9. Paul Raja-aho; Herätysliikkeet syntyvät Suomessa

Aikamatka-illan tässä jaksossa perehdyttiin herätyksien syntymiseen Suomessa. Kovassa ja kivikkoisessa maaperässä herätykset alkoivat ja jopa sakkoja makseltiin luvattomista kokoontumisista. Aikamatkalla oli vieraana ja illan teemasta keskustelemassa pastori Paul Raja-aho.

Aikamatka-ilta TV7 kanavalla

Aikamatka-sarjan jakso Herätysliikkeet syntyvät Suomessa lähetetään TV7 kanavalla keskiviikkona 26.2. klo 19.30. Paul Raja-ahon kanssa keskustelivat ohjelmasarjan tuottaja ja toimittaja Reijo Telaranta sekä yritysvalmentaja Risto Huvila, joka tunnetaan mm. ahkerana laulujen tekijänä ja lauluyhteestä Uusi laulu.

Aikamatka-ilta Järvenpäässä

Järvenpään Aikamatka-illassa 29.10.2013 pastori Paul Raja-ahon kanssa olivat teemasta keskustelemassa  Reijo Telaranta ja Tapani Talikainen, Tilaisuuden  juonsi Heidi Kuitunen, musiikissa oli Ritva Lehto-Kekki. Ohjelman jälkeen oli jälleen iloista seurustelua ja kahvittelua.

Johdanto Aikamatka-illassa käytyyn keskusteluun:

Kansan keskuudessa syntyneet herätykset puhkesivat Suomessa karuun maaperään. Valtiopäivät olivat vuonna 1726 hyväksyneet pappissäädyn aloitteesta niin sanotun konvintekkeliplakaatin, joka pysyi Suomessa voimassa vuoteen 1870. Se kielsi kotiseurat sek muut vastaavat kokoontumiset ja määräsi rangaistukset sekä niiden järjestäjille että osanottajille.

Lait eivät kuitenkaan kyenneet herätyksiä estämään. Henkilökohtaista uskoa, parannuksentekoa ja uskovien yhteyttä korostava pietismi levisi sotavankeudesta palaavien upseerien mukana myös Suomeen. Kalantilaisen Santtion kylän paimentytön Liisa Eerikintyttären herääminen synnintuntoon vuonna 1756 aloitti herätyksen, joka myöhemmin tunnettiin rukoilevaisuutena.   Lapinlahdella Savojärven kylässä Telppäsniityllä työskennellyt väki sai vuonna 1796 hurmoksellisen kokemuksen, josta eri puolilla syntyneiden vastaavien kokemusten myötä syntyi herännäisyys.

Vastaavia Hengen tulen esiin murtautumisia tapahtui runsaasti eri puolilla maata.

Piispat ja papisto katsoivat tuolloin joitain poikkeuksia lukuun ottamatta olevansa keisarille vastuussa yhteiskuntarauhan ja –järjestyksen säilymisestä. He näkivät puolilla puhjenneet herätykset uhkana yhteiskuntajärjestykselle.

Herätyksiin mukaan tempautuneet maallikot sekä heihin liittyneet papit puolestaan korostivat henkilökohtaisen uskon, Pyhän Hengen toiminnan ja uskovien yhteisön merkitystä.

Syntyi yhteentörmäys. Vuosien 1809-1869 välisenä aikana käsiteltiin oikeusistuimissa noin 30 kannetta, jotka oli nostettu herätysliikkeiden johtohenkilöitä, pappeja ja maallikoita vastaan. Tuomiot vaihtelivat tuntuvista sakoista määräaikaiseen pappisvirasta erottamiseen.

Tällaisesta maaperästä syntyivät herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus, Länsi-Suomen rukoilevaisuus, Etelä-Savon herännäisyys ja renqvistiläisyys.

Nykyään herätysliikkeisiimme luetaan vielä niin sanottu viidesläisyys johon luetaan mm. Kansan Raamattuseura, Kansanlähetys ja Raamattuopisto . Uusimmaksi herätysliikeeksi on sanottu karismaattisuutta, jolla tosin ei ole omaa organisaatiota eikä yhdistystä. Laajimmin sitä edustanee Hengen uudistus kirkossamme.

Mikä näiden herätysliikkeiden merkitys on ollut Suomen Siionille? Miten ne,. toisin kuin Ruotsissa, onnistuttiin Vapaakirkkoa lukuun ottamatta pitämään kirkon sisällä? Mitä olisi tapahtunut, jos ne olisivat Ruotsin tavoin irtaantuneet kirkosta? Olisiko kirkon tilanne meillä nyt sama kuin se tänään on Ruotsissa?