Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Tony Campolo: Voimana heikkous

Tony Campolo,

Voimana heikkous

Päivä, 2012

 

 

Voiko maailman heikkoudet oikeista heikkouden voimin? Voittaako uhrautuva rakkaus loppujen lopuksi aina vallan, joka perustuu pakottamiseen ja jopa väkivallan käyttöön? Miten suhtautua tästä näkökulmasta esimerkiksi naisasialiikkeeseen, rauhanliikkeisiin ja rasismin vastustajiin ?

 

Tony Campolon kirja on päivitetty laitos hänen jo vuonna 1983 nimellä The Power Delusion (Vallan harha) kirjoittamastaan teoksesta. Noiden päivien jälkeen maailma on muuttunut paljon, ja niin ovat muuttuneet myös Tony Campolo ja hänen kirjansa, joka on tiukasti ja tuoreesti kiinni tämän ajan kysymyksissä.

 

”Voimana heikkous” on yllättävä kirja. Kuljettaen koko ajan mukanaan peruskysymystä vallasta ja arvovallasta se käy läpi valtapelit yhteiskunnassa, avioliitoissa, perheissä, vanhempien ja lasten välillä, seurakunnissa, naisasialiikkeessä, politiikassa ja monissa muissa tilanteissa. Monet niistä liittyvät kysymyksiin ja näkemyksiin, jotka puolustavat naisten tärkeää asemaa ja tehtävää niin seurakunnassa kuin yhteiskunnassakin.

 

Puhuessaan vallasta ja arvovallasta Campolo selittää asian näin: valta edellyttää mahdollisuutta käyttää pakottavaa voimaa, jolla voi saada muut alistumaan tahtoonsa jopa vastoin heidän omaa tahtoaan. Arvovalta puolestaan ansaitaan siten, että joku saa muut myöntymään siksi, että he haluavat totella. Ainoaksi tavaksi saada tällaista arvovaltaa Campolo näkee Jeesuksen esimerkin seuraamisen, uhrautuvan rakkauden tien.

 

Campolon mielestä valta turmelee käyttäjänsä, koska ihmiset rakastavat valtaa ja haluavat sitä aina vain enemmän. Samalla rakkaus haalistuu ja vähitellen katoaa. Mitä enemmän valtaa, sitä vähemmän rakkautta. Uhrautuvalla rakkaudella ansaittu arvovalta sitä vastoin vetää puoleensa ja rakentaa keskinäistä rakkautta.

 

Kirja sisältää valtavan määrän esimerkkejä elävästä elämästä. Monet niistä liittyvät tapahtumiin, joista useimmat meistä ovat lukeneet lähivuosikymmenten uutisissa. Campolo tuntee hyvin myös Raamatun nostaen sieltä esimerkkejä kärsivän ja uhrautuvan rakkauden valtavasta voimasta. Esimerkiksi kertomus Jeesuksesta autiomaassa saatanan kiusattavana laajenee totutuista tulkinnoista taisteluksi vallan ja uhrautuvan rakkauden välillä. Jeesuksella olisi ollut valta käyttää voimaansa asiansa viemiseksi koko maailmaan, mutta hän valitsi toisin.

 

Kirjan runsaus ja käsiteltävien asioiden laajuus asettavat lukijalle melkoisen haasteen. Rajallisen sivumäärän puitteissa kirjoittaja siirtyy asiasta toiseen nopeassa tahdissa. Kun hetki sitten vielä pohdittiin vaikkapa lasten ja vanhempien välisiä valtapelejä, niin muutamaa sivua myöhemmin painitaan jo ydinaseriisunnan tai oikeutettujen sotien kysymysten kanssa.

 

Campolon näkökulma on teologisesti konservatiivinen eli ns. klassisen kristinuskon mukainen. Moniin käytännön kysymyksiin kuten esimerkiksi naistean asemaan seurakunnassa, rauhanliikkeiseen, väkivallattomaan vastarintaan ja valtakoneistoihin hänen ajatuksensa ovat asteikon toiselta laidalta eli vapaamielisiä ja uudistuksiin pyrkiviä. Amerikkalainen yhteiskunta ilmiöineen ruoditaan kirjassa perusteellisesti, mikä on toki kiinnostavaa mutta eurooppalaisen näkökulmasta myös vaativaa luettavaa.

 

Kirja haastaa lukijansa toki muutoinkin kuin teemojen runsaudellaan. Kokeneena luennoitsijana ja keskustelijana Campolo osaa panna yleisönsä ottamaan kantaa ja tarkistamaan ennakkoasenteitaan. Tuskinpa ainutkaan kirjan lukija on Campolon kanssa kaikesta hänen kirjoittamastaan täysin samaa mieltä, mutta jokainen joutuu varmasti ainakin miettimään, miksi on sitä mieltä mitä on. Ja juuri tässä mielestäni onkin kirjan suurin voima. Campolon ajatuksia lukiessani löysin itse monista kirjan teemoista tuoreita ja haastavia näkökulmia, joiden myötä henkilökohtaisten käsitysteni prosessointia on hyvä jatkaa.

 

Pitkän elämänkokemuksen lisäksi yli seitsemänkymppisellä Campololla on myös vankka koulutuksen ja julkisen toiminnan antama pohja, jolta asioita käsitellä. Tony Campolo on pappi ja sosiologian emeristus professori. Hän on osallistunut innokkaasti keskusteluun hengellisistä, sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä. Kirjoja Campolo on kirjoittanut peräti 35 kappaletta.

esimerkiksi

Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin