Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Lue koko psalmi 23

Seppo Laakso: Kitara soi niin hiljaa - Miehet puhuvat surustaan

Seppo Laakso

Kitara soi niin hiljaa - Miehet puhuvat surustaan

Katharos (2007)

 

Seppo Laakson kaksi tuoretta kirjaa ”Kitara soi niin hiljaa” ja ”Rukouksia hiljaisuudessa” puhuvat molemmat jo nimillään hiljaisuudesta. Myös sisältönsä osalta kirjat tarjoavat meille erinomaisen lähtökohdan hiljaisuuden tarkasteluun.

 

Seppo Laakso on diakoni ja psykoterapeutti. Hän toimii mm. retriittien ja sururyhmien ohjaajana sekä perheneuvojana. Vuonna 2005 Seppo Laakso nimettiin Vuoden diakoniatyöntekijäksi.

 

Kirjan ”Kitara soi niin hiljaa” kannessa on lisäotsikko: ”Miehet puhuvat surustaan”.

 

Ammatillisten valmiuksien lisäksi Seppo Laaksolla on tämän teeman käsittelyyn myös henkilökohtaiset lähtökohdat. Oman isän ja Olavi-veljen kuolemat ovat tuoneet surun ja menetyksen tarkasteluun kirjassa vahvan omakohtaisen sävyn.

 

Seppo Laakso on havainnut, että mies suree omalla tavallaan. Se poikkeaa selvästi naisten tavasta ilmaista ja työstää suruaan.

 

Meidän miesten on usein vaikea puhua surustamme. Me työstämme asiaa syvällä sisällämme tai teemme surutyötä purkamalla tuntojamme kovaan työhön ja toimintaan. Usein vasta silloin, kun tulee oikein kova paikka, mies hakee apua sururyhmistä ja ammattiauttajien luota.

 

Seppo Laakson kirja ”Kitara soi niin hiljaa” neuvoo ja houkuttelee lempeästi ja esimerkkien kautta miestä puhumaan surustaan. Kirjassa miehet ja vain miehet puhuvat surustaan, jonka puolison, lapsen tai vanhemman kuolema on tuonut heidän elämäänsä.

 

Kertomukset ovat miehisen rosoisia ja juuri sellaisina ne varmasti parhaiten lohduttavat ja rohkaisevat muita surunsa keskellä kamppailevia miehiä.



Kommentoi tätä kirjoitusta



© 2008 Reijo Telaranta • yhteystiedot
Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin