaista edes olla? Miten käsitellä kuolemanpelkoa ja kuinka löytää usko rajan takana odottavaan iankaikkiseen elämään? Tällaisista kysymyksistä keskustelivat Kasvuhuoneessa Erkki Laine ja Kati Hämäläinen kertoen samalla omia kuolemaan liittyneitä kokemuksiaan.

Miten oppia hyväksymään se, että myös oma elämä on rajallinen? Kuinka elää ahdistumatta maailmassa, joka pelkää kuolemaa? Mitä ja ennen kaikkea kuka meitä viimeisen rajan takana odottaa? Tällaisia kysymyksiä pohdittiin tiistaina 8.4.2014 Järvenpäässä kristillisen koulun auditoriossa. Puutarhureina illan aihetta availemassa olivat Erkki Laine, Kati Hämälä tämän linkin kauttainen ja Reijo Telaranta, Tilaisuuden juonsi Kaija Telaranta. Musiikista vastasi Ilmari Kauppinen.

------------

Kaikkien kevään aikana järjestettyjen Kasvuhuone-iltojen kuvat, tekstit ja äänitteet löytyvät .

------------

Otteita illan keskustelusta:

Kati Hämäläinen:

- Mennyt vuosi on ollut sellainen, että minä kohtasin kuoleman kolmeen kertaan, kertoi Kati Hämäläinen. Vuosi sitten helmikuussa kuoli hänen nuorempi veljensä, jolle oli tehty ohitusleikkaus ja laitettu sydämentahdistin. Lopulta sydän ei ollut enää jaksanut, ja hän tuupertui lumihankeen postilaatikkonsa luo.

Puhutteleva alttaritaulu

- Hautajaisissa Kiuruveden kirkossa katselin alttaritaulua, jossa ristillä oleva Jeesus. Hänen oikea kätensä viittaa kohti valoa, jonne hän on viemässä toisen ryöväreistä. Alttaritaulua katsellessani kysyin Jeesukselta, mitä kuulu minun Väinö veljelleni? Sain sisälleni selkeän sanan: ”Minun vereni on pessyt hänet puhtaaksi.”  Sellaista ei voi sanoa kukaan muu kuin Jeesus!

- Vanhempi veljeni Ilmari oli sairastanut syöpää, ja koko viime vuosi oli ollut hänelle hyvin vaikea ja tuskaista. Tapaninpäivänä tuli sitten hänen vuoronsa lähteä. Hautajaisia edeltäneenä iltana keskustelimme hänen kotonaan. Tällöin hänen tyttärentyttärensä kertoi nähneensä unen, jossa hän oli viettänyt joulua yhdessä Ilmarin kanssa ja vain Ilmari oli saanut lahjaoja.

- En heti osannut tajuta unen sanomaa, muta seuraavana aamuna kun maksin vielä vuoteessa, mieleeni tuli hyvin kirkkaasti, että ne Ilmarin saamat lahjat olivat anteeksiannettuja syntejä.

Lääkäriltä tuli lähes kuolemantuomio

- Viime heinäkuussa eli veljieni kuolemien välissä olin itse saanut suurin piirtein kuolemantuomion. Minulla on sekä tahdistin että rytmihäiriö kuten oli ollut nuoremmalla veljelläni. Sitten sain tietää, että myös syöpä on pesiytynyt minuun. Vanha kokenut lääkäri katsoi silmiin ja sanoi, että teillä on luusyöpä, joka on levinnyt kaikkialle luustoon. Ja on sitä imusolmukkeissakin ja jotain näyttäisi olevan myös keuhkoissa ja maksassakin.

- Kun seuraavana aamuna luin tapani mukaan Raamattua, mieleeni nousi vahvasti, että lue Psalmi 34. Avasin Raamatun siltä kohdalta ja löysin jakeen, jossa vakuutetaan, että Herra varjelee kaikki sinun luusi, yksikään niistä ei murru. Tuo lause on nyt minulla jääkaapin ovessa ja kiittelen päivittäin Herraa siitä, että näin se on! Ystävät ovat käyneet luonani rukoilemassa.

- Lähtöarvoni syövässä oli yli kahdeksansataa, kun normaalin yläraja on kolmekymmentäviisi. Kiitos Jumalan ja rukousten, nyt maaliskuun alussa arvot olivat jo puolittuneet eli jäljellä oli enää neljäsataa.

Erkki Laine:

- Olin jatkosodan aikana viisivuotias. Siinä iässä ei osaa vielä pelätä mitään, ei edes kuolemaa. Jouduin todella vaikean kurkkumädän takia sairaalaan. Vanhemmat sisarukset kertoivat, että kaulani oli turvonnut lähes hartioihin asti. En kyennyt lainkaan puhumaan. Sain aikaan vain sellaista mörinää.

- Lääkärit sanoivat, että annetaan sille hyvin voimakkaat seerumit, kun silloin ei meillä ollut vielä käytettävissä antibiootteja. Siten lääkärit päättivät, että annetaan sille vielä toinen voimakas seerumi, kun se kuolee kuitenkin.

- Minulla on sellainen muistikuva, että vuoteeni toisella puolella seisoi kolme lääkäriä ja toisella puolella kolme sairaanhoitajaa. Minä sain katsella itseäni siinä sängyssä ikään kuin katonrajasta. Olen kuullut kertomuksia tällaisesta, ja itse sain silloin kokea samanlaisen asian. Minua ei viety silloin pidemmälle. Minua ei vielä viety taivaaseen eikä muuallekaan katsomaan jonnekin ylöspäin. Olin vain viaton pieni poika ja näin ylhäältä katonrajasta itseni.

- Äitini ja isäni olivat Jeesukseen uskovia ja he lähettivät esirukouspyyntöjä  vieden ne Kemiön saarta vastapäätä olevasta Mathildedalin kylästä potkukelkalla meren jäätä pitkin Salon seurakuntaan rukoushuoneelle, missä he esittivät tämän rukousaiheen. Isäni veli, joka asui Pietarsaaressa, oli ateisti, mutta silti he veivät saman rukousaiheen Pietarsaaren rukoushuoneelle. Myös siellä rukoiltiin puolestani. Myös monissa muissa paikoissa rukoiltiin minun puolestani, ja niin vain kävi, että minä selvisin, koska nyt olen tässä teidän edessänne!

Kati:

- Kun vanhenee ja tulee vaivoja, niin omassa elämässä tapahtuu aikamoista riisumista ja pelkistymistä. Monet asiat, jotka ennen olivat tavattoman tärkeitä muuttuvat täysin turhiksi. Asioiden tärkeysjärjestys muuttuu ja Jeesus tulee yhä rakkaammaksi, koska Hän on se ainoa todellinen turva, joka ei jätä eikä petä.

Erkki:

- Yleensä kun ollaan miehuuden voimissa, kuolemaa ei juuri ajatella. Kun tullaan viisikymppiseksi, ja lääkäri sanoo, että sinä alat olla jo riski-iässä ja suosittelee terveellisempiä elämäntapoja, niin ajattelu alkaa vähitellen muuttua. Herää ajatus siitä, että meidän on pidettävä terveydestämme parempaa huolta, että tämä Pyhän Hengen temppeli voisi paremmin ja voisi palvella pidempään. Olen joskus sanonut, että minä voisin Vanhan testamentin patriarkkojen tavoin elää täällä vaikka monta sataa vuotta! Täällä on hyvä olla ja seurata, miten kehitys menee eteenpäin. Kunnes sitten, kun Herra saapuu, saamme nousta häntä vastaan tuulin ja pilviin!

---------

Voit kuunnella koko 32 minuutin keskustelun sivun yläreunassa olevalla soittimella.

Illan kuvat: Kalevi Saarela

---------------- 

SEURAAVA KASVUHUONE-ILTA:

Miten kasvaa kiinni Kristukseen?

Seuraavassa Kasvuhuone-illassa siirrymme kevätkauden kolmanteen kokonaisuuteen. Pohdimme yhdessä, mitä Jeesuksen seuraaminen voisi olla käytännössä? Mitä merkitsee opetuslapsena oleminen ja kuinka sellaiseen asemaan voi päästä?

Jakson ensimmäisessä illassa ovat esillä mm. seuraavat kysymykset:

Miten Jeesuksen voi oppia tuntemaan henkilökohtaisesti?

Miten säilyttää ensirakkaus tuoreena?

Kuinka estää maailmaa repimästä uskoa irti juuristaan?

Näitä kysymyksiä pohditaan tiistaina 15.4.2014 klo 18.30 kristillisen koulun auditoriossa, Sibeliuksenväylä 42, Järvenpää. Puutarhureina kysymyksiä availemassa ovat Jukka Sipilä, Marja Leino ja Reijo Telaranta, juonto Kaija Telaranta, musiikki Hineini; Anne ja Jarmo Savolainen & ryhmä.

Ohjelman jälkeen on kahvitarjoilua ja mahdollisuus keskusteluun illan teemasta.

Tietoa kevään seuraavista Kasvuhuone-illoista sekä aiempien iltojen kuvia, referaatteja ja äänitteitä .